Suomen Pankin pankinjohtaja Sinikka Salo korosti, että sadattuhannet venäläiset jättävät 650 miljoonaa euroa kassakoneisiimme
vuosittain: “Se on iso summa rahaa, ja venäläinen turismi tulee edelleen kasvamaan. Niin tulee suomalainenkin turismi
Venäjällä”. Suotuisat kasvuodotukset ja vaurastuvat venäläiset ovat mahdollisuuksia, joiden saavuttaminen vaatii aktiivisia
toimenpiteitä.
Markkinointi oli olematonta
Turun Sanomat 2.11.2004 ilmaisi matkailuväen hämmästyksen Turun nuuttipukkien karnevaaleista, että venäläiset jäivät
tulematta. Pahimmat pessimistit luulivat pettymyksessään venäläisten ensimmäisen hurman lähteä ulkomaille jo yleisestikin
hiipuneen. Levin Sanomien (2004) arvio kehitysnäkymistä perustuu sen sijaan Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) tutkimukseen:
”Jos Suomea markkinoitaisiin enemmän, todella monet alkaisivat tosissaan miettiä tänne tulemista ja hautaisivat ajatuksen
Ranskasta ja Itävallasta sekä muista Keski-Euroopan kohteista”.
MEK kysyi ulkomaalaisilta matkailijoilta heidän kokemuksistaan
Suomessa ja Suomen matkailumarkkinoinnin näkyvyydestä ulkomailla. Kaikkien kansallisuuksien mielestä Suomen
matkailumarkkinointi oli Euroopassa, Venäjällä ja Japanissa vähäistä, suorastaan olematonta! Venäläiset matkustajat jäivät
kaipaamaan Suomessa myös kulttuuritarjontaa - kysyntää olisi ollut kansanperinteen esittelylle, konserteille ja
mahdollisuudelle tanssia paritansseja.
Venäläiset vaurastuvat
Huhtikuussa 2005 esitelty Venäjän hallituksen sosio-ekonomisen kehityksen raportti vuosille 2005–2008 lupasi, että BKT:n kasvu
on vuonna 2006 optimistisessa kehitysmallissa 5,9 %, pessimistisessä 4,6 %, investoinnit lisääntyvät 11 %. Venäjä on kasvava
talousalue, jonne ulkomaiset yritykset avaavat oman menestyksensä turvaamiseksi omaa toimintaa. Venäjän väestön nettoansiot
lisääntyvät vuonna 2005 9,4 %, vuonna 2006 8,9 % ja vuosina 2007–2008 8,75 % (pessimistisessä mallissa 1 prosenttiyksikköä
vähemmän).
Venäjän kasvu on näkynyt Suomen tullin tilastoissa: Maantietransito itään kohosi vuoden 2005 tammi-maaliskuussa runsaaseen 550
000 tonniin eli neljä prosenttia vuoden 2004 tasoa suuremmaksi, transitona kuljetettujen autojen määrä nousi 56 000 tonnista
90 000 tonniin. Tammi-maaliskuussa 2005 oli tuonnin arvo Venäjältä Suomeen 1575 euroa, 18 % enemmän kuin 2004.
Tammi-helmikuussa 2005 viennin arvo oli 1141 euroa, 32 % enemmän kuin 2004. Dynaaminen Venäjä vaatii dynaamisia toimia.
Säilyykö Suomi ykköstilalla?
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2004 oli venäläisten yöpymisiä suomalaisissa majoitusliikkeissä 447 982, kun vain
ruotsalaisten ja saksalaisten yöpymisiä oli enemmän. Suomeen matkustava venäläinen on vaikutusvaltainen henkilö, jonka hyvä
tavoittaminen on yrityksen strategista toimintaa. Matkailun edistämiskeskuksen selvityksen 1.6.2005 mukaan 4 %:a venäläisistä
aikoo matkustaa ulkomaille kesällä. 20 %:lla venäläisistä olisi kuitenkin rahaa sen verran, että he pystyvät suomaan itselleen
ulkomaanmatkan kerran vuodessa. Ulkomaanmatkailun uskotaan vuonna 2005 lisääntyvän 0,3 % ennätyksellisestä vuodesta 2004.
