|
Venäjällä on esitetty toiveita, että Tsunami herättäisi
kansainvälisen vastuullisuuden – erilaisen kuin vanha kansainvälinen
yhteistoiminta.
Vuosi 2005 voi alkaa paremmin kuin vuosi 2004 päättyi.
Kansainvälisen vastuun puolesta
Pravda (5.1.2005) –lehdessä luonnehdettiin vuoden 2004 loppua ja
kansainvälisen median tilannetta traagisen ironisesti: ”Venäjällä
pelastustiimit menivät tuhoalueelle jo 27 joulukuuta, kun monet valtiot vielä
miettivät, mitä pitäisi tehdä. Kansainvälinen lehdistö ei russofobian
ilmapiirissä havainnut tätä laisinkaan” (Pravda 5.1.2005).
Venäläiset pelastusoperaatiot 28-29 joulukuuta jäivät kansainväliselle
lehdistölle unohduksiin. Venäjä lähetti jo 27 joulukuuta mm. kaksi Il-76
avustuskonetta Sri Lankaan. Venäläinen lehdistö ei ole suinkaan vaatinut
valtiojohdolle poliittisia pisteitä kuolleiden kustannuksella, vaan muistutti
länsimaita median valikoivista silmälaseista. Kuukausi katastrofin jälkeen on
jo sopiva aika arvioida, kuinka itse kukin on nähnyt maailmaa.
Venäjällä on kysytty katastrofin jälkeen, miksi Yhdysvallat, Iso-Britannia ja
eräät muut maat käyttävät satoja miljardeja dollareita Iraq-sotaan, jossa
kuolee tuhansia viattomia siviili-ihmisiä, kun yksityisen sektorin
maksettavaksi jää useissa valtioissa suurin osa tuesta Kaakkois-Aasian
luonnonkatastrofissa kärsineiden auttamiseksi. Miksi Bush and Blair olivat
hitaita reagoimaan onnettomuuteen? Toisin kuin Suomessa ja eräissä
länsimaissa, Venäjällä ei valtionjohtoa vastaan kääntynyt ihmisten tuska.
Suomessa sanottiin, että kritiikki vain paljasti suomalaisen valtiojohdon
turvallisuuden, koska sitä saattoi hädässä moittia.
Talousasioita hävetään toistaiseksi
Onnettomuuden jälkeen venäläiset turistit ovat päättäneet vaihtaa
lomakohteitaan. Usein Thai-hotellit tarjoavat heille pikemmin toista
vaihtoehtoa kuin haluaisivat palauttaa rahoja takaisin. Sri Lankan hotellien
kanssa on käyty myös neuvotteluja. Erityisesti venäläiset turistit tahtovat
vaihtaa kohteekseen Balin saaret, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Egyptin tai
Jordanian.
Suomen Lappi on tunnetusti talvella pitkälle kevääseen hyvin kaunis, luonto
raikas ja elämä on turvallinen – toisin kuin monissa esillä pidetyissä
venäläisten vaihtoehtokohteissa. Monella venäläisellä ei ole vieläkään
riittävää käsitystä, kuinka korkeatasoiset palvelut voi saada Suomen Lapista.
Venäjällä matkatoimistot aloittavat laskea taloudellisia menetyksiään
myöhemmin. Tällä hetkellä yksimielisesti sanotaan, että vielä ei ole sopiva
aika laskutoimituksiin
Herkkä ihminen mediakatastrofin jälkeen
Venäjän ulkomaanministerin Sergei Lavronin mukaan Thaimaassa oleskeli
onnettomuuden aikana 1500 venäläistä. Virallisesti kuolleeksi ilmoitettiin
vain muutama ja kadonneeksi jäi noin 40. Tämä pieni lukumäärä hämmästyttää,
kun lukua vertaa suomalaisten kuolleiden lukumäärään. Onnettomuus on
lomasuunnitelmia tekevien, onnettomuusalueelta palanneiden sekä
tiedotusvälineiden kautta tullut Venäjällä joka kotiin, vaikka venäläisten
kuolleiden määrä jäi alhaiseksi.
Katastrofi riipaisi sielua syvältä median välityksellä. Itse asiassa ne
palvelutehtävissä olevat ihmiset, jotka ottivat vastaan lentokentällä
onnettomuusalueelta palaavia, kertoivat, että median kautta syntyvä ahdistus
oli pahempi kuin kohdatessa oikeasti nuo ihmiset. Mistä katastrofin
jälkeisessä ahdistuksessa on siis kyse?
´Mediapsykoosi´
Ihmisillä on taipumus katastrofin jälkeen joutua hämilleen myös pelkkiä
tiedostusvälineitä seuraten. ´Mediapsykoosilla´ ei tarkoiteta tässä
psykoottista mediaa, vaan median välityksellä ihmisissä syntyvää ahdistavaa
mielikuvitusta. Nämä herkistetyt pelot voivat laueta sairaalloisesti jo pian
seuraavan työn, sairauden, ihmissuhteiden tai Venäjän matkan tuoman stressin
vuoksi. Kun Persianlahden sota syttyi 1990-91, niin Israelin sairaaloihin
saapui psykoottisia ihmisiä, joilla oli vainoharhaisuutta, halluusinaatioita
tai suuruuden hulluutta ikäänkuin he olisivat itse kokenee sodan ja saaneet
henkisiä vaurioita, mutta he olivat katsoneet televisiota ja lukeneet
sanomalehtiä (esim. Y. Talmon etc. 1991, ´Saddam syndrome´, Harefuah
123:237-240). Tiedetään myös, että jo muutoin ”irtireväistyillä” ihmisillä on
suurin alttius herkistymiseen. Tämä havaittiin mm. Saksaan saapuneiden
imigranttien keskuudessa tehdyissä tutkimuksissa (esim. T. Fuchs 1994,
Uprooting and late-life psychosis, EurArchPsychiatry Clin Neurosej 224).
Venäjällä koettava taloudellinen epävarmuus ja toistuneet terrori-iskut ovat
heikentämässä yksittäisen ihmisten turvallisuuden tunnetta. Kaikki ihmiset
eivät kykene käyttäytymään ”normaalisti” katastrofien jälkeen.
Mielikuvituksen luomassa herkistymisessä on kyse varhaislapsuudessa koetuista,
tiedostamattomiksi jääneistä tunteista. Pelon ja turvattomuuden
jälkiseuraukset ilmenevät lievemmin tai väkevämmin, esim.
uskonnollissävytteisenä paluuna lapsuuteen, kääntymisessä mystiikkaan,
vainoharhaisuudessa, elämästä mielenkiinnon sammumisena, itsekontrollin
pettämisenä. Niin oikeasti kokenut kuin mediakatastrofin mielikuvaan
herkistynyt ihminen täytyy saada empatiaa ”hulluudessaan”, jotta hänellä
vahvistuu tunne läheisissä ihmisissään elämän hyvyydestä. Häntä tulee auttaa
myös sopivin askelin todellisuuteen. Fobioista on siirryttävä oikeisiin
asioihin: riittävään uneen, ravintoon, perheeseen, ihmissuhteisiin ja työhön.
Sigmund Freud sanoi, että terve ihminen tahtoo tehdä työtä ja osaa rakastaa.
Juha Molari |