|
Euroopan yhteisöjen komission kertomus Yrittäjyyden Euroopan rakentaminen (1.3.2001) painotti yhteisön toimia naisyrittäjien
tukemiseksi. Komission kertomuksessa todettiin, että jäsenvaltioiden 18 miljoonasta pk-yrityksestä 20–30 %:n johdossa on
nainen. Naiset perustavat kolmasosan uusista yrityksistä. Pk-yritykset luovat yli 70 % uusista työpaikoista. Naisten osuus
työpaikkojen luomisesta Euroopassa on 21 %. Naiset kohtaavat kuitenkin enemmän ongelmia yrityksen pidossa kuin miehet.
Naisilla on ollut riittämättömät yritystoiminnan taidot yritystä perustettaessa. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on
tuottanut vaikeuksia. Lainansaannissa on ollut ongelmia. Pankit ja muut rahoittajat eivät ole arvostaneet tarpeeksi
naisyrittäjiä. Euroopan yhteisöjen komissio toteaa myönteisesti, että useimmat jäsenvaltiot ovat käynnistäneet erityistoimia,
joilla naisia kannustetaan ryhtymään yrittäjiksi. Komissio on sitoutunut edistämään naisyrittäjyyttä osana eri ohjelmia ja
toimia (esim. yhteisöaloitteet).
Naisyrittäjien yhteistyötä yli rajojen
Naisyrittäjien yhteistyötä yli rajojen -hankkeen tavoitteena on tukea suomalaisten ja venäläisten naisyrittäjien
yhteistyön kehittämistä ja syventämistä sekä laajentaa verkostoitumista. Hankkeessa parannetaan Venäjä-yhteistyössä ja
Venäjän-kaupan harjoittamisessa tarvittavia valmiuksia ja osaamista.
Sen aikana tuetaan yrityskohtaisesti yhteistyön suunnittelua ja toteuttamista. Helsingin kauppakorkeakoulusta Merja Ryökäs
kertoo (puhelinhaastattelu 5.10.2005), että marraskuussa 2005 aloitettava uusi naisyrittäjäohjelma on kehittynyt useiden
aikaisempien ohjelmien palautteen avulla. Hakuaika päättyy ohjelmiin 20.10.
Tämä hanke on aiempia ohjelmia yrityskohtaisempi. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi ohjelmaa, joista kumpaankin valitaan 10
suomalaista eri aloilla toimivaa naisyrittäjää. Ohjelmaan valittaville yrityksille tehdään markkinaselvitykset koskien
Pietaria ja Leningradin aluetta. Niiden pohjalta laaditaan jokaiselle oma etenemissuunnitelma. Osallistujille etsitään sopivat
yhteistyökumppanit, järjestetään neuvottelut, avustetaan yhteistyön käynnistämisessä ja tuetaan sen etenemistä.
Naisyrittäjien yhteistyötä yli rajojen ohjelma kuuluu Kaakkois-Suomen Interreg III A –ohjelmaan. Kansallinen rahoitusvastuu on
Etelä-Savon TE-keskuksen työvoimaosastolla. Hankkeen toteuttaa Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Sitä
toteutettaessa tehdään yhteistyötä myös Suomen työministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Naisyrittäjyyskeskuksen
kanssa. Pietarilaisia yhteistyökumppaneita ovat Pietarin Sosioekonominen Instituutti ja Inkerin liitto. Lisätietoja ohjelmasta
ja siihen hakeutumisesta saa Helsingin Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta (Merja Ryökäs, p. 040 7375 407,
merja.ryokas@pyk.hkkk.fi).
Pienyrittäjä Leena Erkko osallistui naisyrittäjien ohjelmaan. Hänen osaamistaan ovat Galleria Kääntöpuolen toiminta,
taidekäsityöt ja pellavaompelu. Suomalaisen pellavateollisuuden alasajon tähden oli kuitenkin vaikeuksia pellavan saannissa.
Sen sijaan Venäjällä tuotetaan pellavaa. Tämä tilanne käänsi yrittäjän katseet itään. Naisyrittäjille suunnatut koulutukset
olivat aiemmin liian usein liian yleisiä ja tuottamatonta kulttuurimatkailua. Tällä kertaa hän sai paneutua juuri oman
yrityksensä toiminnan kannalta keskeisiin toimiin, mm. tulli- ja veroasioihin ja kuljetuksiin. Venäläiset yhteistyöyritykset
ovat käyneet myös vastavuoroisesti Suomessa. Kehitys- ja yhteistoiminnasta tuli pitkäjännitteistä ja suunnitelmallista.
Suomalainen yrittäjä kiinnostaa
Venäjän kauppatie –lehti on ollut Venäjällä lukuisilla kansainvälisillä messuilla – sekä perinteisillä miehisillä
toimialoilla että naisyrittäjien vahvoilla aloilla. Elävänä on säilynyt muisto syksyn 2003 muotimessuilta Pietarissa (ks.
artikkeli, Venäjän kauppatie 11/2003).
Olin kahden saksalaisopiskelijan kanssa jakamassa Venäjän kauppatie –lehteä. Saksalaiset pojat olivat innostuneita messujen
toiminnasta. Moni tekstiilialan yrittäjä saapui ihmettelemään meiltä, missä ovat muut suomalaiset yritykset. Park Pobedin
puiston tuntumassa valtavassa urheilukompleksissa oli useassa kerroksessa yli 350 yritystä 48 eri maasta, messutilaa yli 12
000 neliömetriä, messuvieraita 40 000. Venäläiset yrittäjät etsivät rajojen ylittävää yhteistoimintaa.
He melkein rukoilivat, että suomalaiset yritykset tulisivat tunnetuksi heille, jotta he voisivat hakeutua Eurooppaan
luonnollisinta tietä, Suomen kautta. Vastaavia kokemuksia on ollut muitakin. Naisyrittäjä voi etsiä taloudellista tukea EU:n
ohjelmien puitteissa toimiensa aloittamiseen Venäjällä: hän voi käynnistää markkinointiviestinnälliset projektinsa Venäjän
kauppatie –lehden kautta.
Juha Molari
molari@kauppatie.com
|