Ulkoasiainministeriö toteutti vuoden 2005 alussa kyselyn suomalaisyritysten
vienti- ja tuontitoiminnoissaan kohtaamista kaupanesteistä. Kysely kattoi
tavarakaupan, palvelut ja investoinnit sekä EU:n sisämarkkinoilla että
kolmansissa maissa. Kaupanestekysely lähetettiin tammikuussa 2005 noin 3500
yritykselle kirjeen tai sähköpostin muodossa. Vastauksia saatiin vain 470.
Ulkoasiainministeriö arvioi alhaisen vastausprosentin kertovan, että
yritysten ulkomaankauppa sujuu pääsääntöisesti häiriöittä.
Kysely paljasti toki myös, että suomalaiset yritykset ovat kohdanneet
kaupanesteitä kaikilla kansainvälisen markkinoiden kasvualueilla, myös EU:n
alueella. Kaikki yritykset eivät vastanneet kyselyyn. Valikoituneesta
vastanneiden joukosta eivät kaikki ole kohdanneet esteitä. “Nukkuvien
puolue” oli suurin ja mahtavin. Tutkimuksen “nukkuvien puoluetta” ja
kasvavaa kauppaa tulee verrata Teknologian kehittämiskeskus Tekesin ja
Rakennusteollisuus RT ry:n selvitykseen Suomen rakennusteollisuuden
kansainvälistä kilpailukyvystä sekä Kaakkoissuomalaisille rakennusalan
pk-yrityksille tehtyyn kyselyyn (ks. Venäjän kauppatie 5/2005). Em.
tutkimuksissa valtaosa vastaajista piti Venäjällä tapahtuvaa toimintaa
vähintään yhtä kannattavana kuin kotimaan toimintaa.
Vähäinen kokemus viennistä lisäsi ennakkoluuloja ja ikäviä kokemuksia
kaupanesteistä sekä johti kannustavien tekijöiden aliarviointiin, kun sitä
vastoin kokeneilla viejillä oli valoisa kuva Venäjän markkinoista.
Suomen tärkeimmät vientimaat 2004
Kauppa kasvaa
Suomen kokonaisvienti vuonna 2004 kasvoi 5,2 % edellisvuodesta ja sen
arvo oli 48,8 miljardia euroa. Vuonna 2004 Suomen vienti kasvoi
voimakkaimmin Kiinaan ja Venäjälle. Venäjän osalta kasvu oli 32 %, vuonna
2004 kasvu oli ollut 11 %; tuonti kasvoi 18%. Vuonna 2004 Venäjä oli
Euroopan unionin neljänneksi tärkein (osuus 6,3%) kauppakumppani
Yhdysvaltain, Kiinan ja Sveitsin jälkeen. Tuonnissa Venäjä oli kolmanneksi
tärkein kumppani ja viennissä Venäjä oli neljänneksi tärkein kohdemaa.
Vuonna 2004 energian osuus koko EU:n tuonnista Venäjältä oli 59,5%. EU vie
Venäjälle teollisuustuotteita: koneita, kuljetuslaitteita, kemikaaleja ja
elintarvikkeita.
Suomesta Venäjälle viedään koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä (lähes 55
% viennistä). Vuonna 2004 kasvoi moottoriajoneuvojen vienti edellisvuodesta
226,6%. Kemianteollisuuden osuus kokonaisviennistä Venäjälle oli vuonna 2004
yli 13 %.
Kiinan ja Venäjän kasvuvauhti on ollut myös tuonnissa huimaa jo muutaman
vuoden ajan. Kiinan ja Venäjän kaupan voimakkaan kasvun tähden oli myös
odotettavissa, että yritykset kohtaavat näissä maissa myös häiritseviä
kaupan esteitä. Venäjältä Suomeen tuotiin vuonna 2004 öljyä, puutavaraa ja
kaasua. Venäjä on kasvamassa tärkeimmäksi tuontimaaksi.
Tullausmenettelyt häiritsivät
Suomalaiset yritykset ovat kohdanneet Venäjällä, Brasiliassa, Kiinassa,
Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa, Turkissa, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa
ongelmia tullimaksuissa, tullauskäytännössä, tullauskäsittelyssä,
tulliluokittelussa, vaadittujen asiakirjojen määrässä tai muissa
erityistoimenpiteissä. Tekniset määräykset, standardit ja
vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt häiritsivät joidenkin yritysten
kauppaa Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Venäjällä koettiin
ongelmalliseksi erityisesti GOST-R-sertifiointivaatimukset.
Joissakin tapauksissa korruptio, epävarmuus taloudellisesta ja sosiaalisesta
vakaudesta, puuttuva lainsäädäntö tai puutteellinen infrastruktuuri loivat
negatiivista yritysilmastoa Venäjällä, Kiinassa, IVY-maissa, Intiassa,
Indonesiassa, Yhdysvalloissa, Saudi-Arabiassa ja Balkanilla. Muutamat
suomalaiset yritykset kokivat Venäjällä, että lahjontakäytännön ulkopuolella
pysytteleviä yrityksiä syrjitään. Luottojen, vakuutusten ja takuiden
saatavuus, kuljetuspalveluiden saatavuus ja tilintarkastuksen vaatimukset
sekä kauppakäytännön ongelmat vaikeuttivat kauppaa Venäjällä,
Yhdysvalloissa, Kiinassa, IVY-maissa, Kanadassa, Indonesiassa ja Marokossa.
Viisumien, oleskelu- ja työlupien saanti tekivät vienti- ja
investointitoimintaa raskaaksi ja hankalaksi Venäjän, Kiinan, Brasilian,
Valko-Venäjän, Saudi-Arabian, Iranin ja Yhdysvaltain markkinoilla.
Suomen tärkeimmät tuontimaat 2004
Teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviin ongelmiin oli törmätty joissakin
tapauksissa Venäjällä, Kiinassa ja muualla Aasiassa, Latinalaisessa
Amerikassa ja Lähi-idässä. Arvonlisäveron palautukseen sekä muun
verolainsäädännön tulkinnassa kohtasi 5 % vastanneista ongelmia: ongelmia
koettiin Venäjän markkinoilla, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa kone-
ja laiterakennuksen alalla. Myöskään suhteellisen helpot EU-maat eivät
olleet täysin ongelmattomia, vaan mm. Saksan kaupassa koettiin ongelmia.
23 % ulkomarkkinoiden kaupanesteiden ilmoituksista (alle 3 % kyselyn
saaneiden yritysten kokonaismäärästä) oli rakennusteollisuuteen ja
sisustamiseen liittyviä tapauksia. Tämä ala koki ongelmia Venäjän kaupassa,
Kiinassa, Japanissa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Suurin osa ongelmista
oli tullitariffeihin ja tullausmenettelyihin liittyviä. Viisumi- ja
työlupakäsittelyn hitaus sekä raskaat asiakirjavaatimukset haittasivat
yrityksiä sekä Venäjän että Suomen päässä. Ulkoasiainministeriö uskoi
raportissaan, että kehitystä edistää myönteisesti Venäjän tuleva
WTO-jäsenyys, jonka odotetaan toteutuvan vuoden 2006 loppuun mennessä.
Juha Molari
|