|
Suomessa logistiikkapalveluihin kuuluu useita toimialoja: tieliikenteen
tavarakuljetukset, rautatiekuljetukset, meriliikenteen tavarakuljetukset,
lastinkäsittely ja varastointi, tieliikenteen terminaalitoiminta, satamat,
muu kuljetusvälitys (huolinta ja rahtaus) sekä posti- ja kuriiritoiminta.
Näillä toimialoilla on lähes 13 000 yritystä. Rautatieliikenne aloitettiin
Suomessa vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Ensimmäisenä vuonna
kuljetettiin 13 000 tonnia.
Vuonna 1913 Suomen ja Venäjän rataverkot yhdistettiin Viipurin ja Pietarin
välillä. Kuorma-autokuljetusten suoriteosuus ohitti rautatiekuljetusten
suoritteen 1950-luvun aikana. 2000-luvulla kuorma-autokuljetusten
suoriteosuus kotimaan liikenteessä on ollut noin 68 %, rautatiekuljetusten
reilut 24 % ja vesikuljetusten reilut 7 %.
Globaalin kilpailun kiristyminen, liiketoiminnan sähköistyminen ja muut
liiketoimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat haastaneet
logistiikkayritykset toimintatapojensa kehittymiseen.
Metsäteollisuuskonsernit ovat investoineet Novgorodin alueelle ja
Luoteis-Venäjälle. Valmistalojen ja huonekalujen valmistusta on siirtynyt
Viroon, Puolaan ja muualle. Logistiikkayritykset joutuvat vahvistamaan omaa
kansainvälistä palvelutarjontaansa ja osaamista. Yritys voi menestyä
kilpailussa agenttien avulla eli verkostoitumisella eri markkina alueilla
tai maissa sijaitsevien vastaavien yritysten kanssa. Yritys voi myös siirtyä
kansainvälisen yrityksen omistamaan ketjuun tai yritysryhmittymään.
Asiakassuhteita täytyy hoitaa.
Saara Pekkarinen, Laura Väyrynen, Jari Juga ja Heli Kilpala kirjoittavat
liikenne- ja ympäristöministeriön tutkimusraportissa (69/2004) Matkalla
asiakkuuden kehittäjäksi – Logistiikkayritysten asiakaslähtöinen
ongelmanratkaisukyky ja joustavuus, että kilpailun kiristyessä
asiakasräätälöinti lisääntyy logistiikkayrityksissä. Yritykset vahvistavat
rooliaan asiakkaan tarjontaketjun hallinnassa ja lisäävät
asiakasräätälöintiä, palvelu- tai markkinapohjaista erikoistumista sekä
tietojärjestelmien tehokkaampaa hyödyntämistä. Tutkijat huomauttavat, että
logistiikan akateeminen kirjallisuus on nostanut trendiksi tarjontaketjuissa
toki nopeuden ja ketteryyden, imuohjautuvan tuotannon palvelut sekä
aikasidotut palvelut. Nämä seikat eivät nousseet suomalaisten
logistiikkayritysten haastattelututkimuksessa kovin tärkeiksi
asiakasarvoiksi, joskin luotettavuus pitää sisällään luvatun toimitusajan
toteutumisen. Puolet yrityksistä halusi olla uusien palveluiden kehittäjiä.
Tutkimusraportin mukaan perinteinen kuljetus-, varastointi- ja
huolintayritys muuttuu yhä enemmän resurssiperusteiseksi, asiakaslähtöiseksi
osaajaksi, joka tarjoaa toimiala- tai asiakaskohtaisia kokonaispalveluja,
lisäarvopalveluja ja asiakaskohtaista räätälöintiä. Resurssiperusteinen
yritys kehittyy verkosto- tai tietoperusteiseksi sekä saa vahvemman aseman
asiakkaan tarjontaketjussa. Hallinta- ja tietopalvelut tulevat tärkeiksi
asiakkaille.
Verkosto laajentuu. Verkostoperusteisessä yrityksessä tietoperusteisuus
kasvaa. Yritys saa yhä vahvemman aseman asiakkaan tarjontaketjussa.
Hallinta- ja tietopalvelut korostuvat. Ulkoistettu fyysinen
palvelujärjestelmä saa yrityksiin. Tietoperusteinen yrityksen verkosto- ja
resurssiperusteisuus kasvaa, yrityksestä tulee one-window toimittaja. Yritys
syventää asiakkaiden tarjontaketjun hallintaa, kokonaisvastuu laajenee ja
yritykselle muodostuu myös omaa palvelutuontantoa.
Logistiikkayritykset näkevät uhkiksi talouden globaalistumisen ja
päätöksenteon sekä omistajuuden siirtymisen pois Pohjois-Suomesta ja
Suomesta muualle. Kansainvälisessä kaupassa myyjän toimeksiannot
toimituksissa ovat lisääntyneet. Kuljetusten päätöksenteko siirtyy Suomen
ulkopuolelle. Pk-yrityksen uhkina ovat kansainväliset ketjut paikallisena
alihankkijoineen, teollisuuden siirtyminen ulkomaille, päätöksenteon
siirtyminen ulkomaille, epävarmuus Pohjois-Suomen tulevaisuudesta,
kuljetustuen siirtyminen yksipuolisesti Etelä-Suomen vientisatamiin.
Kuljetusala ei houkuttele riittävästi nuoria osaajia. Pk-yritykset
säilyttävät mahdollisuutensa integroituessa asiakkaan toimintaan.
Pk-yritys saa globaalissa toiminnassa myös monikulttuurista osaamista. EU:n
laajentuminen ei ole sekään pelkästään kielteinen asia. Suomalaisilla
yrityksillä on hyvä maine maailmalla. Uusien palveluiden ja ratkaisujen
kehittäminen säilyttää yritykset vahvoina.
Yritysten ei tule jättäytyä taantuviksi yrityksiksi, vaan toimeliaasti olisi
etsittävä uusia ratkaisuja ja suhteita.
Suuret yritykset kokevat uhkaksi lähetysten pienet eräkoot,
ympäristösäädökset ja hintakilpailun. Suuren logistiikkayrityksen
mahdollisuudet kasvavat laajentumisella uusille markkinoille. Uudet
logistiikkaratkaisut, CRM (Customer Relatioship Management), konsernin
sisäinen yhteistyö ja IT:n mahdollistamat palvelut tuovat menestymisen
mahdollisuuksia.
Asiakasräätälöinti ja asiakkuuden hallinta luo mahdollisuuksia
logistiikkayrityksille. Metsä- ja metalliteollisuus säilyy aina
raaka-ainevaltaisena ja kuljetusintensiivisenä.
Kumipyöräliikenteen ohella tärkeä toimija on ollut rautatiet. Rautateiden
itäisen tuonnin määrä romahti 1990-luvun alkupuolella Neuvostoliiton
hajottua. Tuonti lähti nopeaan kasvuun vuoden 1993 jälkeen. Itäisen
liikenteen osuus on tällä hetkellä rataverkolla kuljetetuista tonneista 30 %
ja kuljetussuoritteista reilut 20 %. Pekka Iikkasen ja Mika Varjolan
Ratahallintokeskukselle laatimasta selvityksestä Rataverkon
tavaraliikenne-ennuste 2025 ilmenee, että rataverkon kuljetusten odotetaan
kasvavan vuoteen 2010 mennessä ripeästi.
Kasvu kohdistuu kuitenkin kokonaan Suomen omiin kuljetuksiin.
Transitokuljetuksissa ei odoteta kasvua. Transitoliikenteen kehityksessä
nähdään epävarmuustekijöitä: Venäjän omien satamien kehitys, Venäjän
taloudellinen kehitys ja Suomen reittien kilpailukyvyn kehitys Baltian
reitteihin nähden. Suomen reitin osuus irtotavaratransitossa on pienentynyt
viime vuosina.
Sitä vastoin TransSiperian radalla hoidettavien konttikuljetusten määrä
kaksinkertaistunee vuoteen 2010 mennessä. Pitkällä aikavälillä
rautatiekuljetusten kilpailukyky parantuu Suomen kautta tapahtuvassa Venäjän
suuryksikköliikenteessä Venäjän ulkomaankaupan monipuolistuessa. Tällöin
kontteihin ja trailereihin saadaan kilpailukykyä parantavia paluukuormia.
Paperin ja paperimassan kuljetusennuste vuodelle 2010 on 9,0 ja vuodelle
2025 9,4 milj. tonnia. Rautateitse hoidettavan transiton kokonaisvolyymiksi
vuonna 2010 arvioidaan 4,0 milj. tonnia ja vuonna 2025 4,3 milj. tonnia.
Erilaisten yhdistettyjen kuljetusten (mm. kontit ja trailerit) osuus vuoden
2025 volyymista olisi kolmannes.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |