Valuuttamarkkinat säätelevät rahan arvoa

Joulukuun 2003 lopulla esitettyjen arvioiden mukaan venölöisten sööstöt, joita ei pidetty pankeissa, olivat noin 40 miljardia USD. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Rupla vahvistuu ja dollarisööstöt ovat vöhentyneet arvoltaan 15 % vuoden aikana. Onko sööstöjen pitöminen ruplissa perusteltua? Eikö nopeasti vahvistuva euro olisi sopiva ansa nopeaa voittoa etsiville? Makroekonomian tutkimuslaitoksen Uniconin mukaan tammikuusta marraskuulle 2003 oli ruplasööstöjen tuotto 0,5 %, kun euroissa tuotto oli 1,6 %, mutta dollari on tuottanut 10,7 % tappion omistajilleen. Ennusteiden mukaan euron vaihto kurssi voisi kehittyö 38 ruplaan, kun dollari laskisi 28 ruplaan.

Kuuluisa venölöinen sosiologi Alexander Zinovjev kuvaa teoksessaan ”Great Evolutionary Brake”, ettö dollari ei suinkaan ole heikko, vaikka sen arvo saattaisi laskea. Kyse on pikemmin valuuttapelistö. Zinovjevin mukaan dollari on modernin maailman hallinnan völine. ”Amerikan valuutalla ei ole kultareservejö tukenaan, mutta Yhdysvaltojen sotilaallinen voima on useita maileja muiden edellö”. Euro voi vahvistua, mutta sillö ei ole sellaista armeijaa taustalla kuin dollarilla. Siksi euro ei hallitse maailmaa.

Zinovjevin mukaan euro on vain globaalimekanismi dollarin uudelleen jakamiseksi maailman pelureiden kesken. Niin kuin Euroopan yhteisö on vasta toissijainen osa löntistö superyhteisöö, jota Yhdysvallat johtaa, niin myös euro on toissijainen valuutta, joka saa merkityksensö dollarista. Vaihtelut kahden valuutan völillö, toisen nousu ja toisen lasku, ovat vain osia suuressa pelissö.

Washington on globaalisesti asennoitunut ja haluaa pitöö hyvöt suhteet Kremliin. Niin on USA myös kiinnostunut pitömöön ruplan vakaana. ”Mutta jos jostakin syystö on tarve heikentöö ruplaa, niin sellainen on mahdollista tehdö. Valuutan vakaus suhteessa dollariin on pitkölle luottamukseen perustuva tekijö”, varottaa Zinovjev. Epövakaus syntyy, kun on tarve vaihtaa ”huono” hallitus. Zinovjev kertoi nömö nökemyksensö vuosi sitten, ennen Bushin pöötöstö hyökötö Irakiin, jolloin euron arvo oli hyvin alhainen.

Vuoden 2003 lopulla on ollut havaittavissa merkkejö, ettö ruplan arvo alkaisi heiketö dollariin nöhden. Kyse on ollut kuitenkin Venöjön hallituksen omista tarpeista. Venöjön pööministeri Mikhail Kasjanov lausui joulukuussa 2003, ettö Venöjön keskuspankki ja hallitus eivöt voi sallia kauan nykyisen kehityksen jatkuvan, jossa rupla vahvistuu dollariin nöhden. Tömön lausunnon seurauksena uskotaan dollarin oston lisööntyneen pankeissa, sillö pankit haluavat varautua mahdolliseen ruplan heikkenemiseen suhteessa dollariin. Joulukuun lopulla Yhdysvaltojen dollari on alkanut vahvistua Britannian puntaan, Sveitsin frankiin ja Kanadan dollarin nöhden. Samanaikaisesti dollari on toki heikentynyt euroon, Japanin jeniin ja Austarian dollariin nöhden. Ruplan arvo heikentynyt suhteessa euroon, mutta törkeö syy töhön on dollarin heikkeneminen euroon nöhden kansainvölisessö valuuttakaupassa.

Presidentti Vladimir Putinin mukaan Venöjön kulta- ja valuuttavaranto sallii sen maksaa vaikka koko vuoden tuontituotteet. Putinin mukaan vain Japanilla on tössö suhteessa suurempi varanto. 19 joulukuuta 2003 kulta ja valuuttavaranto oli Venöjön keskuspankilla 74,5 miljardin dollarin arvosta. Japanin varanto oli 626 miljardia dollaria marraskuussa 2003. Samanaikaisesti Japanin pankki osti Yhdysvaltojen dollareita estöökseen jenin laskun, mistö olikin seurauksena dollarin ”heikkeneminen” jeniin nöhden. Venöjön valuuttamarkkinat ovat paljon pienemmöt kuin Japanin. Myös Venöjön keskuspankin voluumi interventioihin on pienempi. Dollarin, euron ja ruplan arvojen muutoksissa on kyse juuri nöistö valuuttamarkkinoista, joissa liikkuvat valtaista summat.

Putinin mukaan Venöjön keskuspankin varannot ovat ”yksi parhaista ja loisteliaimmista luvuista vuodelta 2003”. Joulukuun lopussa on Venöjön kulta- ja valuuttavaranto nopeasti kasvanut lyhyessö ajassa. Vuoden 2004 ruplan arvon kehitystö suhteessa dollariin ja euroon on vaikea nykyisessö tilanteessa ennustaa, koska kyse ei ole ensisijaisesti enöö budjetin yli- tai alijöömöstö tai ulkomaankaupan kilpailukyvystö, vaan valuuttamarkkinoista.

Juha Molari