Presidentti Putin: |
Venäjällä uskotaan yleisesti koulutusjärjestelmän kyvykkyyteen. Venäjän presidentti Vladimir Putin on ilmaissut toistuvasti luottamuksensa järjestelmään, vaikka hän ilmaisi hienovaraisia toiveita kehittämistäkin kohtaan. Putin uskoo venäläiseen järjestelmään
Putinin mukaan Venäjän korkeakouluksen on katsottava myцs eurooppalaisia markkinoita, vaikka samanaikaisesti on pidettävä venäläinen koulutusjärjestelmä korkealla tasolla. Jo paljon ennen helmikuun 2004 neuvotteluja on Putin ilmaissut useasti luottamuksensa koulujärjestelmään. Joitakin vuosia sitten hän sanoi, että neuvostojärjestelmän koulutus oli ”järkevän tehokas, vahvasti rakennettu, hyvällä perustalla”. Putin on erityisesti kehottanut hallitusta kiinnittamaan huomiota luettavan kirjallisuuden sisältццn: ”Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys, jota ei saa laiminlyцdä” (Igor Kulagin artikkelissa, Pravda 12.1.2003). Muutama vuosi sitten Venäjällä oli värikäs keskustelu historian oppikirjojen sisällцstä. Paikoitellen kirjoissa esiintyi sellaista ihannointia, jota ei läntisissä kirjoissa ole totuttu näkemään: ”Kun hän oli samassa iässä kuin sinä nyt, hän ei voinut ajatella tulevansa presidentiksi. Mutta kaikki lapset tunsivat, että Vovka ei pelkää ketään ja että hän on aina luotettava ystävä” (tekstikirja vuodelta 2000). Suomalaisen koulutusjärjestelmän idea Venäläisen koulutusjärjestelmän ongelmia ei ole vaikea luetteloida, vaikka yleensä on oltu hienotunteisia arvostelussa. Venäjän kansa on lukumäärältään niin suuri, että edes erittäin hyvin varustetuista kirjakaupoista ei voi lцytää tunnettuja kansainvälisiä tutkimuksia niiden omalla kielellään englanniksi, saksaksi tai ranskaksi, vaan kaikki kirjat on käännetty venäksi. Suomalaiset opiskelijat joutuvat lukemaan teokset vieraalla kielellä, mikä on väistämättä hyväksi kielitaidon kehittymiselle.
Venäjällä opettajan palkka on tunnetusti alle 100 euroa kuukaudessa, minkä tähden parhaat ja lahjakkaimmat henkilцt kokevat kiinnostusta hakeutua muihin ammatteihin. Suomessa opettaja on keskipalkkainen, minkä tähden yliopisto-opintojen jälkeen opettajan tehtävä on hyvin kiinnostava ammatti.
Yritysmaailman tarpeita varten on syntynyt ns. laatujohtamisen malli (TQM) korostaa asiakaskeskeistä laatukäsitystä: laadun tulee tyydyttää asiakasta. Koko tuotantoprosessin virheettцmyys on hyvää laatua. Tuhlaus ja hukka on poistettava. Laatu on kaikkien asia. TQM tutkimukset ovat havainneet merkittäviä eroja Venäjän ja länsimaisten yritysten välillä. Venäläisen koulujärjestelmän on sanottu luovan sellaista kulttuuria, joka ei tue liike-elämän tarpeita. Valtaosa venäläisistä johtajista korostaa, että laatu ja kuluttajan kuunteleminen ovat mitä tärkeintä. Sen sijaan mm. Irina Selivanoja ja Jan Eklцf (2001, TQM at West, East Asia and Russia: Are we different?) havaitsivat, etteivät nuo julistukset ole johtaneet varsinaisiin toimenpiteisiin. Venäläinen johtaja on korkea auktoriteetti. Johtaja näkee vain teknisen laadun. Motivointijärjestelmä on ”negatiivinen”, moitteita ja uhkauksia. Suomalainen koulujärjestelmä on herättänyt joissakin venäläisissä perheissä ristiriitaisia tunteita. Suomessa opettaja ei ”kaada tietoa” oppilaan päähän. Lapsi on enemmän kuin Pavlovin koirat. Behaviorististen oppimisteorioiden mukaan oppimista pidettiin vain vastauksena ulkomaailman tapahtumiin, ei sisäisenä ajatusprosessina. Suomalaista järjestelmää kutsutaan sen sijaan ”konstruktivismiksi”: jo varhaisesta iästä alkaen koululaisen on opittava toimimaan ryhmässä, etsimään tietoa ja perustelemaan näkemyksiään. On näet havaittu, että tilanteiden ja ilmapiirin merkitys korostuu muistiinpalauttamisessa. Suomalainen koulu näyttää venäläisissä silmissä helpolta koululta, jossa oppilasta ei vaativasti opeteta. Suomessa uskotaan, että ”kaadettu tieto” ei pysy päässä, vaan tieto on itse lцydettävä, jotta se oikeasti opitaan. Suomessa ei ajatella, että pienen lapsen suurista läksymääristä olisi merkittävää hyцtyä: lapsi saa olla lapsi, jotta hän ei väsähdä liian nuorena, hänen tulee säilyttää into elämänikäiseen opiskeluun. Tällaisen järjestelmän on katsottu tukevan nykyaikaisen tietoyhteiskunnan tarpeita. Hienon järjestelmän kääntцpuoli on siinä, minkä eräs 13-vuotias Aleksei – itsekin varsin eläväisenä poikana tunnettu Suomeen muuttanut venäläispoika - lausui koulukokemuksistaan Suomesta pääkaupunkiseudulta: ”Koululaiset haistattelevat opettajia. Huumeita käytetään yleisesti koulussa. Kukaan ei kuuntele yhtään mitään”. Juha Molari |
Presidentti Putin kävi helmikuun lopulla 2004 vierailulla Krasnojarskin kaupungissa, jossa hän keskusteli korkeakoulutuksen tilasta Venäjällä (Pravda 28.2.2004). Krasnojarskin instituuttien presidentit ja Venäjän tiedeakatemian jäsenet ottivat osaa neuvotteluun. Putin odotti, että instituuttien presidentit ilmaisevat näkemyksensa, kuinka koulutusta voidaan kehittää kyseisellä alueella ja Venäjällä yleensä, sekä missä määrin koulutuksen pitäisi olla ilmaista ja missä määrin maksullista.
Putinin mukaan korkein koulutusaste on usein laiminlyцnyt tyцmarkkinoiden tarpeet. Presidentti Putin sanoi kuitenkin hyväksyvänsä oppineiden käsityksen koulutusjärjestelmän vahvuuksista, mutta hän lisäsi: ”Meidän ei pitäisi kieltää sitä näkцkohtaa, että me haluamme Venäjän asiantuntijoiden kasvavan myцs kansainvälisiksi”.