Humanitäärisen avun lähettäminen itärajan taakse on tuttua. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen r.y. (Kepa)toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston
kansalaisjärjestömäärärahoista. Kepan kummitoiminnan piirissä on useita lastenkoteja Karjalan tasavallassa, mm. Aunuksessa, Derevjannojessa, Petroskoissa, Pudozhissa ja Sortavalassa. Pelastakaa Lapset valvoo avustusten käyttöä kohteissa.
Suomalaiset kohdentavat voimavarojaan Venäjälle ja suuntaavat matkojaan myös uskonnollisten yhteisöjen kautta.
Ortodoksinen usko levisi Välimeren alueelta Suomeen Venäjän kauppareittien kautta 1000-luvulla. Ortodoksisessa uskossa ajatellaan Klemens Aleksandrialaisen (k. 215) sanoin: “Kun näet veljesi, näet Jumalan”. Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu
Ortaid pyrkii vahvistamaan ortodoksisten paikalliskulttuurien tarpeita ja resursseja. Maailman ortodoksiset diakoniajärjestöt päättivät Uudessa-Valamossaan toukokuussa 2004 tiivistää yhteistyötään. Yhteensä osanottajia oli 26 eri maasta.
Ortodoksisen kirkon humanitaarisen avun (Ortaid) koordinaattorina toimii Rainer Ressler. Hänellä on laajat kontaktit Venäjän ja Baltian luostareihin ja seurakuntiin. Ortaidin kampanjoita ovat olleet mm. Puhtaat lakanat lastenkoteja,
luostareita ja seurakunteja varten Venäjälle ja Baltiassa. Syksyisin toteutetaan ruoan, vaatteiden ja koulutarvikkeiden välittämistä. Ortaid on järjestänyt myös projektimatkoja Venäjälle, huhtikuussa 2004 Veikkolan ala-asteen lapset
olivat Viipurissa ja Pietarissa. Mukana meni myös bussilastillinen Helsingissä kerättyjä lasten ja aikuisten vaatteita sekä leikkikaluja.
Luterilaisella kirkolla on perinteisen kirkkokunnan asema Venäjällä, Inkerin kirkon juuret ulottuvat 400 vuoden taakse. Useat suomalaiset toimivat Inkerin kirkon yhteydessä. Inkerin kirkkolla on seurakuntia yli 80, toiminta-alueena koko
Venäjän federaatio. Jäseniä kirkossa on noin 15 000. Inkerin kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko solmivat yhteistyösopimuksen 1999. Inkerin kirkko ja sen seurakunnat ovat riippuvaisia ulkomaisesta rahoituksesta. Piispana
toimii Aarre Kuukauppi. Keskustoimisto sijaitsee Pietarissa.
Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (SLEY) työ alkoi Venäjällä virallisesti vuonna 1995. SLEY ilmoittaa haasteeksi nuorison. Muisto evankelisuuden vanhasta historiasta Viipurissa ja koko Karjalan kannaksella kannustaa järjestöä.
SLEY:n työ tapahtuu Viipurin, Koiviston, Pushkinin ja Kupanitsan seurakunnissa. Talkoovoimin hoidetaan työt suntion hommista kanttorin vuoroihin. Lähettien merkitys on suuri Pietarin alueen ja Karjalan seurakuntien suomenkielisessä
työssä, erityistehtävissä kirkon hallinnossa ja kirkon lähetystoiminnan tukemisessa. SLEY lähettää Kirkon teologiseen seminaariin Kelttoon luennoitsijoita. Kelton koulutustoimintaa varten on perustettu stipendirahasto. Evankeliset
opiskelijat ovat pitäneet pyhäkouluja Viipurissa. Radiokirkko lähettää viikottaisia ohjelmia Pietarin kuuluvuusalueelle.
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien kansainvälisen avun kanava. Venäjän ohjelmien perustavoite on tukea paikallisia kirkkoja niiden palvelutehtävässä. KUA tukee Inkerin
evankelis-luterilaisen kirkon diakonian kehittämistä, lapsi- ja nuorisotyötä, teologista ja kirkollista koulutusta Kelton koulutuskeskuksessa sekä Inkerin kirkon stipendirahastoa. KUA on ollut mukana useissa Inkerin kirkon
rakennushankkeissa. Pietarissa sijaitsevan Pyhän Marian kirkon peruskorjaus saatiin päätökseen vuonna 2002. KUA konsultoi Terijoen ja Petroskoin kirkkojen rakennushankkeissa. KUA tukee Venäjän ortodoksisen kirkon diakonia- ja
koulutusprojekteja. Työ tapahtuu pääasiassa Pietarin hiippakunnassa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen lähetysjärjestö Lähetysyhdistys Kylväjä toimii Pietarissa juutalaisten parissa osana Inkerin kirkon omaa toimintaa. Toiminta toteutetaan Pyhän Mikaelin seurakunnan yhteydessä. Mielikuvien
mukaan juutalaiset ovat rikkaita Venäjällä. Järjestö onkin kohdannut ihmettelyä humanitäärisen avun antamisesta Pietarin juutalaisille. Kansanlähetys on 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö. Kansanlähetys
tekee raamatunkäännöstyötä mm. Venäjällä. Venäjällä toteutetaan myös tiimin kanssa ”actioita”, kuten kesäkuussa Karjalassa Sodderissa ja Mordvassa lastenleireillä.
