Suomalaista ja venäläistä kriittistä sanailua
Onko peiliin katsominen vaikeaa?

Ranskalainen psykoanalyytikko Jacques Lacan (s. 13.4.1901, k. 9.9.1981), eräs 1900-luvun merkittävimmistä ajattelijoista ja kulttuuritutkijoista, havaitsi, että aivan pienet lapset eivät tunnista itseään peilistä, eivät ymmärrä peilikuvaansa vain ”kuvaksi”.
Vauva ei tiedä, että käsi ja jalat kuuluvat samaan kehoon. Suomalaiset olivat yllättyneitä Sergei Jastrzhembskin, presidentti Putinin erityisavustajan, moitteista. Venäjällä lehdistö ei arvioinut näitä moitteita laisinkaan, mutta suomalaiset olivat kovasti tuohtuneita: meitä ei sovi moittia!

Edesmennyt Lacan olisi kysynyt, eikö korvat, suu ja kädet tiedä, että he kaikki ovat samasta kehosta. Olen ollut itsekin läpi vuoden hämmästynyt toistuvista suomalaisten virkamiesten ja politiikkojen epäluuloisista lausunnoista.
Epäluulo tulee ilmi monella tavalla. Suomalaiset ovat epäilleet venäläisiä ja varottaneet Schengenin viisumimuurin purkamisesta. Suomalaiset ovat epäilleet Putinin yksivaltiuden kasvua, ovat epäilleet lähes kaikkea.

Gallup International paljasti äskettäin suomalaisten vihamielisyyden venäläisiä kohtaan. Myös helsinkiläisten sosiologien ja sosiaalipsykologien tutkimus paljasti vihamielisten asenteiden siirtyneen käytännön rasismiksi. Emmekö tunnista peilistä itseämme ja ymmärrä, että venäläiset ihan oikeasti näkevät suomalaisissa ryssäfobiaa?
Pelkomme on läpinäkyvää. Pelko näkyy myös muille kuin venäläisille: vasta joulukuussa 2005 suuren kansainvälisen yrityksen toimitusjohtaja totesi Kauppalehdessä, että suomalaiset ovat olleet liian hitaita Venäjällä: suomalaiset menettävät parhaat paikat, ”ainutkertaisen mahdollisuuden tällä vuosisadalla”.

Diplomatiaan kuuluu, että presidentit puhuvat ystävällisesti toisilleen, mutta kakkosmiehet ilmaisevat suhdetta häiritsevät huolet tilanteessa, jossa ystävyyttä halutaan kuitenkin vaalia. On toki totta, että myöskään venäläiset eivät kovin helposti kykene näkemään itseään sellaisena kuin he antavat vaikutelman itsestään toisille.

Suojelupoliisi kertoi Suomessa 7.12.2004 huolensa, koska Venäjän varusmiehet poistuvat rajavalvontatehtävistä: tämä antaa tilaa luvattomille rajaylityksille, joita ei nyt ole ollut. Tärkeää on ymmärtää, että venäläiset eivät itse suinkaan ihannoi sokeasti maansa elämänmenoa, vaan uskaltavat nähdä myös ongelmia: 7.12.2004 venäläinen sanomalehti Kommersant julkaisi Venäjän sisäasiainministeriön rikososaston johtajan Viktor Papsuevin tuoreet terveiset laittomista ulkomaalaisista Venäjällä.
Noin 4 miljoonaa ulkomaalaista on Venäjällä jatkuvasti laittomasti. Tämä Suomen väkiluvun suuruinen laittomien asukkaiden joukko koostuu monista kansallisuuksista. Monet ovat Ukrainasta, Moldovasta tai Armeniasta, mutta myös kiinalaisia, vietnamilaisia, intialaisia sekä turkkilaisia on tullut luvattomasti maahan.

Suurista kaupungeista erityisesti Moskovassa ja Pietarissa on rikollisia etnisiä ryhmiä. Vuonna 2004 ulkomaalaiset on tuomittu jo yli 42 000 rikoksesta, mikä on 20,6 % enemmän kuin vuonna 2003. Varastaminen ja huumeainerikokset ovat yleisemmät nimikkeet. Useimmiten rikosten uhrit ovat rikollisen omasta etnisestä taustasta, mutta merkittävä osa uhreista on myös Kiinasta, Saksasta, Suomesta tai Vietnamista.

Ministeriö pelkää rikosten suuntautuvan ulkomaalaisia, matkustajia ja liikemiehiä vastaan.
Terve huolellisuus ja raitis pelko ovat pitävät yllä elämää, mutta fobiat estävät ihmisiä tarttumasta niihin mahdollisuuksiin, joita heillä olisi.

Juha Molarii