|
Kun läntisessä maailmassa tshetsheeniterroristi Shamil Basaev sai ABC-televisiossa puheenvuoron ja Venäjän ulkoministeriön
närkästystä paheksuttiin, niin aivan samanaikaisesti Tshetshenian oma uskonnollinen johto ilmaisu poikkeuksellisen jyrkän
kyllästymisensä ja paheksuntansa terroristiensa toimintaa vastaan. Tshetshenian kansa ei ilmeisesti seiso Basaevin pyrkimysten
takana.
Poliittisia riskejä tutkivan Euraasia ryhmän presidentti Ian Bremmer (3.8.2005) arvion mukaan Beslan tragedian jälkeen Putin
on tullut ikään kuin vammautuneeksi ankaksi, kun vielä 2000 hän juhli voittoa Tshetshenian taisteluista. Erityisesti Beslan
tragedian ja yli 330 kuolleen olisivat vaikuttaneet Putiniin henkilökohtaisesti. Hän olisi tullut vetäytyneeksi ja etäiseksi.
Ongelmia ei Tshetsheniassa kyettäisi ratkaisemaan. Arviot taitavat olla kuitenkin ennenaikaisia.
Venäjän ulkoministeriö paheksuu Basaevin haastattelua
Venäjän ulkoministeriö ilmoitti elokuun alussa 2005, että se ei voi enää uusia haastattelun tehneiden toimittajien
oikeuksia työskennellä ABC televisiota varten Venäjällä. Päätös syntyi välittömästi sen jälkeen, kun ABC toteutti radikaalin
tshetsheenikomentajan Shamil Basaevin haastattelun. Ministeri sanoi päätöksen olevan nimenomaisesti suora seuraus ABC:n
toteuttamasta haastattelussa. Ministerin mukaan haastattelu oli ”terrorismin propagandaa”, suoranaista väkivaltaa Venäjän
kansalaisia vastaan. Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Tom Casey kertoi myös Yhdysvaltojen tuomitsevan Basaevin toimet
ankarimmalla mahdollisella tavalla. ”Me tuomitsemme ne teot jo heti niiden tapahduttua.
Me tuomitsemme ne yhä edelleen. Me uskomme, että tuollaisia hyökkäyksiä viattomia vastaan, tapahtui ne Tshetsheniassa tai
muualla maailmassa, ei voi kerta kaikkiaan hyväksyä. Ne eivät ole poliittisen mielenilmauksen laillisia muotoja”. Caseyn
mukaan Yhdysvallat eivät kuitenkaan usko sensuuriin ja median rankaisemiseen. ”Minä en ajattele, ABC:n rankaiseminen olisi
myönteinen ilmaus ilmaisun vapaudesta”.
ABC:n haastattelu esitettiin Yhdysvalloissa, mutta se aiheutti erityisen voimakkaan reaktion Venäjällä. Basaevin haastattelu
on ollut elokuussa 2005 enemmän esillä mediassa kuin Putinin vierailu Suomessa. Basaev on myöntänyt vastuunsa useisiin
hyökkäyksiin, joita on toteutettu Venäjän siviili- ja sotilaskohteita vastaan. Antiterrorismin lakinsa mukaisesti Venäjän
media on pidättäytynyt haastattelemasta Basaevia.
Shamil Basaev on Venäjän etsityin terroristi. Hänestä on luvattu 10 miljoonan dollarin palkkio. Juuri Basaevin katsotaan
olevan vastuussa Venäjän lähihistorian pahimmista terroristien teoista: sekä vuoden 2002 Moskovan teatterin tapahtumista että
vuoden 2004 Beslanin koulusurmasta. Haastattelussa Basaev hyväksyi Andrei Babitskin määritelmän itsestään terroristina, mutta
hän ei näe mitään muuta vaihtoehtoa Beslanin tapahtumille ”pysäyttääkseen Venäjän julmuutta Tshetsheniassa”.
Mufti Mirzayev julisti pyhän sodan terroristeja vastaan
Mufti (muslimien lainoppinut), tshetsheenisulttaani Mirzayev reagoi hyvin voimakkaasti. Muslimiyhteisön lausunnon
mukaan Wahhabit ja terroristit aiheuttavat murhetta koko maailmalle: ”Me julistamme sodan heitä vastaan” (Ria Novosti
4.8.2005). ”Nuo ihmiset, jotka surmaavat viattomia, pitäisi joko pysäyttää, vangita tai tuhota. Heillä on verta käsissä
eivätkä he tahdo pysähtyä, joten heidät täytyy tuhota…
Olemme oikeuttaneet nyt tämän taiston terroristeja vastaan Koraanin avulla.” Tshetsheeniministeri Ramzan Kadyrov ylisti
Mirzayevin lausuntoa hyvin oikea-aikaiseksi ja tärkeäksi. ”Wahhabit eivät ole vain vihollisia islamille, vaan myös
ihmisyydelle”.
Tshetsheenien klaanit eivät koskaan itsenäisiä
Tshetsheeniklaanien otaksutaan asuneen alueella tai sen tuntumassa jo hyvin 6000 vuotta. Venäläiset ovat vastanneet
alueen vallankäytöstä jo 1500-luvulta alkaen. Alueen kulttuuria ja historiaa on selvittänyt Johanne Nichols (1994)
tutkimuksessaan ”Chechen, Ingvish” (s. 1-145 teoksessa: R. Smeels [toim.], The Indigenois Languages of the Caucasus 4). Alueen
kaksi merkittävintä kaupunkia, Grozni (n. 400 000 asukkaan kaupunki) ja Vladikavkaz (n. 300 000 asukkaan kaupunki) ovat
molemmat venäläisten perustamia. Tshetsheeneillä ei ole perinteisesti ollut kirjakieltä, vaan vasta 1930-luvulla venäläiset
toivat sikäläiselle väestölle kirjaimiston.
Vasta nykypäivänä on alkanut esiintyä ilmauksia väestöstä hyvinvoivina sofistikoituina moderneina ihmisinä.
Yhteiselämä on perustunut patriarkaalisesti suvun valtaan, jossa suvun ulkopuolelle joutuessaan ei ihmisellä ole
identiteettiä, työtä eikä oikeuksia. Tshetsheenit eivät ole koskaan muodostaneet omaa kattavaa poliittista organisaatiota.
Kullakin klaanilla on ollut oma vanhempansa johdossaan. Tshetsheenit ovat tulleet länsimaiseen tietoisuuteen paremmin
joulukuussa 1994 syttyneen sodan jälkeen. Presidentti Jeltsin määräsi järjestyksen palautettavaksi Tshetsheniaan.
Sota Tshetsheniassa puhkesi jälleen 1999 Moskovan pommi-iskujen jälkeen. Venäjä ei katso alueella olevan samanlaista
kansallista valtiollista traditiota kuin on hyvinkin esimerkiksi Baltian kansoilla.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |