 Turun kauppakorkeakoulun virkaanastujaisesitelmässäään Kari Liuhko vuoden 2003 lopulla (1.9.2003) tarkasteli EU:n laajentumisen vaikutuksia Venäjän ja Suomen talouteen.
Liuhkon paneutuu professorin virassa kansainväliseen liiketoimintaan Euroopan unionissa ja Venäjällä. Erityisaseman saa Venäjän liiketoimintaan liittyvä tutkimus ja opetus, sillä ”yhdentyvä Eurooppa ilman Venäjää on sekä käsitteellinen
että toiminnallinen mahdottomuus”.
EU:n itäjäsenistä rikkain – Slovenia – on jo nyt vauraampi elintasossa kuin Kreikka ja Portugali. Itäinen Keski-Eurooppa on yksi maailman laajimmista rakennuskohteista. Kuljetus- ja energiaverkostot, tieto- ja kommunikaatiojärjestelmät,
jakeluketjut ja koulutusjärjestelmä tarjoavat mahdollisia rakennuskohteita myös suomalaisille. Itälaajennuksen myötä on unionin houkutteluvuus nyt lisääntynyt myös venäläisen liike-elämän piirissä.
Puolet Venäjältä tehdyistä suorista investoinneista kohdentuu laajenevaan unioniin. Venäläiset tekivät suoria investointeja ulkomaille lähes 20 miljardin dollarin edestä. Tämä tilasto ei edes ota huomioon Venäjältä tapahtuvaa pääomapakoa.
Liuhkon mukaan pääomapaon määrä oli viime vuosikymmenen aikana 150-300 miljardia dollaria. Tällä omaisuusmassalla voidaan ostaa useita tuotantolaitoksia, huomautti juhlaesitelmässään Liuhko.
Venäläiset yritykset hakeutuvat erityisesti Saksaan, Iso-Britanniaan ja Hollantiin – sekä Kyprokselle. Kypros on käytetty jalansijana venäläisten hakeutuessa EU:n alueella. Venäläinen kaasujätti Gazprom on ostanut osuuksia kaasualan
yrityksistä yli 20 Euroopan maassa.
Venäläinen öljy-yhtiö Lukoil toimii yli 25 maassa ympäri maailmaa. Gazprom omistaa osuuden Suomeen rekisteröidyistä Gasumista ja North Transgasista. Nafta Moskva on puolestaan Teboilin taustalla.
Liuhko korosti Korkeakoulun virkaanastujaisesitelmässä, että venäläiset ovat perustaneet Suomeen suuren joukon vähemmän julkisuutta saaneita firmoja. Reilussa 2000 yrityksessä on johtotehtävissä Venäjän kansalainen. Venäläiset yhtiöt ovat
sijoittaneet Suomeen suorina investointeina yli 350 miljoonaa euroa – aivan yhtä paljon kuin paljon julkisuutta saaneet suuret suomalaiset sijoitukset Venäjälle! Venäläistä pääomaa saapuu Suomeen tämän lisäksi myös epäsuorasti Kyproksen
ja Sveitsin kautta.
Venäläiset ovat kiinnostuneet yhdentyvän Euroopan tarjoamista mahdollisuuksista. Liuhko lausui, että venäläisyhtiöiden Eurooppa-ekspansion myötä ´integraatio ilman jäsenyyttä´ ei ole enää pelkkä Brysselissä hoettava mantra, vaan ”osa
paneurooppalaisen liiketoiminnan nykypäivää”.
Liuhko tähdensi, että asenteet itäyrityksiä kohtaan tulevat väistämättä muuttumaan vuosikymmenen kuluessa. EU:n alueella vielä tällä hetkellä vieroksutaan venäläisiä yrityksiä, mutta vuosikymmenen kuluttua niihin ei enää suhtauduta yhtä
suurella tunnelatauksella. Liuhko tähdensi, että keskinäinen integraatio jää puolittaiseksi, jos se sallii vain länsiyritysten etabloitumisen itään, mutta estää idän yritysten tulon läntiseen Eurooppaan.
Raja-alueyrittäjyyden merkityksen uskotaan kasvavan huomattavasti. Raja-alueyrittäjyyden tukeminen on professorin mukaan erityisesti Suomen etu, sillä ”muutoin uhkana on itäisen Suomen taantuminen unionin talousperiferiaksi”.
Kari Liuhto on julkaissut useita Venäjää koskevia tutkimuksia, mm. “Russian Gas and Oil Giant Conquer the Markets in the West” (2001); East Goes West - The Internationalization of Eastern Enterprises (2001); Russian Oil and Gas - A Source
of Integration (2002); The Russian Oil Exports via the Baltic Sea – Do Oil Shipments through the EU’s Inner Sea Bring Russia Closer to the EU or Bring Them Apart? (2003) sekä J. Jumpposen kanssa International Activities of Russian
Corporations - Where Does Russian Business Expansion Lead (2001).
Juha Molari |