Suomalaiset vaikuttajat Venäjä-suhteiden puolesta

Euroopan investointipankin (EIP) varapääjohtajana Sauli Niinistö korostaa Venäjän kasvavaa merkitystä Suomen kansantaloudelle. EIP myöntää pitkäaikaista rahoitusta EU:n integraation edistämiseksi. EIP:llä on toimintaa myös EU:n ulkopuolella EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan puitteissa. EIP on varannut Euroopan kilpailukyvyn rahoittamiseen yhteensä 90 miljardia euroa vuoteen 2010 mennessä. EIP rahoittaa pk-yrityksiä niin sanotuilla globaalilainoilla.

Globaalilainojen kohdentaminen pk-yrityksiin tai pieniin infrastruktuurihankkeisiin tapahtuu välittäjäpankkien kautta (Suomessa Finnvera, OKO ja Kuntarahoitus. Nyt myös Venäjä kuuluu rahoitettaviin alueisiin, joulukuussa 2003 pidetty Eurooppa-neuvosto myönsi EIP:lle ensimmäisen Venäjän rahoittamista koskevan mandaatin. Päätös oli arvokas suomalaisyrityksille, joille Venäjä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia. Helmikuussa 2004 Niinistö kertoi Venäjä-rahoituksesta: ”Rahoitusta on myönnetty 500 miljoonaa euroa kolmeksi vuodeksi. Alussa varat kohdennetaan Venäjälle. Suunnitelmia täsmennetään kevään aikana. Suunnitelmissa ovat pohjoisen ulottuvuuden ympäristö- ja ydinturvallisuusohjelmat sekä infrastruktuurihankkeet” (Finvera 27.2.2004).

Niinistö näkee Euroopan olevan haasteiden edessä pitkällä tähtäimellä, Venäjä muodostuu merkittäväksi kilpailutekijäksi: ”Eurooppa elää haasteellista aikaa. Tulevaisuus määräytyy tämän päivän ratkaisujen mukaan. Kilpailu on maailmalla käynyt yhä monimuotoisemmaksi ja kehittyvät taloudet ovat aikamoinen kilpailutekijä jatkossa, myös alueilla, joilla kilpailuun ei ole totuttu”.

Konkreettisena rahoituskohteena on esiintynyt vesihuollon parantaminen Venäjällä. Vesihuollon ongelmana Venäjällä on suuri kulutus, kolme kertaa suurempi henkilöä kohden kuin Suomessa. Vesilaitokset ovat huonossa kunnossa. Veden hävikki on suuri. Veden käsittelyssä syntyy karsinogeenejä ja mutageenejä, jotka vaarantavat terveyden.

Vedessä on tauteja aiheuttavia bakteereja. V. 2003 perustettu RKS-yhtiö haluaa saada veden tuhlauksen kuriin hinnoittelun avulla. RKS vuokraa kaupungin lämpö-, vesi- tai kaasulaitokset ja hoitaa tuotannon, jakelun ja asiakaslaskutuksen. Kääntöpuolena on köyhien ihmisten kyvyttömyys maksaa kasvavia vesikuluja. Nyt myös kansainväliset rahoittajat ovat liikkeellä Luoteis-Venäjällä: EU:n ns. naapuruusohjelmat käynnistyvät 2004, kansainvälisistä rahoituslaitoksista vesihuollon kannalta tärkeimpiä ovat NIB, EBRD, Maailmanpankkiryhmä ja EIP.

Pääministeri, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen muisti 20.6.2004 puoluekokouksen pääjuhlan juhlapuheessa Venäjän kasvavaa merkitystä. Vanhanen arvioi tämän vuosikymmenen suureksi tehtäväksi nousevan Suomen luotsaaminen talouden kansainvälistymisen ja väestön ikääntymisen kaksoishaasteen yli. Hänen mukaansa osaaminen on Suomen selviytymisen strategian kulmakivenä, mutta se ei yksin riitä. Vanhasen mukaan Suomen lähiympäristön näkymät ovat hyvät: ”Venäjä nousee nykyvauhdilla meidän suurimmaksi yksittäiseksi kauppakumppaniksemme ja tulemme näkemään, miten kauppasuhteemme monipuolistuvat” (20.6.2004).

