Yritykset ovat
”säästäneet” rahoja työsuojelutoimenpiteistä vakavin seurauksin. ILO:n
– Kansainvälisen työjärjestön – tilastojen mukaan 2 miljoonaa ihmistä
kuolee vuosittain työpaikallaan koko maailman laajuisesti, 160
miljoonalle kehittyy työperäinen sairaus ja 270 miljoonaa
työtapaturmaa tapahtuu vuosittain.
 Venäjällä kärsii noin 150 000 työntekijää
loukkaantuu työpaikallaan vuosittain, 20 000 tulee työkyvyttömäksi ja noin
12 000 kärsii työperäisistä sairauksista. Venäjän tiedeakatemian mukaan
yli 100 000 erilaista kemikaalista ainetta käytetään teollisuudessa. 200
biologisella ja 50 fyysisellä tekijällä on erittäin kielteinen vaikutus
työntekijän terveyteen. Äärimmäinen lämpötila, korkea tai matala paine,
ääni, tärinä, epäpuhdas ilma, kemiaalinen myrkylliset vaikutukset ovat
joitakin niistä teollisuuden olosuhteista, joihin täytyy varautua
työsuojelun avulla.
Pravda 16.11.2004 kertoi Venäjän Terveys- ja sosiaaliministeriön
tiedoista, joiden mukaan Venäjän yritykset käyttivät 2 miljardia ruplaa
vuonna 2003 erilaisiin järjestelyihin ihmisen suojelemiseksi työssä.
Keskimäärin yritys käytti vain 5-9 dollaria kuukaudessa työsuojeluun
työntekijää kohden, kun vastaava indeksi oli Euroopassa 40-50 euroa. 20 %
kaikista onnettomuuksista tapahtuu, koska työsuojelusta ei ole välitetty
tai ohjeita ei ole noudatettu oikein. Kirjoituksessa todettiin, että
harmaantalouden ja ”salatuotannon” piirissä ovat työonnettomuudet
yleisempiä kuin virallisen talouden piirissä.
Missä säästetään rahaa henkilökunnan työsuojelusta, siellä maksetaan
enemmän työntekijöiden sairaspäivien ja tapaturmakorvausten tähden.
Valtaosa väestöstä ei edes välitä lukea työsuojelumääräyksiä.
Työsuojeluun ollaan heräämässä myös Venäjällä. Työsuojelun puolesta on
pidetty myös kansainvälisiä messuja. Yrityskulttuurin alhaisen tason on
havahduttu Venäjällä.
”Jos yrityskulttuuri on alhainen, siitä aiheutuu huonotasoisia tuotteita,
työtapahtumia ja tuotannon tehokkuus jää alhaiseksi”, kirjoitti Artyom
Sergeyev Pravda-lehdessä 16.11.2004.
Juha Molarii |