”Rohkeampi lähtö Venäjän markkinoille” |
Anja Pajalin (SVKK) Suomalaisten yritysten ja korkeakoulujen toimintaa tarkasteltiin monipuolisesti tiedefoorumissa Suomi-viikolla Pietarissa. Asiantuntijoiden yhdenmukainen viesti suomalaisille yrittäjille oli, että suomalaisten täytyy olla aktiivisempia kuin ovat tällä hetkellä. Suomalais-venäläisen kauppakamarin Pietarin edustuston johtaja Anne Pajalin kertoi Suomen ja Venäjän välisen kaupan kasvavan koko ajan. Vuonna 2002 tehtiin edellinen ennätys, 6,7 milj. euroa, mutta vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla on jo saavutettu 3,8 miljoonaa euroa. Suomen vienti vuonna 2002 oli Venäjälle 3,1 milj. euroa, missä oli 11 % kasvua edelliseen vuoteen. Konelaitteet muodostivat viennistä 44 %, kemialliset aineet 15 %. Suomeen tuonnista öljy muodostaa suurimman ryhmän (45 %), muut suuret ryhmät ovat puutavara (13 %) ja kaasu (13 %). Itse Pietarin kaupungin ulkomaankauppa oli vuonna 2002 yhteensä 6,6 milj. USD, mikä oli 16 % kasvanut vuodesta 2001. Kaupasta tuonti muodosti 4,9 milj. USD. Pietarin kaupungin tärkeimmät kauppakumppanit olivat vuonna 2002 Saksa (13 %), Suomi (10 %) ja USA (8 %). Vuodesta 2001 on Saksan ja USA:n osuus vähentynyt, mutta Suomi on säilyttänyt osuutensa. Pietarin kaupungista
tapahtuvasta viennistä koneet on tärkein ryhmä (42 %), minkä jälkeen musta-
ja värimetallit (24 %) sekä puu ja puutuotteet (12 %). Pietarista viedään
hyvin moniin eri maihin, maat vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2002 tärkeimmät
vientimaat olivat Kiina (16 %), Saksa (10 %), USA (10 %) ja Suomi (9 %).
Suomen osuus on pienentynyt Pietarista tapahtuvasta viennistä sitten vuoden
2001, jolloin Suomen osuus oli 14 %. SVKK:n Pietarin edustuston johtaja Anja Pajalin korostaa, että pietarilaisten ostokyky kasvaa voimakkaasti. Hänen mukaansa kuluttajien ostovoima kasvaa 15 %:lla vuosittain Pietarissa. Pietarin markkinoille myös mahtuu vielä hyvin lisää yrittäjiä. ”Keskiluokka saa ostovoimaa. Kulutuskysyntä on sellaisessa vaiheessa, että tällä hetkellä satsataan kestokulutukseen. Suomalaisittain potentiaalinen luokka on juuri keskiluokka”. Kasvanut ostokyky
heijastui vuonna 2002 voimakkaasti lisääntyneeseen tuontiin, joka kasvoi 23
% vuodesta 2001. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa 15 %, Suomi 11 % ja USA
9 %. Tärkeimmät tuotteet olivat elintarvikkeet, joihin luetaan myös
raaka-aineet ja olut (45 %), koneet ja laitteet (26 %) sekä öljyteollisuuden
tuotteet (10 %). Pajalinin mukaan Suomi
on toki sijoittunut vielä hyvin maiden välisessä vertailussa Pietarin
markkinoilla. ”Kilpailu on jo rankkaa ja se vaatii aktiivisuutta,
rohkeampaa lähtöä Venäjän markkinoille. Oikein mitoitettu riskinotto ja
markkinointitoimenpiteet luovat hyvät mahdollisuudet toimia täällä
Pietarissa”. ”Pietarissa tällä hetkellä satsataan omaan teollisuuteen.
Suomalaisille laitetoimittajille tilanne on erittäin suotuisa”. Merkittävimmät teollisuuden alat ovat Pietarissa elintarviketeollisuus (35 %), koneenrakennus (33 %) ja sähköenergia (12 %). ”Peruselintarvikkeet tuotetaan Pietarissa edullisesti, mutta elitistiset tuotteet mahtuvat markkinoille”. Pajalin kiinnittää huomiota, että teollisuuden sijoituksista vain 1 % kohdentuu rakennusmateriaalin valmistukseen, mikä ”luo tuotteiden tuonnille hyvät mahdollisuudet, kun täällä Pietarissa alaan ei satsata. IVY-maat ovat toki kilpailijoita, myös Saksa ja Ruotsi jossakin määrin. Pietarissa pystytään tuottamaan perustarvikkeet, mutta korkealaatuisten tarvikkeiden kysyntä lisääntyy ostovoiman kasvaessa”. Pajalinin mukaan presidentti Putinin panostukset pienyrittäjyyden lisäämiseksi ovat alkaneet tuottaa tulosta. Pietarissa pienyritykset työllistävät jo yli 620 000 henkilöä. Nykyään on myös kaikilla ulkomaankauppaoikeudet Venäjällä. Pajalinin mukaan nämä yritykset etsivät suomalaisia kumppaneita. Suomeen onkin perustettu jo yli 2000 venäläisten omistamaa yritystä. Nyt Venäjällä tuetaan myös henkisesti tällaista yrittämistä. Pajalinin mukaan juuri Suomi on pietarilaisen silmin ”helpoin ja loogisin yhteys Eurooppaan”. ”Mutta suomalaisten pitää olla aktiivisia ja toimia nopeasti. Tilanne on kääntynyt jo päälailleen. Nykyisin yrityspuolella suomalaiset ovat jo liian hitaita kumppaneita. Jos suomalainen ei vastaa viikossa, niin venäläinen hermostuu. Venäjän liittyminen WTO:n helpottaa myös kauppaa Suomen kanssa, koska tulli on tällä hetkellä yrittäjien kokemista ongelmista suurin. Kasvaako Venäjästä Suomen suurin kauppakumppani on täysin riippuvainen suomalaisista yrityksistä itsestään. Syyttävä sormi kohdistuu suomalaisiin yrityksiin. Venäjä vaatii suurempaa riskinottoa ja aktiivista otetta”. |