Niukat luonnonvarat muovaavat suurvaltojen politiikkaa

Venäjän pankit joutuvat elämään yhä enemmän maailman markkinoiden ehdoilla. Öljyn maailman hinta on lisännyt Venäjän kykyä suorittaa velkansa, mutta samanaikaisesti ulkomaisten pankkien saapuminen Venäjälle ja öljydollareiden tuoma inflaatiopaine ovat tuoneet levottomuutta.

Venäjä voi maksaa velat
Moody´s luottoluokitustoimiston vanhempi virkailija Jonathan Schiffer ilmoitti heinäkuun alussa 2005, että Venäjän luottoluokitusta voitaneen parantaa, koska valtion kyky ja halu suorittaa velat on parantunut. Myös suomalaiset ovat kuulleet toistuvasti hyviä uutisia Venäjän kyvystä maksaa velat. Neuvostoliitto jäi Suomelle vientitakuun alaista velkaa noin 3,6 miljardia markkaa eli 600 miljoonaa euroa. Velka syntyi niistä idänkaupan vientitoimista, jotka valtio oli suomalaisyrityksille neuvostokaudella taannut. Venäjä on kuitenkin ilmoittanut halunsa maksaa velka sovittua nopeammin, mutta veloista täytyy neuvotella muiden velkojamaiden kanssa Pariisin klubin kokouksissa. Nopean velan maksun järjestelyissä velan myöntäjä menettää korkotuloja. Nopeutettua maksumenettelyä on joitakin kertoja käytetty menestyksellisesti: Venäläiset ovat toimittaneet konversiosopimusten puitteissa Suomeen kallista huipputeknologiaa. Esimerkiksi merenkulun turvallisuuskeskus Meriturva sai Espoon Otaniemeen simulaattorin. Venäjällä on velkaa yhä yli 400 miljoonaa euroa Suomelle. Viimeiset velan kuoletukset erääntyvät sopimuksen mukaan vuonna 2020.
 
Moody´s arvioi, että korkea öljynhinta, ulkomaanvaluutan kasvavat varannot, valtion kasvava vakausrahasto sekä talouden järkevä johtaminen tekevät mahdolliseksi Venäjän luokituksen parantamisen. Lokakuussa 2003 Moody´s luokitteli Venäjän luottotasoksi Baa3. Vuotta myöhemmin toimisto kohotti arviota Venäjän kyvystä hoitaa velat. Venäjän trendiksi Moody´s päättelee nyt pikemmin positiivisesti kohti luokkaa Baa2 kuin taaksepäin luokkaan Ba1. Venäjä kokee kuitenkin myös jo ongelmia korkeasta öljyn hinnasta. Venäjän 149,6 miljardin dollarin suuruinen ulkomaanvaluutta- ja kultavaranto ylittää jo koko ulkomaisen velan suuruuden. Nyt Moody´s joutuu tarkkailemaan, kuinka Venäjä selviytyy inflaation uhkasta ja investointien heikkenemisestä. Vakausrahasto on jouduttu luomaan Venäjälle, jotta valtio voisi suojautua äkillisiltä öljyn hinnan muutoksilta.

Ulkomaiset pankit saapuvat
Ulkomaisten pankkien saapuminen Venäjälle on aiheuttanut huolia venäläisille pankeille. Vuosisadan kokemus teknologiasta, huomattavat resurssit ja valmius käyttää huomattavia summia uuden markkina-alueen kehittämiseen ovat luoneet ulkomaisille pankeille kilpailuetua Venäjän markkinoilla. Maailman kauppajärjestön WTO:n vaatimusten mukaisesti ulkomaisille pankeille tulee sallia vapaa pääsy Venäjän pankkimarkkinoille. Tämä saattaa aiheuttaa monien venäläisten pankkien romahduksen. Pienet ja keskisuuret venäläiset pankit kokevat, että heistä tulee kiitoratoja ulkomaisten pankkien laajentumiselle. Sberbank, Vneshtorgbank-24 ja Mejprombank Plus ovat pyrkineet kehittämään toimintatapojaan, jotta voisivat taistella asiakkaista ulkomaisten pankkien kanssa. WTO ja kansainvälinen integroituminen voivat tuoda myös läpinäkyvyyttä ja valvontaa, joka on toisen onni, mutta toisen häpeä: vuoden 2005 aikana koettu julkinen kuhina Pietarin pörssin ja eräiden pankkien ympärillä mahdollisesta rahan pesusta osoittaa, että pankkien valvonta ei ole Venäjällä vielä länsimaista tasoa.

Öljydollarit, inflaatio ja laiskuus
Öljydollarit vaurioittavat Venäjän kansantaloutta. Vladimir Putin kiinnitti huomiota kesäkuun 21 päivä (2005) neuvottelussaan Meksikon presidentin kanssa siihen, että öljydollareiden kasvava määrä ei auta enää taistelussa köyhyyttä vastaan. Öljydollareiden runsaus luo keskuspankille ja hallitukselle vakavia ongelmia hillitä inflaatiota. Valuutan voimakas vahvistuminen ei tee hyvää venäläisille ulkomaanviejille ja teollisuudelle. Helppojen öljydollareiden pimeä puoli on myös sen edistäessä laiskuutta tuotannon tehostamisessa: vaikka maailman öljymarkkinoiden näkymät ovat suotuisat, niin sijoitukset tuotantokapasiteetin modernisoimiseen ja laajentamiseen ovat vaatimattomat. Venäläiset öljy-yhtiöt saavuttavat voittonsa pelkkien korkeiden raaka-ainehintojen tähden, mutta he eivät sijoita tuotannon tehostamiseksi tulevaisuudessa.

Juha Molari