Miten Venäjällä vastataan talouden haasteisiin?

”Makroekonomian analyysien ja lyhyen aikavälin prognoosien keskus” julkaisi joulukuun alussa 2005 tutkimuksensa Venäjän talouden kehitysmalleista. Tutkijat ennustavat Venäjälle kolmea eri kriisiä, joiden ratkaisemiseen täytyisi erityisesti panostaa. Sitä vastoin PricewaterhouseCoopersin (PWC) marraskuussa 2005 ilmestyneet tutkimukset arvioivat Venäjän kehitystä huomattavan valoisasti. Molempien tutkimusten mukaan venäläiset kuluttajat ovat alkaneet vaatia korkeaa laatua.

Laatua ja innovaatioita

Arvostelijat ovat ennättäneet jo moittia venäläistä makroekonomian keskusta, sillä julkistettu tutkimus vaikuttaa vähemmän taloustieteelliseltä ennusteelta kuin valtiollisesti suuntautuneiden ekonomien ja politiikkojen manifestilta. Tutkimuksen ilmeisenä tarkoituksena on ollut painottaa, että hallituksen vaikutus tulisi kasvaa taloudessa. Tutkimus suosittelee valtiollisia investointeja ja ulkomaankaupan kohtuullista protektionismia.

Venäjä kohtaisi ensimmäisen vakavan kriisinsä jo 2007–2008, koska sosiaalista kriisiä ihmisten eriarvoisuudesta ja tyytymättömyydestä ei enää kyetä välttämään kauemmin. Tutkijat sijoittavat kriisin mielenkiintoisesti samoihin vuosiin, jolloin tapahtuvat myös Moskovan pormestarin ja Venäjän federaation presidentin valinnat. Nämä molemmat merkkihenkilöt ovat toistaiseksi voineet ylläpitää jatkuvuutta. Tutkijat eivät arvioi suoranaisesti henkilövalintojen merkitystä.
Tutkimuksen mukaan infrastruktuurin kriisi koittaisi Venäjää 2011–2012, koska infrastruktuurin sujuvuudessa ja asumispohjassa tapahtuisi romahdus. Kolmas kriisi olisi luonnonvarojen tyhjentyminen.

Venäläisessä tutkimuksessa puhutaan ”kriiseistä”. Suomessa on Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vasta 15.9.2005 katsonut kehittyvien maiden, kuten Kiinan, Intian ja Venäjän, nopean talouskasvun ja hyvän kilpailukyvyn ”haasteeksi” Suomelle ja muille kehittyneiden maiden talouksille ja yrityksille. Venäjällä työvoimakustannukset ovat vain 9 % Suomen tasosta. Venäläisten tutkijoiden mukaan alhaisissa palkoissa ja eriarvoisuudessa kytee kuitenkin vakava kriisi, joka täytyy ratkaista jo pian. Suomessa työvoimakustannukset ovat työntekijää kohden keskimäärin 26 euroa tunnilta, mutta Venäjällä vain 2,4 euroa (EK 15.9.2005).

Optimistisen skenaarion mukaan valtio harjoittaisi ihanteellista teollisuuspolitiikkaa. Pahimmassa mallissa valtio ei osallistuisi teollisuuden ja liike-elämän johtamiseen millään tavoin. Tutkijoiden mukaan Venäjän vuotuinen BKT kasvaisi 4-6 % riippumatta skenaariosta. Kasvuvauhti on huonoissakin tapauksissa aivan kohtuullinen kansainvälisessä vertailussa. Viimeisessä skenaariossaan tutkijat pohtivat luonnonvarojen tyhjentymisen vaikutusta 2015. Vuotuisen talouskasvun uskotaan tämän seurauksena heikkenevän 1-2 prosenttiin.

Raportissa analysoitiin seikkaperäisesti 1990-luvun lopun ruplan devalvaation vaikutuksia. Tutkijat eivät pistä kaikkea talouskasvua ruplan devalvaation ansioksi. Monet yrittäjät aloittivat tuolloin uudistusohjelmansa, koska yritysjohtajat menettivät uskonsa valtion täydelliseen valtaan. Nykyhallitus olisi kuitenkin Venäjällä epäonnistunut monien velvollisuuksiensa hoitamisessa: valtion tehottomuus ja korruptio ovat tärkeitä syitä, miksi Venäjällä menetetään useita tarjolla olevia mahdollisuuksia.
Korkea öljyn hinta tukee tällä hetkellä voimakasta kysyntää kulutushyödykkeille. Vain sellaiset yritykset, jotka tuottavat suhteellisen laadukkaita tuotteita, voivat säilyä. Laadun tärkeys kannustaa liikemiehiä uusiin innovaatioihin.

Johtavaksi voimaksi globaalissa taloudessa

Venäläisten todellisen taloustilanteen arvioimiseksi ei ole luotettavia välineitä. Skenaarioiden ja tilannearvioiden ongelmallisuus tuli ilmi äskettäin PricewaterhouseCoopersin (PWC) selvityksessä 14.11.2005.
Selvityksessä vasta pohdittiin lähtökohtia sille, missä vaiheessa Venäjällä voisi aloittaa arviot kuluttajan todellisesta ostovoimaa (PPP). Harmaan yksityisen sektorin kehitys ei lupaa hyvää PPP:n määrittämiselle. Kuluttajan todellisen ostovoiman kasvu on ollut kuitenkin ilmeinen.

PWC havaitsi 30.11.2005 julkaistussa tutkimuksessaan, että venäläiset ovat siirtyneet yhä enemmän perustarvikkeiden ostamisesta ylellisyyskuluttamiseen. Tutkimuslaitos korosti, että tutkitut kaksi aluetta käsitti 50 % maailman väestöstä – Aasian ja Keskisen/Itäisen Euroopan. Juuri tämä alue tulee “johtavaksi voimaksi globaalissa taloudessa, mukaan lukien kuluttajamarkkinat”. Uudet aktiiviset kuluttajat asuvat Kiinassa, Intiassa, Turkissa, Vietnamissa, Venäjällä, Romaniassa ja Bulgariassa. Kulutuskäyttäytymisen muutoksen arvioitiin merkitsevän, että yritysten täytyy välttämättä panostaa yhä enemmän laadun tuottamiseen.

Venäjällä vallitsee yhä voimakas ero ostovoimaisen kaupunkilaisväestön ja köyhän väestön välillä, joka asuu erityisesti maaseudulla. Jälkimmäisille kuluttajille hinta rajoitti ostopäätöksiä. Venäjällä kuluttajien kulutusmenot ovat lisääntyneet 22 % vuodessa, vaikka väestön ansiot ovat kasvaneet 18 %.

Venäläiset käyttävät yhä vähemmän varojaan ruokaansa (osuus tipahtanut 53 %:sta 39 %:iin viiden vuoden aikana ansioista) ja yhä enemmän matkailuunsa, lomiinsa, koulutukseensa ja nautintoonsa (kasvanut 2 %:ta 11 %:iin viidessä vuodessa). Vasta äskettäin venäläiset ovat aloittaneet käyttää luottoa kuluttamisensa rahoittamiseen. Venäläisten markkinoiden kehitystä luonnehdittiin sanalla ”modernisoituminen”. Vasta äskettäin on venäläisessä mediassa alettua puhua jopa kuluttamisesta addiktiona, josta ihmiset lisääntyvässä määrin kärsivät (esim. psykologi Nadezhda Jugrina).

PWC:n mukaan Venäjällä yritysriskeinä on korkea kilpailu, kehittymätön logistiikka, laatumääritelmien ongelmat ja hallinnolliset hidasteet. PWC:n toinen tutkimus täydentää kyseistä riskimääritelmää. Tutkimus globaalista talousrikollisuudesta (Global Economic Crime Survey 2005) päätyi tulokseen, jonka mukaan 49 % venäläisistä yrityksistä oli joutunut talousrikollisuuden uhreiksi. Venäjällä tutkittiin 74 yritystä.

Venäjällä petoksen tekijä oli useimmiten korkean koulutuksen saanut mies (78 %). Venäjän ongelmille oli leimallista, että siellä suosittiin liian harvoin sisäistä tilintarkastusta.
Juuri valvontamenetelmien kehittämisellä uskottiin saatavan talousrikollisuus parempaan valvontaan myös Venäjällä.

Juha Molari
molari@kauppatie.com