Fitch korotti Venäjän luottoluokitusta

Fitch oli ensimmäinen kolmesta suuresta luokittelutoimistosta, joka korotti luokittelua, mutta Moody´s ja Standard & Poor´s seuranevat pian. Fitchin mukaan näkymät ovat vakaat ja uusi luokka on BBB.

Hallituksen finanssipolitiikassa on Fitchin analyytikon Sharon Raj:n mukaan tapahtunut massiivisia parannuksia.
Hallituksen budjetin ylijäämäksi Fitch arvioi jopa 6 prosenttia BKT:stä. Ylijäämä syntyisi korkean öljyn hinnan ja verosaatavien tähden. Fitchin luokituspäätös on tulkittu luottamuksen osoitukseksi talousministeri Aleksei Kudrinin johtamalle talouspolitiikalle. Kudrin viittasi kommentoidessaan Fitchin päätöstä Pariisin klubin velkoihin ja Venäjän kykyyn hoitaa velat. Fitchin arvioiden mukaan Venäjän keskuspankin reservit ovat korkeimmat Aasian ulkopuolisessa maailmassa: 174 miljardia dollaria.

Venäjän julkinen velka tipahtaa vuoden 2005 aikana 17 prosenttiin BKT:sta, kun Fitchin BBB-luokan valtioiden mediaani on 36 prosenttia. Fitch arvioi riskin lähteeksi vallan kasautuminen presidentin käsiin. Venäjällä on valtava vakausrahasto, mutta osakemarkkinoiden ongelma on, etteivät sijoittajat pistä rahojaan hallitukseen, vaan maahan, joka on yhä poliittisesti ongelmallinen (Tom Adshead 4.8.2005).
 
Venäjän kauppa- ja kehitysministeri German Gref painotti 4.8 (Ria Novosti)., että verotuksellisin päätöksin tätyy valtion tukea yrityksiä, jotta ne eivät jäisi tuotannossa lamaantuneeseen tilaan. Muutokset koskisivat myös vientitariffeja. Öljyntuotanto kasvoi vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla Venäjällä 2,7 % edellisestä vuodesta, mutta vienti kasvoi vain 0,5 %. Tunnetusti laadulliset parannukset, uudet koneet ja parantuneet taidot ovat talouden kehitykselle äärimmäisen ratkaisevia, stagnaatio on uhka: pelkkä suuri määrä koneita ja tehtaita eivät tuo talouskasvua (Robert Merton Solow, v:na 1987 Nobelin taloustieteen palkinto).

Venäjältä nettopääomaa virtasi ulos maasta 5,5 miljardia dollaria vuoden 2005 alkupuoliskolla. Gref ilmaisi surullisena, että Venäjä ei kykene pitämään maassa petrodollareita. Pääomapako on vain kasvanut. Grefin puhuu rohkeammin pääomapaosta kuin mitä Suomen pankissa on vuoden aikana arvioitu tilannetta: Korhonen ja Ollus ovat asettaneet kysymysmerkkejä koko käsitykselle pääomapaosta Venäjältä (ks. Korhonen & Ollus, Mikä pääomapako Venäjältä? Bofit 8/2004).


Juha Molari
molari@kauppatie.com