Suomen lähetysseura (SLS) on suurin luterilaisen kirkon virallisista lähestysjärjestöistä. SLS on toiminut Venäjällä vuodesta 1994. SLS tukee työntekijäkoulutusta, hallinnon ja lähetystyön kehittämistä sekä lähetys- ja seurakuntatyötä
Keski-Venäjällä ja Vienan Karjalassa. Kelton koulutuskeskus sai vuonna 2003 uuden päärakennuksen. SLS oli rakennushankkeen suurin yksittäinen tukija. Uudet, suuremmat tilat mahdollistavat isommat oppilasmäärät ja pitemmät kurssit.
Teologikoulutukselle on haettu kansainvälistä hyväksyntää.
Kristilliset nuorisojärjestöt ovat mukana Dynamite- toiminnassa, jonka puitteissa elokuun lopulla 2004 on järjestetty 15-25 –vuotiaille Pietarin leiri sekä Fakel Ilitsa- leiri Karjalan kannaksella. Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtajaan
Leo Meller auttaa Venäjän köyhiä, painattaa kirjallisuutta ja esittää ohjelmia paikallisten TV-kanavien kautta mm. Venäjän Burjatiassa. Yhdysvalloissa syntynyt Operaatio Mobilisaatio (OM) on järjestänyt kesäkampanjoita Venäjällä.
Helluntaiseurakunnat ovat olleet mukana Love for Kids –työssä; evankeliumin eteenpäin vieminen lapsia saavuttaen. Vuonna 1996 Love For Kids -leirityöhön liittyi Lääkintälähetys (Fidan alainen valiokunta) käynnistäen hammas- ja
terveysprojektin. Paikallisten leirinjohtajien ja ohjaajien toivomuksesta työ on laajentunut myös päihde- ja seksuaalivalistukseen. Love For Kids -työ on laajentunut Terijoen alueen leireiltä eri puolille Venäjää (mm. Komi, Mari,
Udmurdia, Baskiria ja Moskovan alue) ja Valkovenäjälle.
Venäjän ortodoksinen kirkko on esittänyt satunnaisesti huolia proselytismistä eli toiseen kirkkokuntaan kuuluvien kristittyjen käännyttämisestä. Helsingin luterilaisten seurakuntien venäjänkielisestä työstä vastaava pastori Erkki Jokinen
korostaa Venäjän pitkää historiaa: ”Kun Kiovassa 1200-luvulla, Venäjän silloisessa keskuksessa, kukoisti teologinen tiedekunta ja mittava kirjasto, eurooppalaisittainkin varsin ainutkertainen, meillä vielä jännitettiin jousia naapurista
tulleita ristiretkeläisiä vataan, teilattin piispoja kirveellä. Suomalainen ei edusta evankelioimistössä Venäjällä, sen enempää kuin välittäessään Suomessa evankeliumia venäläisille, jotakin uutta kristillistä sivistysliikettä.” Vuonna
2002 julkaistun tutkimuksen mukaan valtaosa venäläisistä luottaa Venäjän ortodoksiseen kirkkoon (67 %) (KTK 27.9.2002).
Vuonna 2003 julkaistun tutkimuksen mukaan Jumalan olemassaoloon luottaa 73% ja enkeleihin 53% venäläisistä (VTsIOM tutkimusinstituutti, RosBalt 20.1.2004), kun samanaikaisesti vain 47% suomalaisista uskoo kristinuskon opettamaan Jumalaan.
Suuri osa venäläistä uskoo toki myös astrologiaan (43 %) ja magiaan (43 %). 62 % venäläisistä uskoo, että jokaisen ihmisen kohtalo on ennalta määrätty: tähtien asento ihmisen syntyessä vaikuttaa ihmisen koko elämään. Moraalinen
relativismi lisääntyi venäläisten keskuudessa toki 90-luvun lopulla, jolloin valtaosa oli sitä mieltä, että ei ole olemassa mitään selviä suuntaviivoja oikealle ja väärälle. Mikä on oikein ja mikä väärin, riippuu täysin tilanteesta (KT
4.6.1999).
Juha Molari |