Pelkkää poliittista peliä?

Jukosin järjestelyt ovat tuoneet Israeliin taas uuden rikkaan miehen. Venäjältä muuttanut Leonid Nevzlin on nyt Israelin rikkain mies. Suomessa ovat Putinin toimet Jukosin verovelkojen tähden ja Hodorkovskin kohtaloa herättäneet ihmettelyä ja sääliä, koska varsin niukasti tunnetaan yli 10 vuotta vanhoja taustoja. Tuolloisista omaisuusjärjestelyistä on toki kirjoitettu useita tutkimuksia (esim. Puffer, McCarthy & Naumov 2000, The Russian Capitalist Experiment), mutta nykyään lehdistöä kiehtoo liikaa merkitysten löytäminen hetkisestä valtapelistä. Jerusalem Post kiinnitti kuitenkin äskettäin huomiota Venäjän omaisuuden merkillisiin järjestelyihin, jotka tapahtuivat jo Jeltsinin kaudella (3.2.2005: Vehezkel Lain, Rise and fall of Russia´s Jewish tycoons).

Leonid Nevzlin tuli Yukos-öljy-yhtiön pääosakkeen omistajaksi, kun Mikhail Hodorkovski vangittiin. Nevzlin elää lehtitiedon mukaan lähes 4 miljoonaan dollarin arvoisessa asunnossa Nerzliya Pituahissa Israelissa. Hänen varallisuutensa arvioitiin äskettäin yli 4 miljardiksi dollariksi. Nevzlinin kaksi tytärtä elää Lontoossa. Nevzlin on Moskovan valtiollisen humanistisen yliopiston rehtori. Toki rehtorin palkalla hän ei ole saanut rikkauttaan, vaan omaisuusjärjestelyt palautuvat Jeltsinin aikaan.

Nevzlin muutti Israeliin, koska Israel on Englannin ohella toinen harvinainen maa, jolla ei ole karkotussopimusta Venäjän kanssa. Nevzlinin suhteet ovat läheiset Israelin finanssiministeriin Binyamin Netanyahuun, jonka kanssa on tapaamisia säännöllisesti. Nevzlin on sijoittanut Israeliin moniin hi-tech – yrityksiin ja turismia harjoittaviin yrityksiin. Nevzlin väittää, että oikeudenkäyntien syynä on presidentti Putin halu saada hyvitystä, koska Nevzlin ja Hodorkovski tukivat Putinin vastustajia vaaleissa. Toki ei ole poikkeuksellista periaatteessa, että poliittinen vastustus ärsyttää myös vallassa olevaa presidenttiä. Putin voitti kuitenkin nuo kyseiset vaalit. Politiikka on ollut myös Putinin vastustajien taholla keino, jonka avulla etsitään oikeutusta kyseenalaisille liiketoimille. Nämä liiketoimet ovat jakaneet Venäjän rikkaudet muutamien ihmisten käsiin, kun valtaväestö elää niukkuudessa.

Nevzlin pakeni odotettavaa pidätystä Israeliin lokakuussa 2003. Tällöin hän saapui Israeliin yhdessä Vladimir Duvdovin ja Mikhail Brodnonin kanssa, jotka omistavat yhdessä 22 % Jukosin öljy-yhtiöstä. Jukos -öljy-yhtiön johtaja Hodorkovski on myös juutalainen, mutta hän ei ollut yhtä onnekas pakenemaan. Jerusalem Post –lehden mukaan Hodorkovskin osakkeet ovat Menatep-pankissa Nevzlinin hallinnassa. Vuonna 1987 Nevzlin ja Brondo tuottivat tietokoneohjelmia hallitusta varten. Julkisen sankaritarinan mukaan Nevzlin havaitsi pienen ilmoituksen, joka kertoi markkinointiyrityksen tarjoavan palveluksia tietokoneyrityksille.

Nevzlin soitti ja Hodorkovski vastasi. Nämä kaksi miestä ystävystyivät ja perustivat Menatep-pankin. Vähän myöhemmin Boris Jeltsin aloitti yksityistämisohjelman, josta muodostui päärikkauden lähde näille juutalaiselle pohatoille. Jeltsinin hallitus alkoi jakaa voucher-osuuksia julkisista yrityksistä Venäjän kansalaisille. Osuudet kääntyivät kuitenkin arvottomiksi.

Hodorskovski ja Nevzlin eivät säikähtäneet, vaan oivalsivat niiden todellisen arvon. Menatep-pankin avulla he ostivat voucherit naurettavaan hintaan. Joitakin vuosia myöhemmin - vuonna 1996 - Jeltsin kääntyi Menatep-pankin puoleen saadakseen vaalirahoitusta. Pankki antoi 200 miljoonaa dollaria vaalin tukemiseen, mikä oli 197 miljoonaa dollaria enemmän kuin laki olisi sallinut. Jeltsin kiitti tuesta ja antoi osuuksia valtion omistamista luonnonrikkauksista tukijoilleen: 70 % Venäjän suurista julkisista kaasu-, öljy- ja metaliyrityksistä jaettiin pienelle liikemiesryhmälle. Jeltsinilla oli myös kietoutunut perhesuhteiden tähden juutalaisiin pohattoihin.

Putinin noustessa vastaan Hodorkovski jäi liian varmaksi asemastaan. Hodorkovskilla oli ollut tiiviit suhteet Yhdysvaltojen demokraattiseen puolueeseen. Demokraattien menettäessä vallan Hodorkovski menetti merentakaisen tuen. Tällä hetkellä Venäjällä arvioidaan sitä, jaettiinko omaisuus oikeudenmukaisesti ja rehellisesti Jeltsinin kauden aikana. 1990-luvulla tuota rikkauden jakoa arvioitiin kriittisesti, mutta nyt 2000-luvulla ei enää muisteta, mistä olimme vain 10 vuotta sitten moraalisesti kuohuissamme.

Juha Molari