Yhdysvaltojen senaatti ilmaisi heinäkuussa 2005 huolensa siitä, että Venäjän
rooli on vahvistunut entisten Neuvostoliiton valtioiden alueella. Senaatissa
ei pidetty huolestuttavana Yhdysvaltojen vahvistuvaa asemaa Keski-Aasiassa.
Senaatissa määriteltiin Yhdysvaltojen strategiaksi: ”Voidakseen vastustaa
Venäjän kasvavaa uhkaa näitä maita kohtaan, jotka ovat siirtymässä
demokratiaan, täytyy turvata Yhdysvaltojen prioriteetit”.
Yhdysvaltojen vuoden 2006 budjetista päätettiin suunnata 85 milj. USD
“demokraattisten uudistusten edistämiseen” Venäjällä. Lisäksi 565 milj. USD
suunnataan “demokratian, talousuudistusten ja laillisuuden tukemiseen”
entisen Neuvostoliiton valtioiden alueella. Esim. 95 milj. USD on varattu
Ukrainan, 75 milj. USD Armenian ja 70,5 milj. USD Georgian kehittämiseen.
Venäjällä on kutsuttu Ukrainan hyväksi suunnattua tukea
”appelsiinivallankumoukseksi” ja ”amerikkalaisen demokratian” ja vaikutuksen
edistämiseksi alueella. Tietyn hallituksen nimeäminen demokraattiseksi tai
epädemokraattiseksi on amerikkalainen rituaali perustella omat operaatiot
alueella. “Kylmä sota on ohi, mutta vanhat tavat eivät ole kuolleet”,
kuvaili Pravda 7.7.2005. Myös Kiina on kokenut huolta siitä, että
Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo vahvistuu Keski-Aasiassa. Shangain
yhteistyöorganisaation valtioiden edustajat ilmoittivat halunsa vahvistaa
alueen omaa itsenäistä valvontaa. Venäjällä on tiedostettu amerikkalaisen
paineen lisäksi myös Kiinan energian tarve.
Nykyinen Kiina koetaan kasvavaksi talousvoimaksi ja maailman supervallaksi,
mutta Kiinalla on myös vakavia ongelmia. Eräs ongelmista on ylikansoitus ja
toinen on niukat luonnonvarat. Kiinan osuus on 40 % koko maailman
sementtikulutuksesta ja 30 % öljynkulutuksesta. Teräksen kulutus on
kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Myös ympäristön tila heikkenee
vakavasti Kiinassa. Vesivarat ovat niukat. Venäjällä on kiinnitetty huomiota
näihin ongelmiin, sillä Kiinan sotilaallinen ja poliittinen paine voivat
kasvavat maan pohjoisosassa Venäjän rajalla. Kiinalaisten vaikutusvalta on
jo kasvanut Venäjällä seka-avioliittojen tähden.
Kiinalaisista on tullut Venäjän federaation neljänneksi laajin etninen ryhmä
(suurimmat ovat venäläiset, tataarit ja ukrainalaiset). Venäjä haluaa
Kiinasta pikemmin strategisen partnerin kuin luonnonvaroja ahnehtivan uhkan.
Kun Kiinasta tulee strateginen partneri, tämä vahvistaa Venäjän kykyä torjua
Yhdysvaltojen uhkaavaksi koettavia intressejä lähialueilla.
Presidentti Putin tapasi Kiinan presidentin Hu Jintaon heinäkuun 1 päivänä
2005 Kremlissä. Putin muistutti, että valtioilla on keskusteltavaa yhtä
hyvin useista bilateraalisista ongelmista kuin alueellisista ja globaaleista
kansainvälisistä aiheista. Kehitysprioriteeteiksi Putin nimesi kaupan,
investointien, teollisuuden ja yhteistoiminnan siteet. Kiina on ollut
perinteisesti yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista Venäjälle. Vuonna 2004
Kiinan ja Venäjän välinen kauppa kasvoi kolmanneksella. Kiinan ja Venäjän
välisen kaupan liikevaihto oli 21 miljardia USD. Vuoden 2005 ensimmäisellä
puoliskolla on kasvu yhä jatkunut.
Energiateollisuus, metallurgia, kuljetusinfrastruktuurin kehittäminen,
pankkisiteiden kehittäminen sekä avaruusteollisuus ovat kehityslistalla
keskeisiä aloja. Kiina ja Venäjä haluavat kehittää myös sotilaallista
yhteistoimintaa: kesän 2005 lopulla ovat maiden yhteiset sotaharjoitukset.
Heinäkuun tapaamisessa Kiinan presidentti Hu Jintaon nimesi tärkeiksi
asioiksi Keski-Aasian alueen vakauden turvaamisen, YK:n kehittämisen,
Shanghain yhteistyöorganisaation toiminnan ja Korean ydinongelman.
Juha Molari |