Saako menestyvä liikemies olla epärehellinen?

Jukosin ongelmat heikentävät sijoittajien luottamusta Venäjään, lausuu esimerkiksi David Gollust (Voice of America 6.7.2004). Hodorkovski omistaa 44 % öljy-yhtiöstä. Hän on ollut lokakuusta 2003 alkaen ollut vangittuna. Maksamattomien verojen perintä on aiheuttanut tyrmistystä länsimaisissa kommentaattoreissa.

Bushin hallitus ilmoitti 6.7.2004, että Venäjän hallituksen toimet Jukosia ja Mikhail Hodorkovskia vastaan heikentävät kansainvälisten sijoittajien luottamusta Venäjän kansantalouteen. Voice of America on korostanut, että Yhdysvaltain hallituksen virkailijat ovat keskustelleet aiheesta säännöllisesti Venäjän viranomaisten kanssa. Monet kriitikot arvioivat, että Hodorkovskin henkilökohtainen poliittinen vastustus Vladimir Putinia vastaan olisi oikeusprosessin varsinainen syy. Jonathan Thatcher arvioi Reutersin uutisessa 6.7.2004, että lisäverot uhkaavat Jukos -yhtiötä. Thatcher muistutti huolestuneesti syyttäjän kertoneen, ettei heillä ole mitään ajatusta, kuinka kriisi sijoittajien lähdöstä Venäjältä voisi päättyä.

Myös Thatcher huomautti, kuinka tapaus nähdään laajalti Kremlin poliittiseksi toimeksi Hodorskovskia vastaan. Analyytikot ovat varottaneet, että Putin karkottaa sijoittajat, kun juuri sijoittajia tarvittaisiin kansantalouden rakentamisessa. Syyttäjä Vladimir Ustinov kertoi Ekho Moskvy radioaseman haastattelussa, että verojen keruu Jukosilta on kuin ”lumipallon pyörittämistä: tapaus on alkanut, mutta sen loppua on vaikea nähdä”.

Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor´sin Konrad Reuss lausui, että Venäjän kansantaloudessa suurin riski on yhä edelleen poliittinen riski (Sabyasachi Mitra/Reuters 6.7.2004). Ilman näitä ongelmia Venäjälle saapuisi runsaasti uusia rikkaita sijoittajia. Tammikuussa 2004 S&P nosti Venäjän luokituksen BB:sta BB+ :ksi. Lokakuussa 2003 Moody arvioi Venäjän luokitukseksi Baa3. ”Hallitus on lähettänyt toki erittäin voimakkaat viestit, että he haluavat uudistuksia ja talouspolitiikka kehittyy.

Juuri tätä me seuraamme erittäin huolellisesti”. Reuss korostaa kuitenkin, että Putinin uudelleenvalinnan ja Mikhail Fradkovin valinnan jälkeen on ollut havaittavassa toimia byrokratian vähentämiseksi ja avoimuuden parantamiseksi.

Harvemmin on kysytty, onko Hodorkovski todella saanut rehellisesti omaisuutensa pian Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ja onko hän maksanut todella rehellisesti veronsa. Tuskin kukaan väittää, että omaisuuden hankinta ja hallinta olisi tapahtunut ilman mitään hämäryyksiä. Epäilemättä venäläisten tasa-arvoisia oikeuksia Venäjän rikkauksiin on loukattu.

Omaisuuksiensa järjestelyihinsä ovat Venäjän oligarkia saaneet tunnetusti länsimaista apua. Missä määrin länsimainen huoli oikeudenkäynneistä nousee näistä omista sidonnaisuuksista? Hodorkovski on hoitanut menestyksellisesti öljy-yhtiötään.

Ovatko menestyneellä liikemiehellä erilaiset oikeudet ja velvollisuudet lain noudattamiseen, kun samanaikaisesti verojen keruunongelmien tähden venäläinen valtaväestö – erityisesti vanhukset - elävät varsin köyhissä oloissa?

Putinin hallituksen mukaan lain noudattaminen suojaa kansan oikeuksia, kun läntiset tarkkailijat arvioivat usein oikeudenmukaisuudeksi riittävän liikemiehen menestykselliset toimet varakkaiden sijoittajien omaisuuden lisäämisessä.

Juha Molari