Teknologian kehittämiskeskus Tekes antoi 15.1.2004 toimeksiannon Rakennusteollisuus RT ry:lle selvittää Suomen
rakennusteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Tutkimus kohdistettiin maihin, joissa rakentamisen kasvunäkymät olivat
hyvät ja joissa suomalaisilla yrityksillä voi olla mahdollisuuksia menestyä. Kohdemaiksi valittiin tutkimuksessa, joka
valmistui marraskuussa 2004, Venäjä, uudet EU-maat, Ukraina, Azerbaidzhan, Kazakstan ja Kiina. Selvityksen projektipäällikkönä
toimi diplomi-insinööri Jaakko Jäppinen Tampereen teknisestä yliopistosta.
Työn tärkeänä tuloksena syntyi joukko toimenpidesuosituksia rakennusteollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi.
Analyysien aikaperspektiivi olivat vuodet 2004-2008.
Analyysin mukaan koko rakentamisen määrä oli Venäjällä vuonna 2003 yhteensä 27 300 miljoonaa euroa, vuosina 2004-2008 on
kasvua kunakin vuonna 7 %:a. Virossa, Latviassa, Liettuassa on kasvuvauhti prosentuaalisesti suurempi, mutta kokonaismäärät
ovat vain murto-osia Venäjän rakentamisesta. Kiinassa rakentamisen kasvuvauhdiksi arvioitiin 8 %:a kunakin vuotena. Kiinassa
koko rakentamisen määrä oli suurin tutkituista alueista. Venäjällä rakentamisen volyymin arvioidaan kasvavan yli puolitoista
kertaa nopeammin kuin bruttokansantuote.
Rakennustuotannon arvoksi arvioidaan vuodelle 2006 jo 26.9 miljardia euroa, vuodelle 2007 28.9 miljardia euroa.
Asuntorakentamiseen valmistuu vuonna 2006 45 miljoonaa neliömetriä, vuonna 2007 48 miljoonaa neliömetriä. Venäjän
rakennusteollisuuden kehitys vilkastuttaa myös siihen läheisesti liittyviä muita markkinoita, ennen kaikkea
rakennustarvikkeiden ja –materiaalien markkinoita sekä teollisella että kuluttajasektorilla. Venäjällä suurin
markkinasegmentti on massamarkkinat, joita edustavat halvat ja heikkolaatuiset tuotteet (mm. Kiinasta, Turkista);
keskihintaisten tuotteiden segmentti on toki pienempi, mutta kasvaa erittäin ripeästi. Myös kalliiden ja korkealaatuisten ja
yleensä ulkomailla valmistettujen tuotteiden kysyntä kasvaa hyvin voimakkaasti.
Rakennusteollisuus selvitti myös venäläisten ja Venäjällä toimivien ulkomaalaisten käsityksiä suomalaisten kilpailukyvystä,
tarkasteli suomalaisia liikemiehiä ihmisinä ja toimijoina Suomalais-venäläisen kauppakamarin ja Venäjän kauppatie –lehden
tutkimusten pohjalta. Tulokset havaittiin samansuuntaisiksi ja uskottaviksi. Venäjän kauppatien ja nettilehden datsha.com
–tutkimuksesta pistettiin merkille maakuvan merkittävyys ostopäätöksiin. Venäläiset olivat kokeneet, että suomalaiset ovat
yhtä rehellisiä tai rehellisempiä kuin ulkomaiset liikemiehet yleensä, suomalaiset kunnioittavat venäläistä osapuolta paremmin
kuin yleensä ulkomaiset liikemiehet.
East Partnersin tutkimuksessa suomalaisten ongelmaksi havaittiin, että suomalaiset “aloittavat aktiivisesti, mutta sitten into
hiipuu ja yhteyttä ei pidetä”. Ulkomaiset kilpailijat saivat Venäjällä myös korkeammat arvosanat markkinoinnista ja
markkinointistrategiasta kuin suomalaiset, joiden etuna oli maantieteellinen sijainti ja alkuperämaahan liittyviä kunnioitus.
Toimenpidesuositukset
Ohjausryhmä ja mukaan kutsutut muut asiantuntijat loivat yrityksille, järjestöille ja julkiselle vallalle
toimenpidesuositukset. Yritysten tulisi laatia kansainvälisen toiminnan strategia, verkostoitua ja muodostaa riittävän
voimakkaat yksiköt, panostaa tuotekehitykseen ja teknologiaan. Yrityksiä opastettiin myös markkinointiosaamisen ja brandien
kehittämiseen.
Asiantuntijaryhmä opasti järjestöjä ennen kaikkea vahvistamaan Suomen rakennusalan imagoa kohdemaissa.
Myös mm. edunvalvontaan standardien laatimisvaiheessa ja rakentamisen vientiohjelmien laatimiseen kiinnitettiin huomiota.
Julkista valtaa opastettiin luomaan valtioiden välisten sopimusten solmimiselle kilpailukykyiset edellytykset, luomaan
myönteistä maaimagoa ym.
Suomalaisille rakentajille ei kohdemaan pienemmät palkkakustannukset tuo mitään etua, koska kilpailu käydään kohdemaissa
kohdemaiden kustannuksin. Nämä kustannukset ovat kaikille toimijoille lähes samat. Rakentajien kilpailukyky tulee koko
hankeprosessin hyvästä hallinnasta, taitavasta suunnittelusta ja johtamisesta. Kylmässä ilmanalassa rakentaminen kuuluu
suomalaisten rakentajien vahvuuksiin. Lähialueiden markkinoilla suomalaisilla rakentajilla on merkittävä kilpailuetu
perustajaurakoinnissa.
Baltian tai Venäjän tuoteteollisuuden tehtaista ei ole toistaiseksi tuotu Suomeen kovinkaan paljon tuotteita, vaan ne ovat
jääneet paikallisille markkinoille. Alhaisen palkkatason merkitys myös vähenee ajan kuluessa. Ongelmaksi on havaittu, että
halvan, toisinaan laittoman, työvoiman ylitarjonnan tähden työn tuottavuuden parantaminen ei ole kiinnostanut venäläisiä
yrityksiä. Suomalaiset saavat kilpailuetua, jos ovat pitkään ja merkittävästi panostaneet tuottavuuden kehittämiseen.
Tekesin teettämän tutkimuksen mukaan Venäjä on naapurimaana ja kasvavana markkinana suomalaisille tärkein kohdealue.
Rakennusmarkkinat ovat potentiaaliltaan Euroopan suurimpia. Rakennustuotannon arvojen perusteella Kiinan markkinat ovat toki
kymmenkertaiset Venäjään verrattuna. Finnveran maaluokituksen mukaan Venäjän maksukyky on kohtalainen. Luottoriski ja
hintataso ovat suomalaisten mielestä pahimmat esteet tuoteteollisuudelle ja urakoitsijoille Venäjällä. Suoria ulkomaisia
sijoituksia on sijoitettu Venäjälle vasta saman verran kuin Kazakstaniin, joten tutkimus uskoo kasvun varaa olevan runsaasti.
Venäjän markkinanäkymät parantuvat
Tutkimus arvioi lähialueiden markkinanäkymät myönteisiksi. Kilpailukykyyn panostamisen seurauksena voi
rakennusteollisuuden kansainvälinen toiminta kasvaa. Venäjällä suomalaisella teknisellä ja teollisella osaamisella valmistetut
tuotteet ovat kilpailukykyisiä myös keskihintaisilla markkinoilla ja massamarkkinoilla. Venäjän markkinoilla suora vienti
vetää myös tulevaisuudessa. Kaakkoissuomalaisille rakennusalan pk-yrityksille tehdyssä kyselyssä todettiin, että 70 %:a
vastaajista piti Venäjällä tapahtuvaa toimintaa vähintään yhtä kannattavana kuin kotimaan toimintaa. Suurimpina ongelmina
Venäjän kaupassa haastateltavat pitivät tullaus- ja sertifiointiongelmia, korruptiota sekä venäläisen yhteistyökumppanin
luotettavuuteen liittyviä asioita.
Rikollisuuteen, turvattomuuteen ja korruptioon viittasivat ne yritykset, joilla ei ollut vielä toimintaa Venäjällä: vähäinen
kokemus viennistä lisäsi ennakkoluuloja ja johti kannustavien tekijöiden aliarviointiin, kun kokeneilla viejillä oli paljon
valoisampi kuva Venäjän markkinoista kuin kokemattomilla. Yli puolet haastatelluista yritysjohtajista arvioi Venäjän
kiinnostavuuden markkina-alueena kasvavan seuraavan vuoden aikana.
Usko siihen, että Venäjällä voi löytää luotettavia yhteistyökumppaneita, oli merkittävin Venäjän kaupan aloittamiseen
kannustava tekijä. Yrittäjien mukaan Pietari on riittävän suuri ja riittävän lähellä oleva markkina-alue.
Juha Molari |