Epäreilua peliä EU-rahoilla

”Suomesta on tullut EY:n myötä projektien ja konsulttien luvattu maa. Parhaillaankin konsulttiarmeija ahkeroi tuhansissa EU-hankkeissa. Rahat niihin eivät tule lahjana EU:lta, vaan ne ovat palautusta Suomen sinne maksamista jäsenmaksuista”, arvioi hyvin perustellusti TV1, MOT 31.1.2005, toimittajana Martti Backman.

Suomesta on tullut murheellisten ja huvittavien projektien maa. Toimittaja tarkasteli Pekka Ruotsalaisen elämäntarinaa: tämä henkilö hääri 80-luvulla Helsingin kabineteissa kolmen ministerin poliittisena erityisavustajana.
Sitten hän perusti Imatralle oman pienen valtakuntansa kehitysyhtiön toimitusjohtajana. Televisio-ohjelman mukaan kehitysyhtiö on ottanut kaiken irti EU:n aluekehitysrahastoista.

EU-rahoilla on käynnistetty puolisen sataa ns. hanketta, joihin on myönnetty julkisia avustuksia 10 miljoonaa euroa. Televisio-ohjelmassa kerrotut hankkeet näyttävät säännönmukaisesti epäonnistuneen, mutta konsultit ovat saaneet korkeat palkkionsa.

Toimittaja Martti Backman tarkastelee monien esimerkkien jälkeen Rajatieto 2000 –hanketta. Vuoksen ääni nimisen yhtiön projektin tavoite ei ollut vähäpätöinen: ”Luotettavan ja realistisen tiedon antaminen rajakaupunkien Imatran ja Svetogorskin asukkaille toisistaan”. Loppuraportti paljastaa, että 50 000 euron julkisilla avustuksilla tehtiin 10 ilmaisjakelulehteä, 2 suomenkielistä ja 8 venäjänkielistä.

Hankkeen tuottoja ei EU:n säädösten mukaisesti tilitetty. Pekka Ruotsalainen istuu itse ilmaisjakelulehteä kustantavan yhtiön hallituksessa ja kommentoi: ”En minä näe tässä mitään suurta ongelmaa, kun liikevaihto pyörii tuolla 200 000 vuodessa, niin ei ole kysymys suuresta kustannusyhtiöstä”. Hän jättää pohtimatta, mitä rahojen hämärä omistaminen vaikuttaa kilpailutilanteeseen.

Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät EU-rahastot ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Lisäksi toimii Kalatalouden ohjaamisen rahoitusväline (KOR) sekä Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahston ohjausosasto (EMOTR-O). Näiden rahastojen kautta ohjattava raha on miljardeja euroja. Yhteisöaloiteohjelma Interreg III korostaa raja-alueiden kehittämistä ja yhteistyön lisäämistä. Interreg III –ohjelman kokonaistuki on EAKR:n ohjelmakaudella 2000-2006 yhteensä 4875 milj. euroa, josta Suomea koskevien ohjelmien osuus on 129 miljoonaa euroa.

Valtionrahoituksen tilintarkastuksessa (Dno 254/54/2001 s. 33) kritisoitiin jo vuonna 2001 ankarasti, että kirjanpito- ja seurantajärjestelmien tietoja ei ollut täsmäytetty toisiinsa. Oli mahdotonta luotettavasti päätellä rahoitusten kohdentumisesta yrityksille erotuksena muista hyväksytyistä hankkeista. EAKR:n rahoituksessa tulojen ja menojen erotus on pahimpina vuosina kymmeniä miljoonia euroja, ja ESR-rahoituksessa erot ovat vieläkin pahempia.
Luoko EU-rahoitus hämärämiesten avulla yrityksiä, jotka tappavat reilua liiketoimintaa harjoittavat yritykset toisaalla?

Myös Helsingin ja Uudenmaan alueen yritykset harjoittavat raja-alueiden kehittämistä ja yhteistyötä, mutta eivät voi saada toimintaansa EAKR:n ja ESR:n rahoitusta. Nämä yritykset työllistävät ihmisiä molemmin puolin rajaa sekä ympäri Suomea.
Nämä yritykset edistävät raja-alueiden molemminpuolista taloudellista ja sivistyksellistä kanssakäymistä. Moraalisesti on hyvin kyseenalaisesta, että näiden reiluun peliin sitoutuneiden yritysten kilpailuedellytyksiä häiritään luomalla osittain viranomaistoimien avulla kilpailijoita, jotka toimivat kuitenkin kyseenalaisesti valtio- ja EU –rahoituksen varassa.
Venäjän kauppatie –lehti ei ole saanut EU-rahoitusta, vaan toimii aidosti reilun pelin hengessä.

Juha Molari