Sijoittajat eivät ole vielä syöksyneet Venäjälle

Tärkeää ei ole itse sijoitusten kokonaismäärä, vaan niiden älykäs kohdentuminen. Vuonna 1987 taloustieteen Nobelin palkinnon saanut Robert Merton Solow on korostanut, että tehokkuuden ja tuottavuuden kehittyminen laadullisten parannusten, uusien koneiden ja parantuneiden ihmisten taitojen tähden on tärkeämpää kuin ahtaasti määrälliset investoinnit, joiden seurauksena on vain suuri määrä koneita ja tehtaita.

Muutama vuosi sitten katsottiin yleisesti, että venäläiset valmistajat eivät kykene kilpailemaan laadulla eikä tehokkuudella kehittymättömän teknologian, siirtymätalouden puutteiden ja riittämättömien rahoitusmahdollisuuksien tähden. Investoinnit olivat vähentyneet 90-luvulla tuotannon laskuakin jyrkemmin, mutta ennen kaikkea investointien tehokkuus oli alhainen.
Vaikka vuoden -99 jälkeen tilanne on huomattavasti tervehtynyt, niin Venäjän kansantalous tarvitsee edelleen yhä ulkomaisia sijoituksia.

Vuonna 2002 Peter Boone otaksui, että ”me näemme paljon suuremman ulkomaisen omistuksen Venäjällä seuraavien 5-10 vuoden aikana, koska isot venäläiset yritykset halutaan myydä ulos”.

Kehitys ei ole kuitenkaan edennyt Boonen otaksumaan suuntaan. Venäjän vt. talousministeri Andrei Sharonov valitti huhtikuussa 2004 murheellisesta tilanteesta, että tällä hetkellä ”ulkomaiset sijoitukset ovat Venäjälle kymmeniä kertoja vähäisemmät kuin kotimaiset sijoitukset. Venäjää ei vieläkään koeta riittävän kiinnostavaksi ulkomaisten sijoittajien mielissä” (RBC 20.4.2004). ”Sijoittajat eivät saavu tänne Venäjälle, koska instrumentteja ja luotettavuutta ei ole riittävästi”.

Merkittävimmät ulkomaiset sijoittajat Venäjän federaation alueelle ovat olleet Yhdysvallat, Saksa, Kypros, Ranska ja Iso-Britannia.
Venäjälta virtaa edelleen pääomia ulos enemmän kuin Venäjä saa muilta maailta. Venäläiset sijoitukset ulkomaille ovat pääasiassa lyhytaikaisia ja spekulatiivisia sijoitustodistuksia. Pääomia virtaa mm. sellaisiin maihin kuin Valkovenäjä, Kypros, Alankomaat ja Neitsytsaaret.

Pjotr Avenin, Alfa Bankin presidentin, mukaan Venäjän pankkien omat investoinnit ovat vain 5 % sijoitusten kokonaisvoluumista (RBC 19.4.2004; Venäjän talousforumissa Lontoossa).

Pankkisektorin pitäisi näytellä hänen mukaansa tärkeää rolia kasvun vauhdittamisessa.
Tällä hetkellä pankkimaailman tunnusluvut eivät ole vielä kehittyneiden maiden tasolla. Yksityisen liiketoiminnan tukeminen pitäisi Avenin mukaan olla hallituksen politiikan päätehtävä.

Venäjän tulisi käyttää vakaata makroekonominen tilannetta uudistusten jatkamiseksi, jotta syntyisi uusia työpaikkoja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Juha Molari