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen arvioi puheessaan Venäjä 2004 –seminaarissa (3.11.2003) EU:n laajentumisen vaikuttavan merkittävästi Venäjä-suhteisiin. Venäjällä kuultavat huolet siitä, että uudet jäsenmaat tulevat hankaloittamaan unionin ja Venäjän suhteita, mutta Lipposen mukaan tosiasiassa Venäjän eurooppalaisilla rajanaapureilla on toiveet Venäjän kehityksestä kohti demokratiaa, markkinataloutta ja oikeusvaltiota.

Lipposen mukaan Baltian maat odottavat oikeutetusti, että venäjänkieliset maassa asuvat vähemmistöt ovat lojaaleja vain sille maalle, jonka kansalaisia ovat tai sellaisiksi haluavat. Unionin laajentuminen hyödyttää Venäjää tullitason alentumisen tähden. Lipposen mukaan erityisesti Luoteis-Venäjällä on globaalin tason kasvupotentiaalia. Lipponen sanoi, ettäSuomi voi puhua EU:ssa Venäjän puolesta, mutta ei edusta Venäjää EU:ssa: ”Suomi on EU-jäsenyyden alusta asti tukenut ja tukee unionin ja Venäjän suhteiden laajentamista ja tiivistämistä. Muut EU-maat odottivat Suomelta aktiivisuutta Venäjä-suhteiden kehittämiseksi heti unioniin liittymisemme jälkeen. Näin myös tapahtui. Syksyllä 1997 tehty aloite EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi oli tarkkaan harkittu pelinavaus. Tavoite oli vahvistaa EU:n roolia Euroopan pohjoisosissa ja vastata EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön suuriin mahdollisuuksiin”.

Pohjoisen ulottuvuuden näkyvimmäksi tulokseksi Lipponen mainitsi ympäristökumppanuus-rahaston, jonka avulla vastataan sekä Itämeren alueen ympäristöhaasteisiin että Barentsin alueen ydinturvaongelmiin. Kumppanuusrahastolla oli ratkaiseva vaikutus Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakennustöiden aloittamiseen. Lipposen mukaan EU:n ja Venäjän välinen viisumittomuus on ”pitkän tähtäimen hanke, joka edellyttää paljon toimia Venäjän lainsäädännössä ja hallinnossa”.

Tässä vaiheessa painopiste on viisuminsaannin helpottaminen: ”Tämä on ollut jo vuosia Suomen linja, jota olemme määrätietoisesti toteuttaneet. Suomen viisumijärjestelmä on kaikista EU-maista joustavin. Me toivomme, että sama palveluhenkisyys olisi määräävänä myös Venäjän viisumikäytännössä. Toivomme, että myös Venäjän puolella nähdään, että viisuminannon sujuvoittaminen auttaa parhaiten liikemiehiä ja muita matkustavaisia. Ylipäänsä viranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, että liikenne ja talouselämä toimivat sen sijaan, että pääasiana olisi rahastaminen tai väärinkäytösten jahtaaminen.”

Lipponen luotteli talouselämän faktat: Venäjästä on tullut Suomen neljänneksi tärkein vientimaa. Tuonnissa Venäjä on toisella tilalla. Pietarissa Suomi on Hollannin jälkeen toiseksi suurin investoija. Kokonaiskauppavaihdolla mitaten Venäjästä on tullut kolmas kauppakumppanimme Saksan ja Ruotsin jälkeen. Jotta kaupan myönteinen jatkokehitys varmistetaan, myös ennustettavuuden takaavat institutionaaliset puitteet on Lipposen mukaan saatava kuntoon.

Näistä tärkein ja ensimmäisin on Venäjän WTO –jäsenyys. Energiasektorilla on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Venäjän merkitys EU:n kaasuntoimittajana kasvaa jatkuvasti. Itämeren alueen kautta vedettävä putki mahdollistaa kaasun toimitukset uusille markkinoille. Pohjoismaiden neuvostossa toukokuussa 2004 korosti Paavo Lipponen istunnon avajaisissa, että yhteistyö Venäjän kanssa on laajentumisen jälkeen EU:lle aikaisempaakin tärkeämpää. Uutena sopivana yhteistyön alueena Lipponen mainitsi kuljetusyhteyksien kehittämisen.

Juha Molari