Venäläinen turisti- ja liikemies voidaan tavoittaa oikealla mediavalinnalla

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n (Laserkatu 6, Lappeenranta; www.takoy.fi) raportista Mediatutkimus – Venäläismatkailijat Suomessa ilmenee, että venäläiset tekivät Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen vuonna 2003 ennätyksellisesti 1,53 miljoonaa matkaa.

TAK Oy toteutti tutkimuksen haastattelemalla henkilö-, linja- tai pakettiautolla, junalla tai lentokoneella lähteviä venäläismatkustajia Imatralla, Nuijamaalla, Vainikkalassa, Vaalimaalla sekä Helsinki-Vantaa lentoasemalla. Haastattelut tehtiin tammi-, huhti- ja heinäkuussa 2003, jolloin Venäjän kauppatie –lehden toiminta ei ollut vielä kasvanut nykyiseen laajuuteensa. Tästä huolimatta tulokset olivat suosiolliset lehdelle.

Älä unohda mainostaa kesällä!
Keväällä 2003 oli ennakoitu, että euron kurssinousu dollariin nähden vähentäisi venäläisten matkustamista. Vastoin odotuksia kesällä 2003 tehtiin matkoja Suomeen enemmän kuin koskaan. Kesäkuukaudet ovat olleet vuosittain aikaa, jolloin venäläiset saapuvat mieluisasti Suomeen. Kesähelteissä ei pidä suomalaisen yrittäjän unohtaa mainonnan oikea-aikaista kohdentamista.

 

Millainen venäläinen matkustaa Suomeen?
Venäläisista matkustajista pääosa (55%) on 25-44 –vuotiaita, vaikka myös 45-64 –vuotiaitten osuus (32%) on vahvistunut. Johtavassa asemassa olevat (13 %), yrittäjät (20%) ja toimihenkilöt (30%) muodostavat 63% kaikista venäläisistä matkustajista. Pyrkimys heidän tavoittamiseksi on älykästä strategista toimintaa.

Venäläisen median seuraaminen
Venäjällä on lukuisia radioasemia. Yhden radioaseman välityksellä Suomeen matkustavan venäläisen tavoittaminen on vaikeaa. Parhaatkin radioasemat jäivät alle 50% osuuteen vastaajista. Mainostaja ei voi tietää, että radiota kuunnellaan mainoksen hetkellä aktiivisesti tai laisinkaan. Radioasemien seuraaminen oli runsainta työttömien, opiskelijoiden ja kotirouvien keskuudessa. Suosituimpia televisiokanavia (Ort 1, RTR, NTV) seurasi säännöllisesti yli 60% matkustajista. Eläkeläiset, kotirouvat ja työttömät katsoivat televisiota.
Venäläisistä viikkolehdistä luetuin oli Argumenty I Fakty (41% luki säännöllisesti). Komsomolskaja Pravdaa luki 25%. Venäläisiä viikkolehtiä lukivat yli 64- vuotiaat, 55-64 –vuotiaat, eläkeläiset, kotirouvat ja työttömät. Venäläisten sanomalehtien seuraaminen oli vähäistä, suosituinta Vyborskije Vedomostiaa seurasi 26% säännöllisesti. Sanomalehtien välityksellä voitiin tavoittaa eläkeläisiä ja kotirouvia. Pietarissa ilmestyvien venäläisten ilmaisjakelulehtien seuraaminen oli hyvin vähäistä.

Parempi kuin venäläiset viikko- ja sanomalehdet
Rajalla, liikenteen solmukohdissa, messuilla, konsulaateissa ja useissa muissa pisteissä jaettava Venäjän kauppatie –lehti tavoittaa Suomeen saapuvat venäläiset matkailijat ja liikemiehet paremmin kuin venäläiset viikko- ja sanomalehdet, yhtä hyvin kuin Venäjän televisiokanavat!
55% Suomeen tulevista venäläisistä luki säännöllisesti Venäjän kauppatie –lehteä. Tulos oli paras kaikista jaettavista suomalaisista ja venäläisistä ilmaisjakelulehdistä. Todellinen vaikuttavuus on em. tulostakin parempi, koska lehteä lukevat myös suomalaiset matkustajat sekä venäläiset yrittäjät ympäri Venäjää. 59% Suomeen saapuvista venäläistä naisista ja 52% miehistä seurasi säännöllisesti Venäjän kauppatie –lehteä.
Venäjän kauppatie –lehti erottautui edukseen muista lehdistä kaikissa ikäryhmissä, erityisesti 36-44 –vuotiaitten keskuudessa. Sanomalehden luettavuuden ja ulkoasun hyvyyttä kuvastaa, että yli 64 –vuotiaat matkustajat eivät juuri lue muita ilmaisjakelulehtiä, niin he lukivat yhä Venäjän kauppatie –lehteä. Venäjän kauppatie –lehti oli suosituin lehti kaikkien ammattikuntien keskuudessa. Toimihenkilöiden, yrittäjien ja johtajien kiinnostus oli suosiollinen lehdelle. Venäläiset päättäjät lukevat Venäjän kauppatie –lehteä.

Matkapäätös kokemusten ja Venäjän kauppatie –lehden avulla
Venäläiset turistit ja liikemiehet saavat tietonsa matkakohteesta aikaisempien käyntiensä (53%) ja Venäjän kauppatie –lehden perusteella (28%). Parhaiden matkatoimistojenkin merkitys jäi tutkimuksessa tuntuvasti alle 20%:n.

Juha Molari