Venäjän tilastokomitean raportin mukaan rikkaiden ja köyhien välinen kuilu
jatkaa syvenemistään Venäjällä (Pravda 3.11.2004). Sosiaalinen tilanne
huolestuttaa myös yrittäjiä (Novije Izvestia). BKT:n nopeasta kasvusta
tuleva vauraus ei ole levinnyt kaikkiin väestökerrostumiin. Toki Venäjän
BKT:n kasvu on hitaampaa kuin muissa entisissä neuvostomaissa (Andrei
Illarionov 28.10.2004, RIA Novosti). Rikkain 10 % Venäjällä ansaitsee
enemmän kuin 15,2 kertaisesti köyhin 10 % Venäjällä. Eriarvoisuus on
kasvanut jo useiden vuosien ajan. Tilastokomitean laskelmien mukaan kyseinen
suhdeluku oli 10 vuonna 2001, vuonna 2002 oli ero kasvanut 13 kertaiseksi,
vuonna 2003 jo 14 kertaiseksi. 10 % varakkaasta Venäjän väestöstä ansaitsee
29,8 % kokonaistulosta, kun köyhin 10 % väestöstä saa arviolta vain 2 %.
YK:n asiantuntijoiden mukaan yksityisen sektorin kehitys voisi vähentää
köyhien määrää. Myös Sitran tuore tutkimus (Why they, why not we, 2004)
liittyy samoihin päätelmiin kuin YK:n tutkijat. Korruption torjuminen loisi
pienelle liiketoiminnalle markkinat, jotka olisivat tärkeä taistelussa
köyhyyttä vastaan. Venäläiset asiantuntijat eivät usko kuitenkaan usko
näkemyksiin pienyrittäjyyden ratkaisevasta vaikuksesta. Venäjän köyhyyden
rakenne on erilainen: eläkeläiset, opiskelijat, maaseutukylien asukkaat,
budjettiin sidottu työvoima. Nämä kaikki ryhmät ovat sidoksissa valtioon,
minkä tähden pienyrittäjyys ei poista näiden väestöryhmien köyhyyttä.
Yritystoiminnan kehitykseen saadaan merkittävää ulkopuolista tietoa kesällä
2005. Maailman pankki aloittaa vuonna 2005 tutkimuksen venäläisten yritysten
kilpailukyvystä (RIA Novosti 2.11.2004).
Crystalline Georgijeva kertoi Maailman pankin tutkimuksen koskevan 700-1000
yritystä vuoden 2005 aikana. Tulokset saadaan kesällä 2005. Tutkimus on
hyvin kallis. Cyrstalline Georgijeva sanookin, että tutkimuksen
osoittautuessa liian kalliiksi sitä voidaan kaventaa keskeisiin
toimialoihin. Maailman pankki on aiemmin tehnyt vastaavan tutkimuksen
Malesiassa, Brasiliassa ja Kiinassa.
Maailman pankin mukaan 19,6 % venäläisistä on köyhiä. Venäjän hallituksen
tavoite on poistaa köyhyys tehokkaasti Venäjällä: köyhyysrajan alapuolella
elävien määrän tulisi vähentyä 3-4 vuodessa 30 miljoonasta 10-15 miljoonaan.
Hallituksen arvion mukaan vuonna 2003 oli köyhiä 23,5 %, mutta nyt 2004 20,8
%.
Luvut ovat synkät. Näkökulman luomiseksi on aiheellista muistaa Suomen oma
tilanne. Suomessa absoluuttinen köyhyys on vähentynyt, mutta suhteellinen
köyhyys lisääntyi 90-luvulla: joka viides suomalainen kokee, ettei voi enää
vaikuttaa elämäänsä köyhyytensä vuoksi (Eronen-Eskelinen-Kinnunen-Tiermas
1997, Hyvinvointi kansalaispuntarissa, Helsinki). 2/3 suomalaisista saa
palkkaa keskiarvoa vähemmän eikä suomalaisella palkalla ole kovaa
ostovoimaa. Venäläiset maahanmuuttajat ja muut ulkomaalaiset siivoojat 600
euron kuukausipalkallaan ovat oikeasti köyhiä Suomessa, vaikka köyhyyttä on
totunnaisesti tarkasteltu vain rajantakaisena ongelmana. Köyhyys rajojen
molemminpuolin on vakava ongelma ihmisarvolle.
Juha Molari |