|
Suomen tavoite Venäjän kanssa ympäristönsuojelun alalla tehtävässä lähialueyhteistyössä on Suomen ja Itämeren tilaan
haitallisesti vaikuttavien päästöjen vähentäminen ja niiden syntymisen ennalta ehkäiseminen. Yhteistyöalat ovat vesiensuojelu,
ilmansuojelu sekä ongelmajäte- ja jätehuolto. Suomenlahden ja Itämeren tilan parantaminen on keskeisin tavoite. Yhteistyötä
tehdään myös luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Suomi on käyttänyt ympäristönsuojelun lähialueyhteistyöhön Venäjällä 34
miljoonaa euroa vuosina 1991–2002. Ympäristönsuojelun tärkeimpiä yhteistyöhankkeita ovat olleet Pietarin vesilaitosyhteistyö,
Luoteis-Venäjän vesien- ja luonnonsuojeluhankkeet sekä päästömittaukset. Ympäristöministeriön uusi Venäjä-strategia 2006-2010
julkaistiin 30.9.2005.
Venäjä-strategia ohjelmassa todetaan, että toistaiseksi ympäristöministeriö on osana Suomen lähialueyhteistyötä vuodesta 1990
lähtien tukenut investointi- ja teknisen avun hankkeita Baltian maissa, Venäjällä ja Puolassa. Näihin ympäristöhankkeisiin on
käytetty 150 miljoonaa euroa. Baltian maiden EU-jäsenyys ja Venäjän talouskehitys vaikuttavat nyt kuitenkin Suomen koko
lähialueyhteistyöhön. Uudessa tilanteessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota monenkeskisyyteen, kun yhteistyötä
toteutetaan. EU:n rooli Venäjä-yhteistyössä painottuu, kun Pohjoiseen ulottuvuuden liittyvää hankeyhteistyötä kehitetään sekä
tehostetaan EU:n eri rahastojen toimintaa Luoteis-Venäjällä. Uudeksi työalaksi on tullut Kioton mekanismien mukainen
yhteistoteutus ja valtioiden välinen päästökauppa.
Pohjoisen ulottuvuuden yksi osa-alue ovat ne haasteet ja mahdollisuudet, jotka voivat toteutua ympäristöasioissa dialogissa ja
yhteistyössä EU:n ja sen pohjoisten valtioiden sekä Venäjän välillä.
Vesiensuojeluhankkeet
Ympäristöministeriön strategiaohjelma kiinnittää huolestuneesti huomiota tietoihin Itämeren ja Suomenlahden tilasta.
Viimeiset tiedot kertovat Itämeren huonosta, jopa kriittisestä tilasta. Vesiensuojeluyhteistyö Pietarin vesilaitoksen kanssa
on ollut jo aiemmin tärkein kohde, koska Pietarin kaupunki on Suomenlahden suurin yksittäinen kuormittaja. Lounaisen
puhdistamon valmistumisen jälkeenkin noin miljoonan asukkaan jätevedet joutuvat puhdistamattomina Suomenlahteen. Pietari on
Suomenlahden suurin pistekuormituslähde.
Suomen ympäristöministeriö kiinnittää huomiota Venäjä-strategiassaan Venäjän öljykuljetusten kasvuun. Vuonna 2004 kuljetettiin
Suomenlahdella jo yli 100 miljoonaa tonnia ja öljykuljetusten arvioidaan edelleen voimakkaasti kasvavan jopa 200 miljoonaan
tonniin vuonna 2010. Suomi kokee strategisiksi tehtävikseen lähitulevaisuudessa, että Suomi pitää yllä keskustelua Venäjän
osapuolen kanssa Suomenlahdella tarvittavasta öljyntorjuntakalustosta. Suomi myös tukee pienimuotoista öljyntorjuntalaitteiden
hankintaa Venäjälle Suomenlahden itäosaan. Suomi tukee öljyntorjuntalaitteiden käyttöön liittyvää koulutusta ja lisää
öljyntorjuntatietoisuutta Venäjällä. Lisäksi Suomi tekee yhteistyötä kaukokartoitukseen perustuvassa öljypäästöjen
valvonnassa.
Leningradin alueen kunnallisen vesihuollon hankkeeseen kuuluu ensimmäisessä vaiheessa neljä kaupunkia - Hatsina, Tihvinä,
Pikalevo ja Kirovsk. Kaupunkeihin suunniteltujen investointien arvo on 20 miljoonaa euroa, josta ympäristöministeriön
avustusta on 1,4 miljoonaa euroa. Hanke tulee saamaan rahoitusta myös Pohjoisen Ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahastosta.
Karjalan tasavallan vesihuoltohankkeessa on selvitetty tasavallan vesihuolto- ja jätevesitilanne sekä inventoitu
pohjavesivaroja yhteistyörahoituksen Suomen maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Karjalan tasavallan vesihuolto perustuu
pintavesien varaan. Yhteistyö on tapahtunut Petroskoin ja Sortavalan kanssa.
Ongelmajätehuolto
Krasnyi Borin ongelmajätteiden keräysalue on ollut kehittämiskohde jo 1990-luvun alusta alkaen. Ongelmajätealueen
kunnostusta varten allekirjoitettiin vuonna 2001 Pietarin kaupungin ja kansainvälisten rahoituslaitosten kesken noin 10
miljoonan dollarin yhteistyö- ja rahoitussopimukset. Suomi on sitoutunut tukemaan hanketta. Modernin ongelmajätelaitoksen
rakentaminen ei kuitenkaan ole vielä edes näköpiirissä.
Ympäristöhallinnon kehittäminen
Suomen ympäristöministeriö on tukenut jo aiemminkin koulutusta, jota on järjestetty Venäjällä paikallisille
ympäristöviranomaisille ympäristölainsäädännöstä, jätehuollosta ja ympäristökasvatuksesta. Murmanskin ja Karjalan tasavallan
alueiden päästömittauslaboratorioiden henkilökuntaa on koulutettu. Teollisuuden parissa on ympäristöministeriö toteuttanut
Puhdas tuotanto -ohjelmaa ja ympäristöhallintajärjestelmiin liittyviä hankkeita. Ympäristöseurannan menetelmiä on kehitetty
Karjalan tasavallassa ja Pohjois-Karjalassa.
Ympäristöministeriö toteaa uudessa Venäjä-strategiassaan, että suotuisasta talouskehityksestä huolimatta Venäjä kohdentaa
ympäristönsuojeluun hyvin vähän varoja. Suomen lähtökohtana on tässä tilanteessa, että Venäjä vähitellen panostaa myös itse
yhä enemmän ympäristönsuojeluun. Venäjän ympäristöhallinto on tällä hetkellä heikossa tilassa.
Vuonna 1997 aloitetun suomalais-venäläisen Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun
kehittämisohjelman päätavoitteena on ollut suojelualueiden perustamisen edistäminen, suojelualueverkoston kehittäminen ja
tutkimuksen tukeminen Luoteis-Venäjällä. Nyt vuosien 2005–2010 yhteistyöohjelman puitteissa arvioidaan Luoteis-Venäjän
luonnonsuojelualueverkoston puutteet sekä kehitetään alueiden toimintaa.
Pohjoinen ulottuvuus kartalla
Asunto-, rakennus- ja kiinteistönhoitoalan yhteistyö
Asunto-, rakennus- ja kiinteistönhoitoalaan liittyvä lähialueyhteistyö Venäjällä on asiantuntijoiden ja vientitoimijoiden
tiedonvaihtoa sekä tiedonhankintaa. Hankkeisiin ei liity investointeja. Hankkeet Venäjällä ovat liittyneet energiankäyttöön,
uusiutuvien energiavarojen käyttöön ja ympäristön kannalta terveeseen rakennustuotantoon.
Alueiden käytön suunnittelu
Alueiden käytön suunnittelun hankeyhteistyö on tapahtunut Karjalassa, Murmanskissa ja Leningradin alueilla. Yhteistyön
kohteena ovat olleet Murmanskin alueen ja Lapin seutusuunnittelu, Vuoksen vesivarojen kestävä käyttö sekä Etelä-Suomen ja
Leningradin alueen välisen raja-alueen ja rajanylityspaikkojen aluerakenteen kehittäminen. Yhteistyöhön on myös kuulunut
liikennekäytävien ja suojelualueiden kehittäminen.
Monenkeskinen yhteistyö
Venäjän päästöjen vähentämiseen tähtääviä investointihankkeita kehitetään pääosin monenkeskisesti. Hankkeisiin
osallistuvat Ruotsi, Tanska ja kansainväliset rahoituslaitokset — Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD),
Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO)— sekä EU:n Pohjoisen ulottuvuuden
ympäristökumppanuusrahasto. Samalla pyritään yhteistyöhön muiden sektoreiden, erityisesti energiasektorin kanssa.
Ympäristöministeriö avustaa Maailmanpankin Venäjän vesiluotto-ohjelmaa.
Luotto-ohjelmaan kuuluu keskisuuria Venäjän kaupunkeja, joiden kunnallisia vesihuoltopalveluja kehitetään välittömin
investoinnein sekä laajalla teknisen avun tukipaketilla. Suomen ympäristöministeriö avustaa yhdessä Ruotsin SIDA:n (Swedish
International Development Agency) ja Iso-Britannian DFID:n (Department for International Development) kanssa teknisen avun
ohjelmaa. Suomalaiset konsulttipalvelut tähtäävät vesilaitosten energiatehokkuuden parantamiseen ja vesijohtoverkoston
toiminnan optimointiin.
Juha Molari |