Sosiaalireformi — vähän rahaa vai lupauksia palveluista?

Venäläisen ja kansainvälisen lehdistön mielenkiinto on kohdistunut kesällä 2004 Jukosin ohella Venäjällä toteutettavaan sosiaalireformiin. Suunnitelman mukaan lakkaisi neuvostoaikainen käytäntö, jossa sotaveteraanit ja eläkeläiset saavat matka- ja lääkealennukset. Presidentti Vladimir Putin lupasi käydä käsiksi toisella virkakaudellaan tähän vihattuun ja vaikeaan reformiin. Kansa äänesti tällöin hänet ylivoimaisesti presidentiksi. Nyt Putin pitää lupauksensa. Protesteja ilmaistaan kuitenkin toistuvasti reformia vastaan. Erityisesti on kiinnitetty huomiota Putinia tukevan Venäjän yhtenäisyys –puolueen ylivaltaan duumassa (TimesDaily 3.8.2004).

Vapaaksi byrokraattien armeliaisuudesta
Järjestelmän uudistajat perustelevat, että julkinen joukkoliikenne on jo nykyisellään puutteellinen tai olematon maaseudulla. Tuettujen lääkkeiden tarjonta on niukka. Uuden järjestelmän uskotaan vapauttavan ihmiset byrokraattien armeliaisuuden tarpeesta (Globe and Mail 3.8.2004; Maria Danilova TimesDaily 3.8.2004). Reformi mahdollistaa sosiaalisen tuen suuntaamisen juuri sinne, missä tukea eniten tarvitaan.

Korvaus katoaa inflaatiossa
Vastustajat kiinnittävät huomiota siihen, että uudistus koskettaa 30 miljoonaa Venäjän köyhää, enemmän kuin 20% väestöstä. Reformin tuomista lisäansioista on yksittäisen ihmisen kohdalla on esitetty erilaisia lukuja: 5 dollaria kuukaudessa (Globe and Mail 3.8.2004) tai 25 dollarista 120 dollariin kuukaudessa (AFT 4.8.2004). On kuitenkin moitittu, että inflaatio syö nopeasti tämän summan (BBC News 3.8.2004). Paikallisten virkailijoiden ei edes uskota maksavan koko summaa. Joitakin menetettyjä etuisuuksia ei edes korvata rahallisesti millään tavalla. 1000 ruplan kuukausittainen maksu ei kata lääkemenoja, säännöllistä terveydenhuoltoa, parantaloiden kuluja, muuttuneita sähkömaksuja. Sotaveteraanit ovat kokeneet reformin ilmaukseksi epäkunnioituksesta.

”Me löimme vaivoin saksalaiset toisessa maailmansodassa, mutta nyt venäläiset päättäjät itse tuhoavat meidät”, Tamara Kondratyeva (76-vuotias eläkeläinen) arvioi uudistusta (Globe and Mail 3.8.2004). “Tiedemiehet tekivät ensin kokeita eläimillä, mutta meidän hallituksemme tekee kokeita kansalla, koko kansakunnalla”, luonnehtii Gennady Seleznyov (TimesDaily 3.8.2004) Sodassa loukkaantuneet veteraanit saisivat reformin mukaan eläkettä noin 70 dollaria kuukaudessa.
Venäjän yhtenäisyyspuolueesta Boris Gryzlov arvioi hyvin vakuuttuneena, että kansalaisten tilanne uudistuksen myötä ”merkittävästi paranee”. Gennady Batanovin, Venäjän eläkerahaston johtajan, mukaan uusi järjestelmä on hyödyllinen sekä kansantaloudelle että ihmiselle, jotka ovat tuen piirissä. Vanhalla järjestelmällä ei olisi joka tapauksessa tulevaisuutta. Muutoksessa ensimmäinen vaihe on toki ymmärrettävästi hyvin kivulias. Näin on pari-kolme vuotta, kunnes tilanne normalisoituu (AFT 4.8.2004).

Juha Molari