|
Anna Mahlamäki, Laura Solanko, Merja Tekoniemi ja Simon-Erik Ollus laativat sektorikatsauksen Venäjän keskeiset tuotantoalat
2000-luvulla (BOFIT Online 2005 No. 8). Katsauksesta käy ilmi, että Venäjän talous on kasvanut hyvin suotuisasti vuoden 1998
kriisin jälkeen (Kuva 1).
Palvelusektorin osuus bruttokansantuotteesta on vahvistunut selvästi. Palveluiden osuus on noin 60%. Palvelusektorin kasvu
ilmentää markkinatalouden kehittymisestä. Suomessa palveluiden tuotanto vastaa lähes 70 prosentista BKT:stä.
Yksityinen kulutus on 50% Venäjän bruttokansantuotteesta. Osuus alle länsimaisen keskitason (EU 72%, USA 82%). Vuosina
2001–2004 reaalitulot kasvoivat yli 10% vuodessa. BOFIT:n sektorikatsaus kertoo vähittäiskaupan vahvoista kasvuodotuksista:
kasvua vuodelle 2005 keskimäärin 15 prosenttia. Vähittäiskaupan liikevaihdosta elintarvikkeilla on noin 46 prosentin osuus.
Kalliiden elintarvikkeiden kysyntä on kasvanut. Tämä on näkynyt uusina tuotemerkkeinä kaupoissa. Lopusta yksityisestä
kulutuksesta vastaavat vaatteet ja kengät 37%, sisustaminen ja kodinhoito 16%, liikenne 13% sekä henkilökohtainen hygienia ja
lääkkeet 11%.
Sektorikatsauksen mukaan Venäjän talouskasvu ei ole pelkästään öljyteollisuuden vauhdittamaa. Tuotannon arvolla mitattuna
tärkein teollisuuden keskittymä on Volgan federaatiopiiri, erityisesti Tatarstanin, Samaran ja Bashkorstanin tasavallat ovat
keskeisiä teollisuuden tuotantoalueita.
Teollisuustuotanto kasvoi vuosina 2000–2004 keskimäärin 6,7% vuodessa. Teollisuustuotanto on pääasiassa raaka-aineiden ja
matalan jalostusasteen tuotantoa. Venäjän teollisuus on kansainvälisessä vertailussa hyvin tehoton. Teollisuustuotanto henkeä
kohden oli Venäjällä 2.100 euroa vuonna 2004, kun Suomessa 15.700 euroa. Suurimmat yksittäiset teollisuudenalat ovat
koneenrakennusteollisuus ja polttoaineteollisuus.
Vuonna 2004 koneenrakennusteollisuus kattoi noin 20% koko teollisuustuotannosta.
Koneenrakennusteollisuus keskittyy raskaiden koneiden ja laitteiden tuottamisen, ja suuri osa kodinkoneista ja elektroniikasta
on tuontitavaraa.
IT-sektori kasvaa erittäin nopeasti, mutta sen koko suhteessa muuhun koneenrakennusteollisuuteen on yhä pieni.
Venäjällä sijaitsee neljännes maailman metsävaroista. Nämä metsät ovat kuitenkin huonosti hyödynnetty luonnonvara.
Metsäsektorin (metsätalous, kemiallinen ja mekaaninen
metsäteollisuus) osuus BKT:stä on alle 3%. Sektorikatsauksen mukaan Venäjällä ajatellaan liian usein, etteivät metsät tarvitse
hoitoa. Maan metsävarantoon kuuluu runsaasti rappeutuvia vanhoja metsiä. Pahoja ongelmia ovat myös metsäalan tehottomuus,
alhainen jalostusaste ja kuljetusinfrastruktuurin kehittymättömyys. Venäjän metsävarat sijaitsevat merkittävältä osaltaan
Uralin itäpuolella alueilla tiettömien etäisyyksien päässä.
Rakennusteollisuuden liikevaihto on kasvanut vuodesta 2000 lähes 10% vuodessa, vuonna 2004 jopa 11% (Kuva 2). Luoteisen
federaatiopiirin rakentamisesta Pietarin osuus oli 49%. Volgan ja Eteläinen federaatiopiiri keräävät yhä enemmän
rakennusinvestointeja.
Myös Siperiassa on rakentaminen voimistunut. Vuonna 2004 valmistuneesta kokonaispinta-alasta 95% oli asuinpinta-alaa.
Venäjän valtavien etäisyyksien ja osin arktisten luonnonolojen takia kuljetussektori on elintärkeä. Liikenteen osuus on
Venäjän BKT:sta 7-8%. Koko liikennesektori (rahti- ja henkilöliikenne) työllistää 3,4 miljoonaa ihmistä (7% työvoimasta).
Valtion rautatieyhtiö on 1,2 miljoonalla työntekijällään suurin yksittäinen työnantaja. Ulkomaankaupan voimakas kasvu on
tuonut merkittäviä paineita satamien kapasiteeteille. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjälle jäi 41 merisatamaa aiemmin
käytössä olleista 92 satamasta.
Venäjä ei ole pystynyt merkittävästi hyödyntämään asemaansa Aasian ja Euroopan välisen kauttakulkuliikenteen välittäjänä.
Juha Molari
molari@kauppatie.com
|