Venäjän riskit vähentyneet

Yritystutkija Timo Pietiläinen, Finnvera Oyj

Finnvera Oyj on rahoituslaitos, joka tarjoaa riskirahoitusta PK-yrityksille. Riskirahoitus tarkoittaa, että Finnvera Oyj voi rahoittaa myös ilman vakuuksia kansainvälistymiseen. ”Meille riittää, että toimintaidea on kannattava”.

Lisäksi ehtoihin toki sisältyy itse kansainvälistyminen. Lainan hinta riippuu myös Suomen valtion aluepoliittisista tavoitteista. ”Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä edullisemmat lainat”, toteaa yritystutkija Timo Pietiläinen Finnverasta.

Finnvera Oyj:n tase on noin 4,7 miljardia euroa, josta vientitakuiden osuus on 2,8 miljardia euroa ja noin 2 miljardia on PK yritysten takauksia. Suomessa on 16 aluekonttoria eli käytännössä jokaisessa maakunnassa. Finnveralla toimii toistasataa yritystutkijaa. Finnvera rahoittaa vientiä ja kansainvälistymistä.

Vientitakuut myönnetään käytännössä Helsingin pääkonttorissa, mutta pieni- tai keskisuuri yritys voi olla yhteydessä oman alueensa aluekonttoriin. Yritys suojautuu vientitakuulla vientikauppaan liittyviä luottoriskejä vastaan. Riskit voivat olla poliittisia ns. maariskit tai kaupallisia riskejä (esim. ulkomaiseen pankkiin tai asiakkaaseen liittyviä).

Maatutkijat arvioivat kunkin maan riskit, luokittelevat maat asteikolla 1-7. Luokkaan 1 kuuluu OECD-maa, jossa ei ole poliittista riskiä, kun taas luokkaan 7 kuuluu kaukaiset kehitysmaat.

Yritystutkija Timo Pietiläinen kertoo, että ”Venäjä oli vielä vuonna -98 riskiluokassa 7, mutta nyt luokitus on parantunut. Nyt Venäjä on siirtynyt maariskiluokkaan 4. Tämä merkitsee, että Venäjää varten voi PK-yritys jo saada ´shorttia´ eli lyhytaikaisia takuita”. Takuu on 50 % eli takuu korvaa mahdollisessa tapauksessa puolet, kun viejä vastaa itse toisesta puolesta.

Pietiläinen kertoo myös Ulkoministeriön lähialuehankerahoituksesta Venäjälle, jota PK -yritys voi hakea, jos suunnittelee etabiloitumista, asettumista markkinoille, Venäjälle. Tämä on avustusmuotoinen rahoitus, enimmillään 50 000 euroa, mutta käytännössä 10 000 - 20 000 euroa.

Tällaisia rahoitusta on varattu 500 000 euroa vuodeksi 2003. Pietiläisen mukaan summasta on jo jaettu 200 000 euroa, ja toiset 200 000 on käytännössä myös päätetty, joten ”vielä 100 000 euroa on mahdollista saada”.

Hankkeiden kohteet on määritelty, tällaisia mahdollisia kohteita on lukuisia, mm. energiaan, ympäristönsuojeluun, IT-osaamiseen, vaatetusteollisuuteen tai metalliteollisuuteen liittyvät hankkeet.
 

Finnveran kansainvälistymisrahoitusta voi PK-yritys saada. Tuolloin laina tai takaus annetaan suomalaiselle emoyhtiölle, ei ulkomaiselle tytäryhtiölle. Suomalaisen emoyhtiön tulee lainata puolestaan tytäryhtiölleen. Pietiläisen mukaan kansainvälistymisrahoituksen edellytyksenä on, että ”emoyhtiö on riittävän hyvässä kunnossa”.

Ulkomainen hanke myös edistää itse emoyhtiön toimintaa. Rahoituksen avulla voidaan esimerkiksi ostaa ulkomainen tytäryhtiö, perustaa tytäryhtiö tai perustaa tuotantolaitos. Rahoituspäätökset tehdään yritystutkimuksen jälkeen.

Lainojen voimassaoloajat ovat 3-10 vuotta, mutta pari ensimmäistä vuotta ovat lyhennysvapaita. Pietiläinen kertoo, että kansainvälistymisrahoitus tuli mahdolliseksi Venäjälle noin 1 ½ vuotta sitten.
 

Pietiläisen mukaan Finnveran myöntämä suurin rahoitus Venäjälle on Pietariin valmistuva lääkärikeskus, jonka valmistelussa on mm. Tampereen alueen yrityksillä ja päättäjillä ollut suuri vaikutus.