|
Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma (Sisäasiainminiteriön julkaisu 54/2004) lausuu ministeriön
visioksi, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja hyvä hallinto takaa laadukkaat ja
tasapuoliset palvelut. Suunnitelma otaksuu EU:n laajentumisen ja rakennerahastopolitiikan uudistumisen vuoden 2007 alussa
aiheuttavan muutoksia kansallisessa aluepolitiikassa. Suomi osallistuu yhä enemmän Itämeren alueen yhteistyöhön, mutta Suomi
joutuu myös entistä kovempaan kilpailuun Venäjän markkinoista.
EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelmalla tähdätään hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseen Baltiassa ja
Venäjällä. Uuden naapuruusinstrumentin avulla parantuvat venäläisten kaupunkien mahdollisuudet harjoittaa yhteistyötä
suomalaisten kaupunkien kanssa. Sisäasiainministeriö tähdentää myös, että laajeneva yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja
kansalaisten kesken yli rajan luo edellytyksiä alueiden elinkeinotoiminnan ja kulttuurin kehitykselle. ”Venäjän talouden
uudistuminen hyödyttää erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen maakuntia, mutta myös Pohjois-Suomen alueita”.
Sisäasiainministeriö pitää kehitystä Venäjällä Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta avainasemassa. ”Venäjän
ulkomaalaispolitiikalla ja rajavalvonnalla on suuri merkitys myös Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Erityisesti Venäjän
hallinnon ongelmat (määrärahojen puute, oikeusjärjestelmän toimimattomuus, korruptio, byrokratia, nopeat organisaatiomuutokset
ja henkilövaihdokset) saattavat vaarantaa tehokasta operatiivista yhteistyötä rajat ylittävän rikollisuuden ja
suuronnettomuusuhkien sekä laittoman maahanmuuton torjunnassa”, pelätään sisäasiainministeriössä.
Sisäasiainministeriö kokee Venäjän halun lisätä vaikutusvaltaansa lähialueillaan ja EU:ssa aiheuttavan uusia ongelmakysymyksiä
EU:n kanssa. Näiden ongelmien uskotaan liittyvän liikenteen ja liikkuvuuden säännöksiin, viisumivapauskysymykseen ja
venäläisvähemmistöjen asemaan. Sisäasiainministeriön julkaisussa lausutaan, että “EU:n tai sen yksittäisten jäsenmaiden
puolelta mahdolliset myönnytykset ovat Suomen kannalta useita muita jäsenmaita vakavampia riskejä. Vaikka seurausvaikutukset
kaatuvat sisäisen turvallisuuden alueelle, niiden ehkäisy vaatii ensi sijassa taitavaa ulkopolitiikkaa”.
Suomessa pelätään erityisesti Venäjän järjestäytyneen rikollisuuden yhteyksiä Baltian maihin. ”EU:n laajentuessa venäläisen
rikollisuuden toimintamahdollisuudet Suomessa lisääntyvät. Erityisesti Luoteis-Venäjän järjestäytyneen rikollisuuden tilanne
vaikuttaa Suomeen”. Venäjän sisäisen turvallisuuden hallintoon perustettiin vuonna 2003 huumekomitea, jolla pyritään
vastaamaan kansalliseksi turvallisuuskysymykseksi muodostuneen huumausaineongelman torjumiseen. Venäjän rajavartiopalvelu
(FPS) liitettiin vuoden 2003 aikana liittovaltion turvallisuuspalveluun (FSB).
Venäjän rajavartiopalvelun uudistuksessa suunnataan kuitenkin resursseja etelärajoille ja varusmiesten käytöstä
rajanvartioinnissa luovutaan kevääseen 2006 mennessä. Rajavartioasemaverkko harvenee oleellisesti ja esteaitarakennelmat
jäävät hoitamatta. Suomen sisäasiainministeriön mukaan tämä kehitys lisää ”epävarmuutta rajatilanteen säilymisenä nykyisen
kaltaisesti rauhallisena ja tilannekehityksen ennakoitavuus heikkenee.
Venäjä säilyy laittoman maahantulon kohde- ja kauttakulkumaana. Maassa oleskelee laittomasti jopa miljoonia henkilöitä, joista
suuri osa pyrkii EU:n alueelle”. Rajaliikenteen kehittäminen sisältyy EU:n pohjoiseen ulottuvuuteen ja Venäjä-strategiaan.
Tätä kehittämistä pidetään tarpeellisena logististen ongelmien kanssa painiskelevalle Venäjälle ja huomattavana
menestystekijänä Suomelle. Ministeriön suunnitelman mukaan Suomen tarjoaman kuljetusväylän on oltava sujuva ja turvallinen.
Suomen ja Venäjän välinen huomattava elintasokuilu lisää kuitenkin rajat ylittävän rikollisuuden ja käännytettävien
henkilöiden määrää itärajallamme. Elintasokuilun vuoksi tavanomaiseen kanssakäymiseen ja matkailuun sisältyy riskejä
järjestyksen, turvallisuuden ja terveyden kannalta. Rajaliikenteen kasvu lisää rajavartiolaitoksen tehtävämäärää.
Ministeriössä uskotaan järjestäytyneesti toimivien rikollisryhmien lukumäärien ja niiden jäsenmäärien lisääntyvän jonkin
verran. Keskeisenä uhkana pidetään Suomen ministeriössä järjestäytyneen rikollisuuden levittäytymistä osaksi yhteiskunnan
laillisia rakenteita, jolloin sen torjuminen on hankalaa. Järjestäytynyttä rikollisuutta pyritään torjumaan jo
poliisiyhteistyöllä. Myös biometristen tunnisteiden käyttöönotto palvelee ministeriön tavoitetta torjua rikollisuutta.
Sisäministeriön suunnitelmien mukaan maahanmuuttopäätösten ei uskota merkittävästi kasvavan enää vuodesta 2005, jolloin
suunnitelmissa olisi 27200 päätöstä, kun tämän jälkeen olisi vuosittain 28 000 päätöstä. Kansalaisuuspäätösten määrän uskotaan
kääntyvän jo laskuun vuosien 2005 ja 2006 jälkeen (8600 päätöstä vuodessa). Perhesiteeseen perustuvan oleskeluluvan
läpivientiaika oli keskimäärin 4 kuukautta vuonna 2004. Tämä kesto säilyisi myös 2005, mutta tavoitteena on, että vuonna 2009
suomalaiskansalaisen aviopuolison tulee odottaa oleskelulupa päätöstä 3 kuukautta.
Avioparit eivät saa juurikaan tukea uudistuksista, sitä vastoin ministeriö panostaa siihen, että työntekijöiden odotusaika
lyhenisi. Työntekijä joutui odottamaan vuonna 2004 keskimäärin 3 kuukautta oleskelulupaansa, vuonna 2005 yhä 2 kuukautta,
mutta vuonna 2008 oleskelulupa valmistuisi jo puolessa kuukaudessa. Kansalaisuushakemusten läpivientiajat sen sijaan
puolittuisivat jo muutaman vuoden kuluessa.
Juha Molari |