Venäläisten suosituimmat lomakohteet ovat Venäjän tilastokeskuksen mukaan Turkki, Kiina, Egypti ja Suomi. Kun kaikki
venäläisten tekemät ulkomaanmatkat laskettiin yhteen (ml. työ-, loma-, tuttava- ja sukulaisvierailut sekä liikenteen
palveluksessa olevat), oli Suomi 2,1 milj. matkalla venäläisten suosituin kohde. Venäläisten matkat Suomeen lisääntyivät
vuonna 2004 19 % edellisvuodesta, mutta suomalaisten ei pidä jäädä nyt passiivisiksi. MEK näki vakavan kilpailutilanteen:
“Mikäli venäläisten Turkki-innostus jatkaa vastaavaa kasvua myös kuluvana vuotena, joutuu Suomi sanomaan hyvästit hienolle
ykköstilalleen venäläisten matkailutilastossa”.
Johtajat ja yrittäjät tulevat Suomeen
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n raportista Mediatutkimus – Venäläismatkailijat Suomessa ilmeni vuoden 2004 alussa,
että venäläiset olivat tehneet vuonna 2003 tuolloiset ennätykselliset 1,53 miljoonaa matkaa Suomeen.
Kesä on vuosittain aikaa, jolloin venäläiset saapuvat Suomeen. Uusi vuosi on toinen venäläismatkailun huippusesongin aikaa
Suomessa. Strateginen kysymys kuuluu: tuleeko suomalainen yritys tunnetuksi varakkaalle venäläiselle silloin, kun tämä saapuu
Suomeen?
Venäläisistä matkustajista pääosa (55 %) on 25–44 vuotta vanhoja. Johtavassa asemassa olevat (13 %), yrittäjät (20 %) ja
toimihenkilöt (30 %) muodostavat 63 % kaikista venäläisistä matkustajista Suomessa.
Venäjän kauppatie tavoittaa kaikki
Venäjän kauppatie – lehti tavoitti TAK Oy:n mediatutkimuksen mukaan Suomeen saapuvat venäläiset matkailijat ja liikemiehet
paremmin kuin venäläiset viikko- ja sanomalehdet, yhtä hyvin kuin Venäjän televisiokanavat! 55 prosenttia Suomeen tulevista
venäläisistä lukee säännöllisesti Venäjän kauppatie – lehteä. Tulos oli paras kaikista jaettavista suomalaisista ja
venäläisistä lehdistä. Venäjän kauppatie – lehti oli paras lehti kaikissa ikäryhmissä, erityisesti ikäryhmässä 36–44 v.
Venäjän kauppatie – lehti oli suosituin lehti myös kaikkien ammattikuntien keskuudessa. Toimihenkilöiden, yrittäjien ja
johtajien kiinnostus oli suosiollinen lehdelle. Venäläiset päättäjät lukivat Venäjän kauppatie – lehteä. Venäläiset turistit
ja liikemiehet saivat tietonsa suomalaisesta matkakohteesta aikaisempien käyntiensä (53 %) ja Venäjän kauppatie – lehden
perusteella (28 %).
Parhaiden matkatoimistojenkin merkitys jäi tutkimuksessa tuntuvasti alle 20 %:n. Lehteä lukevat myös
venäläiset yrittäjät ympäri Venäjää siellä toteutetun jakelun avulla. Harvinainen näky ei ole ollut esimerkiksi Pietarissa
Nevski Prospektilla Stockmannin alakerrassa MEK:n toimiston edustalla, että venäläisseurue on saapunut suunnitelmallisesti
noutamaan Venäjän kauppatie –lehden: he tahtovat tuntea suomalaista tarjontaa ja suomalaisia yrityksiä jo hyvissä ajoin ennen
matkaansa. Lehti tavoittaa myös ne suomalaiset, jotka matkustavat Venäjälle.
Venäjä on matkailun kohteena pysyvässä kasvussa (Ria Novosti/Olga Sobolevskaja 12.5.2005). Vuonna 2005 kasvaa
matkailupalvelujen kysyntä 3,3 %. Asiantuntijat ennustavat 7 % kasvua vuoteen 2010, jolloin joka kymmenes työpaikka on
Venäjällä sidoksissa turismiin. Venäjän kauppatie – lehti tavoittaa myös ne suomalaiset, jotka tahtovat tuntea yhä enemmän
kiehtovaa Venäjää.
Juha Molari
|