|
Venäjän toteutettu sosiaalireformi on tuonut hyvin niukasti menestystä.
Uudistuksessa pyritään korvaamaan etuisuudet rahallisesti. Epäluulo
alueellisia virkamiehiä kohtaan on suuri.
Uudistuksen vaatimiin alueellisiin järjestelyihin on jäänyt niukasti aikaa.
Rikkaimpien ja köyhiempien alueiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka
nämä kohtelevat sosiaalietuuksiin oikeutettuja kansalaisia.
Eräät alueet kohottavat maksuja ja tariffeja, jotta voisivat täyttää
velvoitteensa. Köyhimmät alueet ovat siinä vaikeassa tilanteessa, jossa
maksujen korottaminen merkitsisi vain lisääntyvää tarvetta
sosiaaliavustuksiin. Kritiikin voimakkuuden tähden tammikuussa päätettiin
eläkkeiden korottamisesta ja korotuksen aikaistamisesta.
Suomessa on sosiaaliturvan historia varsin nuori, vaikka kehitysaika on toki
ollut huomattavasti pitempi kuin modernilla Venäjällä. Suomi teollistui
myöhään kuroen 1920- ja 1930-luvuilla umpeen eroa Länsi-Eurooppaan.
Talouspolitiikka noudatti siihen aikaan vapaata yritteliäisyyttä ja
omatoimisuutta korostavaa liberalismia. Vasta Toisen Maailmansodan jälkeen
ja erityisesti 1980-luvulla Suomi kehittyi pohjoismaiseksi
hyvinvointivaltioksi (Niemelä & Salminen 2003. Suomalainen sosiaaliturva.
KELA).
Suomalaisia kotitalouksia leimaa tällä hetkellä suuri velkaantuneisuus.
Suomessa kotitalouksien luotot muodostavat 75 % käytettävissä olevista
kotitalouksien tuloista. Kotitalouksien velkaantumiseen liittyvät riskit
ovat lisääntyneet.
Suomalaiset eivät ole käytettävissä olevien tulojen ostovoimalla arvioituna
järin vauraita: suomalaisten autot, asunnot, viihde-elektoriniikka ja
huonekalut ovat velaksi hankittu.
Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkomenot
Suomessa
Uudet maksuhäiriöt Suomessa
Juha Molari |