|
Suomen ja Venäjän pitkä traditio korkean tason dialogista näkyi Tarja Halosen ja Vladimir Putinin tapaamisessa Kultarannassa
elokuussa 2005. Suomen presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen tekivät juuri Venäjälle heti virkakautensa alussa
valtiovierailut (toukokuu 1994 ja kesäkuu 2000).
Presidentti Putin vieraili Suomessa syyskuussa 2001. Vuonna 2002 tapasivat Suomen ja Venäjän presidentit kahdesti (26.5. ja
5.10 Pietarissa). Halonen vieraili Pietarissa 30–31.5.2003, otti osaa Venäjän ja EU:n huippukokoukseen sekä osallistui
Pietarin 300 – juhlavuoden tapahtumiin. Lisäksi Halonen teki yksityisen vierailun Arkhangelskin alueelle 28–29.6.2003. Halonen
avasi Suomen uuden suurlähetystön Pietarissa 24.11.2004 ja tapasi Pietarissa Putinin 14.12.2004. Tuolloin
lehdistötilaisuudessa Putinilta kysyttiin, mitä mieltä hän on tutkimuksista, joiden mukaan suomalaiset suhtautuvat
vihamielisesti venäläisiin ja Venäjään. Putin kieltäytyi arvioimasta virkamiestensä tutkimuksia, mutta vertasi suhdetta
perheeseen: “Perheissä nousee aina ongelmia, mutta olennaista on, kuinka ongelmat ratkaistaan”. Myös tuolloin oli esillä
venäläisten viisumikäytäntö EU:ssa sekä venäjänkielinen vähemmistö Baltian maissa. Putin viittasi tuolloin Gil Roblesin
selvityksiin sekä kansainvälisten instituutioiden arvioihin tilanteesta. Halonen otti osaa Voiton päivän juhlallisuuksiin
Moskovassa 8-9.5.2005.
Maiden välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti vuonna 2004. Kasvu on jatkunut vuoden 2005 alussa. Moskovassa 18.5.2005 Suomen
puolesta ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki ja Venäjän puolesta kehitys- ja kauppaministeri German Gref osallistuivat
Venäjän ja EU:n neuvotteluihin. Hallitusten välinen sopimus yhteistyöstä Murmanskin alueella, Karjalassa, Pietarissa ja
Leningradin alueella allekirjoitettiin 1992. Vuosittaista Venäjän ja Suomen kulttuurifoorumia on vietetty vuodesta 2000.
Turussa oli foorumi 30.9–2.10.2004 ja Vologdassa on 7.10.9.2005. Sanoma- ja iltapäivälehdistön sekä katujen miesten joskus
voimakaskin Venäjän vastainen sanailu ei ole painoarvoltaan yhtä merkityksellistä kuin tämä voimakas poliittinen,
taloudellinen ja kulttuurinen traditio.
Suomalaisille mahdollisuuksia Venäjän markkinoilla
Halonen kertoi lehdistötilaisuudessa pitkistä ja antoisista keskusteluista, joissa hän sai koskettaa Putinin kanssa monia
erilaisia tärkeitä asioita. Haloselle jäi tuntemus, että molemmat maat vakavasti tahtovat löytää vastaukset kysymyksiin, myös
vaikeisiin sekä kehittää yhteistyötä. Uusi tapaaminen Halosen ja Putinin välillä on syksyllä 2005 Pietarissa. Keskusteluissa
käsiteltiin puusektoria, high-tech teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuurien kehittämistä.
Putin kertoi kiitollisuutensa neuvotteluista kauniissa Kultarannassa. Hänellä oli jopa mahdollisuus käydä saunassa ja juoda
oluet presidentin miehen kanssa. Putin sanoi: “Se oli loistava kokemus”. Putin ilmaisia erityisen tyytyväisyytensä
vallitseviin Venäjän ja Suomen suhteisiin sekä kehitykseen, mitä on tapahtunut maiden välillä viime vuosien aikana. Kaupan
volyymi on maiden välillä saavuttanut ennätyksellisen 12 miljardin dollarin tason. Vuoden 2005 ensimmäisen neljän kuukauden
aikana kaupan volyymi kasvoi maiden välillä yli 30%. Arvioiden mukaan kauppa kasvoi 35–38%. Kaiken kaikkiaan kasvu on
tasapainossa: kasvua on ollut yhtä hyvin viennissä ja tuonnissa molemmin puolin. Venäjä on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi
suurin kauppapartneri ja Suomi on Venäjän federaation kahdeksanneksi suurin partneri. Molemmat sijoitukset ovat hyvin
kunnioitettavat.
