|
Vuonna 2003 oli keskitulo Leningradin alueella 3900 ruplaa, Pietarin kaupungissa 9500 ruplaa ja Moskovassa 20500 ruplaa. Vuonna
2004 kasvoi Pietarissa väestön keskitulo 14,4% edellisvuodesta. Vuonna 2004 oli Pietarissa teollisuuden keskipalkat 9184
ruplaa (247€), teleliikenteessä 14129 ruplaa (380€), rakennustoimessa 8466 ruplaa (228€), terveydenhoitoalalla 6808 ruplaa
(183€), koulutusalalla 5007 ruplaa (135€), rahoituksen ja vakuutuksen aloilla 18797 ruplaa (506€) ja julkisen hallinnon
piirissä 9787 ruplaa (263€) (www.gostat.ru).
Monikansallinen autoteollisuus tarjosi parhaan palkan ja etuudet.
Laske elintasosi perunan avulla
Elintarvikkeiden hinnat ovat hyvin kohtuulliset Venäjällä, jos näitä hintoja arvioi suomalaisesta palkkatasosta käsin.
Seuraavat hinnat on poimittu tavallisesta ruokakaupasta Pietarista syyskuussa 2005 (1€ = 34,5 ruplaa). Luonnollisesti
putiikkien tuotteet eivät ole yhtä edullisia.
Usein kansalainen arvioi elämän laatua ja kalleutta juuri sen mukaan kuinka helppo on ostaa peruselintarvikkeet.
Onkin sanottu, että elintason mittarina olisi parempi laskea kuinka monta hampurilaista voi kukin ostaa palkkatulollaan omassa
maassaan kuin että laskisi valuuttakertoimen avulla ihmisten palkkoja eri valtioissa.
Kukin voi verrata palkkaansa venäläisiin palkkoihin laskemalla, kuinka monta kiloa perunoita pietarilainen voi ostaa
palkallaan ja mihin omat palkkatulot riittävät kotikauppansa hinnoissa.
Venäläinen ostaa “halventuneita” ulkomaisia tuotteita
Öljykonsernit voittavat öljyn maailmanmarkkinahinnan kohoamisessa. Öljykonsernien liikevaihdot ja voitot ovat kasvaneet
nopeasti jo muutaman vuoden ajan. Yhdysvaltoihin rekisteröidyn ExxonMobilin voitto oli 15,5 miljardia dollaria vuoden 2005
tammi-kesäkuussa, 38% enemmän kuin edellisvuonna. Brittiläis-hollantilainen Royal Dutch/Shell sai vuoden 2005 ensimmäisellä
puoliskolla 11,9 miljardin dollarin voiton, 39% enemmän kuin edellisvuonna.
Yhdysvalloissa syyskuun hinnan nousu selittyy Hirmumyrsky Katrinan tuhoilla. Meksikonlahden öljyntuotantolaitokset olivat
vastanneet yli 25% Yhdysvaltain öljyntuotantoa. Yli puolet 1000 miehitetystä öljynporauslautasta ja öljynporaustornista
tyhjeni. 91% Meksikonlahden poraustornien raakaöljyntuotannosta ja 83% luonnonkaasun tuotannosta pysähtyi joksikin aikaa.
Luoteis-Venäjällä öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu vaikuttaa kuluttajan perunakilon reaaliseen hintaan rahan arvon muutoksen
ja tulonsiirtojen tähden. Luoteis-Venäjän alueella energiasektori on myös itsessään merkittävä ala: se vastaa yli 20% alueen
teollista tuotantoa. Öljyteollisuutta on kuitenkin vain kohtuullista Komin, Nenetsikin ja Leningradin alueella,
energiateollisuutta on Pietarin Leningradin ja Murmanskin alueella. Luoteis-Venäjä tuottaa 4% koko Venäjän öljystä, alle 1%
luonnon kaasusta ja 8% hiilestä.
Alkuvuodesta 2005 nousi Venäjällä öljyn kotimarkkinahinta maailmanmarkkinahintaa nopeammin. Siinä tilanteessa Venäjä hidasti
hinnan kohoamista vientikiintiöiden avulla. Kotimarkkinahinta oli elokuussa 39 dollaria, kansainvälisillä markkinoilla myytävä
Ural-öljyn hinta oli 58 dollaria tynnyriltä.
Edelleen kohonnut maailmanmarkkinahinta heijastuu väistämättä myös kotimarkkinahintoihin Venäjällä.
Venäjällä bensiinin kuluttajahinnat nousivat jo heinäkuussa 18% vuotta aiemmasta. Korkean öljynhinnan tähden saapuu Venäjälle
paljon ulkomaan valuuttaa. Valuuttavirta vahvistaa ruplan reaalista valuuttakurssia. Rupla on vahvistunut vuoden 2005 aikana
euron suhteen yli 15% ja dollarin suhteen noin 3%. Vahvistunut rupla vaikeuttaa venäläisten tuotteiden vientiä. Petrodollarit
hidastavat myös tarpeellisia toimia tuotannon tehostamiseksi. Vahvistuneen ruplan tähden kuluttajalla on kuitenkin hetkellisiä
edellytyksiä ostaa “halventuneita” ulkomaisia tuotteita ja matkakohteita entistä paremmin.
Bensan kuluttajahintojen nousu heijastuu viiveellä myös perunakiloon. Viljelijän täytyy pyytää jo kohta enemmän kuin 12 ruplaa
kilolta, koska hänen täytyy maksaa yhä enemmän myös kulkuneuvonsa polttoaineesta. Kuluttajan ahdistusta lievittää vähäisessä
määrin valtiovallalle kertyneet lisätulot öljyn viennistä. Valtiovalta voi käyttää näitä tuloja kansalaistensa hyväksi.
Juha Molari
molari@kauppatie.com
|