Putin kysyi, millä alueilla hän tahtosi nähdä suhteiden vahvistumista edelleen. “Ennen kaikkea nämä ovat mahdollisuudet
investointeihin. Suomen investointien kokonaismäärä Venäjälle on noin miljardi dollaria, kun Venäjän investoinnit Suomen
kansantalouteen on puolet tästä – noin 500 miljoonaa. Tämä on aivan liian vähän niin läheisille naapureille kuin Venäjä ja
Suomi”.
Putinin mukaan uuden, bilateraalisen investointisopimuksen puuttuminen on yksi tärkeimmistä esteistä ulkomaisten investointien
kasvulle. “Me jatkamme työtä aktiivisesti tässä aiheessa”, lupasi Putin: “Tähän saakka olemme voineet ratkaista kaikki
ongelmat, jotka ovat tulleet vastaan. Minä uskon, että me ratkaisemme presidentin (Halosen) viittaamat ongelmat samalla
tavalla”. Helsingin Sanomien 3.8. pääkirjoituksessa tulkittiin Venäjän motivaatio vähemmän aktiiviseksi, vaikkakin Putin antoi
myönnytyksensä lupauksessa aktiivisuudestaan: “Venäjä puolestaan ei aja erityisen innokkaasti Suomen ja Venäjän välistä
investointisopimusta, joka helpottaisi suomalaisten mahdollisuuksia sijoittaa nykyistä enemmän Venäjälle” (HS 3.8.2005, s. A
4). Olisi mahdollista ajatella kuitenkin myös niin, että Venäjällä ja Putinilla on aito tarve saada ulkomaisia investointeja
maahan.
Putin ilmaisi uskovan, että Venäjällä ja Suomella on erinomaiset näköalat yhteistoiminnalle sekä hyvin traditionaalisilla
aloilla kuin uusilla, high-tech aloilla. Lähitulevaisuudessa suomalainen yritys perustaa elektroniikka bisnestä Pietariin.
Uusien lakien omaksumisen luo Venäjällä erityisen taloudellisen ilmapiirin puuteollisuutta ja high-tech aloja varten: “Me
annamme meidän suomalaisille partnereille lisämahdollisuuksia saavuttaa aktiivisempi rooli Venäjän markkinoilla”.
Putin ilmaisi vakavasti toivovansa, että presidentti Halosella olisi mahdollisuus saapua Pietariin syyskuussa 2005
vesipuhdistamon juhlallisuuksiin. Tämä rakennus on tapahtunut “Pohjoisen ulottuvuuden” puitteissa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden
jatkaa Suomen ja Venäjän suhteiden kehittämisestä.
Positiivinen suhde kansalaisjärjestöihin
Toimittaja tiedusteli presidenttien näkemystä kansalaisjärjestöjen toiminnasta Venäjällä. Ulkomaalaista ja myös
suomalaista rahoitusta on saapunut ympäristöprojekteihin, joita on toteutettu Suomen lahden suojelemiseksi ja sukulaiskansojen
kulttuurisuhteiden kehittämiseksi. Presidentti Vladimir Putin ilmaisi kokevansa tämän kaltaisen kansalaisjärjestöjen
yhteistyön “positiivisesti, erityisesti jos rahan käyttö on sen mukaista”. Varsin rehellisesti arvioituna Venäjän maassa on
monenlaisia alueita: Venäjä on suurin valtio maailmassa – se on idässä, etelässä, pohjoisessa ja lännessä. Kun löydämme
kilpailukykyisiä projekteja, niin äkisti ympäristökysymykset nostetaan esille. Venäjä haluaa huolehtia kilpailukyvystä ja
kaikkien projektien ympäristövaikutuksesta, mutta Putin ei hyväksy sellaista ympäristöasioiden esittelyä, joka tehdään
välineeksi markkinakilpailua varten. “Tämä on minun käsitykseni asiaan”.
Tarja Halonen arvioi, että Putin on tietoinen, että hän on henkilökohtaisesti tukenut kansalaisjärjestöjen työtä Pietarissa.
Tällainen järjestö on tukenut esimerkiksi nuoria äitiä. “Presidentti Putinin tavoin myös minä olen aktiivinen
ympäristöasioissa”. Halonen piti vain hyvänä asiana, jos Itämeri säilyy kauniina, koska sen vedet koskettavat myös Kultarannan
rantoja. Halonen piti hyvänä esimerkkinä ympäristösuojelun yhteistyöprojekteista Pietarin puhdistuslaitosta. Toiseksi
esimerkiksi Halonen esitti Helsinkiin rakennettavan sataman. “Nyt, kuultuamme kaiken kritiikin ja erilaiset näkemykset, me
voimme rakentaa yhden moderneimmista satamista Euroopassa”. Helsingin Sanomat 3.8 (A6) otsikoi, että “Halonen opasti Putinia
kansalaisjärjestöjen tehtävästä”.
Suomen prioriteettina EU:n ja Venäjän suhteet
Suomi on Euroopan Unionin puheenjohtajamaa vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla. Ranska, Saksa ja Italia ovat päättäneet
edetä Venäjän kanssa bilateraalisesti viisumijärjestelyjen yksinkertaistamiseksi. Halonen arvioi, että Suomi pitkälle vain
perii edellisten valtioiden asialistan puheenjohtajamaana. Toki valmistelujen avulla kukin maa voi lisätä jonkun uuden
kysymyksen agendalle.
Halonen esitti arvion, että aiemmin otaksuttiin EU:n perustuslain tulevan voimaan Suomen puheenjohtajuuden aikana, mutta nyt
on tullut selväksi, että tarvitaan aikalisää. Toki on syytä muistaa, että ehdotettu perustuslaki sisältyy laajasti jo aiempiin
EU-sopimuksiin.
Muutamat maat hylkäsivät perustuslain, mikä on Halosen mukaan hyvin voimakas signaali näiltä kansoilta. Halonen ilmaisi
toivovansa, että Suomen puheenjohtajuuskauden aikana vallitsisi jo parempi ymmärrys hylkäämisen syistä sekä kehityssuunnasta.
Halonen näkee asialistalla tärkeiksi prioriteeteiksi Pohjoisen ulottuvuuden ja EU:n ja Venäjän suhteet. Halonen kiitti
presidentti Putinia ja Venäjää kiinnostuksesta ja halusta yhteistyöhön sekä tukeen Pohjoisen ulottuvuuden ohjelmien hyväksi.
Halosen mukaan yksi neuvottelujen aiheesta Putinin kanssa oli viisumikysymys. Sopimusten saaminen viisumijärjestelyjen
yksinkertaistamiseksi Venäjän ja EU:n välillä on Halosen mukaan varmasti Suomen prioriteetteja. Halonen kuitenkin huomauttaa,
että Suomi tutkii sopimuksen saamista yhteisesti Venäjän ja muiden valtioiden välillä.
Yhteiset tuohivirsut
Putinin mukaan venäläisillä on pitkä yhteinen historia suhteissa, joka palaa kauaksi Euroopan Unionia edeltäneeseen aikaan
tai modernin Venäjän ja modernin Suomen edeltäneeseen aikaan. Nämä suhteet ovat olleet erilaiset eri aikoina, mutta niillä on
hyvin vanha alkuperä. Tuoreet tutkimukset Laatokan alueella osoittavat Putinin mukaan, että slaavit ja suomalaisugrilaiset
heimot asuivat yhdessä ja muodostivat eräänlaisen esi-valtion siellä, eräänlaisen yhteisön. Putin haluaa tällä erityisesti
korostaa, että objektiiviset tutkimukset osoittavat hyvin harmonista yhteisoloa. “Meidän keskinäisen traditiomme alkuperä,
kulttuurimme samanlaiset ainekset ja niin edelleen palaavat takaisin tuohon aikaan, hyvin Venäjän imperiumin syntyä
edeltäneeseen aikaan”.
Putin sanoo, että Venäjän näkökulma on toki nykypäivän tilanne. Putin ilmoitti erityisen tyytyväisyytensä siihen, että Halonen
kertoi Venäjän ja EU:n suhteiden kehittämisen yhdeksi prioriteetiksi Suomen puheenjohtajuuskauden aikana. Venäjällä ja
Suomella on toki useita ratkaisemattomia ongelmia, mutta Putin on varma, että valtiot jatkavat hyvin naapurisuhteiden
kehittämistä.
Kun Vladimir Putinilta kysyttiin suomalaisesta ruoasta, hän kertoi illalla vietetystä saunakokemuksesta. Hän havaitsi
perinteiset suomalaiset tuohivirsut, mutta on vaikea sanoa, ovatko nämä tuohivirsut tulleet Suomeen Venäjältä vai päinvastoin.
Molemmissa kulttuureissa on samoja aineksia.
“Kuinka minä en voisi olla pitämästä, jos minä tunnen sen myös omakseni”. “Ja mikä on motivoinut tähän kysymykseen, ymmärrän
viittauksenne herra Berlusconin arvioon”. “Minä olen tuntenut herra Berlusconin jo useita vuosia. Minä voin vakuuttaa, että
hän on hieno ja hyvä mies.
Hänen intentionsa ei ole loukata ketään. Kansat ovat vain erilaisia. Hän on etelän ihminen ja etelän ihmiset ovat elämää
pursuavia ja kärkeviä”. “Se on vain heidän tapansa ilmaista itseään kaikessa” “He ovat kuin etelän aurinko”. “Hän puhui nuo
sanat puolustaakseen Italian kansallisia intressejä EU:n elintarvikeviraston sijoituspäätöksessä”. Ei pitäisi luoda ongelmia
sinne, jossa niitä ei oikeasti ole olemassa.
Putin kunnioittaa perustuslakia
Presidentti Putinilta kysyttiin, mitä hän tekee presidenttikauden päätyttyä 2008. Putin myönsi, että “ehkä tahtoisin
säilyä virassa, mutta meidän valtiomme perustuslaki ei salli sitä”. Putin ajattelee, että “tärkeintä on Venäjällä stabiilius”
ja Venäjä “saavuttaa tämän vakauden vain kunnioittamalla lakeja”, jotka on ilmaistu perustuslaissa. Vuoteen 2008 on silti
melko pitkä aika ja minä olen varma, että yhä on paljon työtä. Tarja Halonen onnitteli Putinia, koska toukokuun lopussa ja
kesäkuun alussa häneltä itseltään kysyttiin tuonkaltaista kysymystä. Haloselta tiedusteltiin halukkuutta jatkaa presidenttinä.
Nyt tämä kysymys on ylittänyt rajat ja on presidentti Putinin vuoro vastata.
Pravda (3.8.2005) tulkitsi Putinin vastauksen selvällä otsikolla: “Putin alistuu lupaukseensa, ettei pyri presidentiksi 2008”.
“Putinin näkemys on selvä: Perustuslain takaamaan vakaus on tärkeämpi kuin hänen oma halunsa. Putin pyytää päättämään
spekulaation kolmannesta valtakaudesta” (Pravda). Eräät muut venäläiset ja erityisesti suomalaiset tiedustusvälineet
ilmaisivat kuitenkin uskomuksensa, että Putin haluaa perustuslakia muutettavaksi. Putinin suosio oli Levada-instituutin 1600
henkilön haastattelututkimuksen mukaan heinäkuussa 2005 noin 42% (virhemarginaali 3,4%).
Onko ´muukalainen´ modernia laillisuutta?
Presidentti Haloselta kysyttiin Baltian maiden, Latvian ja Viron alueella koetuista vakavista ongelmista venäjänkielisen
väestön keskuudessa. “On epäselvää, kuinka tämä sopii Eurooppalaisiin standardeihin”, kysyjä epäili. Tarja Halosen mukaan
Baltian maiden venäjänkielisen väestön ongelmista on keskusteltu hänen ja Putinin neuvotteluissa, mutta Halonen ilmaisi
suureksi toiveekseen, että sopimus Venäjän rajasta Latvian ja Viron välillä olisi vahvistettu. “Tämä olisi ollut yksi ongelma
vähemmän meille”. Ihmisoikeuksien kunnioitus, demokratia ja laillisuus ovat Halosen mukaan erittäin tärkeitä Euroopan
Unionille.
Halonen on myös voimakkaasti tukenut Baltian maiden pääsyä Euroopan Unioniin. Baltian maat ovat tehneet paljon tuota
kriteerien saavuttamiseksi. “Minun käsitykseni on, että Viro ja Latvia etsivät parhaat ratkaisut näillä aloilla ja ovat
tehneen merkittävästi”. Mitä tulee kansalaisuuteen, niin Halosen mukaan on normaali ja luonnollinen käytäntö, että ihmiset
ovat kansalaisia maassa, jossa he elävät. Ihmisten itsensä on osoitettava halu saavuttaa kansalaisuus. Kansainvälisen lain
mukaan valtioilla on oikeus asettaa tiettyjä ehtoja kansalaisuuden saavuttamiselle. Halosen mukaan Baltian venäjänkielisten
asia ei ole Suomen puheenjohtajuuskaudella prioriteettien joukossa.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |