Suomi elää venäläisestä puusta?

Kansallisen metsäohjelman väliarviossa 1.4.2005 todetaan epäonnistuneeksi tilanteeksi, ettei Suomen kansallisen metsäohjelman tavoite lisätä metsäteollisuuden kotimaisen puun käyttöä 5-10 miljoonalla m³:llä voi toteutua. Vuosina 1999–2003 ei kotimaisen puun käyttö lisääntynyt suunnitelmista huolimatta, kun taas tuontipuun käyttö lisääntyi 4 miljoonalla m³:llä. Tuontipuusta 81 % saapuu Venäjältä, 9 % Virosta, 5 % Latviasta ja 2 % Britanniasta.

Kotimainen tarjonta ei lisäänny

Tärkein tuonnin puutavaralaji on koivukuitupuu, jota tuodaan yli 6 miljoonaa kuutiometriä. Koivun tuonnista 90 prosenttia on kuitupuuta. Kuusta tuodaan noin 4 ja mäntyä 3 miljoonaa m³:a. Myös Ratahallintokeskuksen ennusteen mukaan kotimaisen markkinapuun tarjontaa ei voida enää paljon lisätä, minkä vuoksi raakapuun tuonti Venäjältä tulee kasvamaan nopeasti. Rautatiekuljetusten kilpailukyky heikkenisi aluksi, mutta paranisi rataverkon akselipainojen korottamisen vuoksi myöhemmin 2010-luvulla. Rautateitse kuljetetun sahatavaran ja puulevyjen volyymit ovat laskeneet jatkuvasti aina 1980-luvun alkupuolelta lähtien: kuljetuserät ovat pienentyneet ja rautatiekuljetusten kilpailukyky heikentynyt. Rautatiekuljetusten markkinaosuuden odotetaan jatkavan pienenemistään.

Puun tuonti Suomeen on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun puolivälistä alkaen. Puun tuonti oli vuonna 2003 jo 16,6 miljoonaa m³:a. Puun tuonti ylitti vuonna 2004 ensimmäistä kertaa 17 miljoonan m³:n rajan. Vuoden 2005 metsätilastotiedotteiden perusteella on oletettavissa, että myös vuonna 2005 puuta tuotiin ennätyksellisesti. Metsätilastotiedotteessa 794 (9.11.2005) todettiin, että tammi–elokuun 2005 tuonti ylsi 14,1 miljoonaan m³:een. Määrä oli neljänneksen edellisvuotista suurempi. Tammi–syyskuussa tuontimäärä nousi jo 16,0 miljoonaan m³:iin, 26 %:ia suuremmaksi kuin vuotta aikaisemmin (Metsätilastotiedote 798, 13.12.2005).

Suomi on koko maailmassa kolmanneksi suurin puun tuoja (Metsätilastollinen vuosikirja 2005). Suomalaisten tuotantolaitosten koivukuitupuun tarvetta ei pystytä kattamaan kotimaisella tarjonnalla. Tilanne on suopea, sillä Luoteis-Venäjällä on niukasti koivukuitupuuta jalostavaa tuotantokapasiteettia. Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa maailman korkein, 8 prosenttia.

EU loi rahastusautomaatin venäläisille

EU haluaa Lissabonin strategiallaan maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi vuoteen 2010 mennessä. Suomessa koetaan tyytymättömyyttä, että EU samanaikaisesti kuitenkin supistaa alueen teollisuuden kilpailukykyä Suomeen tuotavan havupuun terveystodistuksilla.

Venäjältä tuodusta puusta noin 60 %:ia tuodaan Suomen lähialueilta ja loput Uralvuoriston länsipuolelta. Matti Niirasen artikkelissa Eurometri-lehdessä 2005 Stora Enson Venäjän tuonnista vastaava Kauko Parviainen kutsuu kasvinterveysdirektiiviä uudeksi “rahastusautomaatiksi”. EU loi direktiivin, joka on johtanut Venäjällä väärinkäytöksiin.
Venäjältä tuotavaa puuta on tarkastettu EU:n kasvinterveysdirektiivin perusteella Suomen rajoilla maaliskuusta 2005 alkaen. Suomi sai poikkeusluvan: Venäjän Euroopan puoleisesta havupuusta tulee tarkastaa vain yksi %. Venäjän viranomaiset omivat kuitenkin itselleen havupuun terveystodistusten antamisen.

Pietarin kasvintarkastusviranomaisen päätös siirtää kasvinterveystodistusten myöntäminen kaupalliselle organisaatiolle syyskuussa 2005 on pelätty kymmenkertaistavan terveystodistusten hankintakustannukset ja heikentävän tuontipuun kilpailukykyä. Kasvinterveysdirektiivin käytännön ongelmaksi on myös muodostunut, että terveystodistus saa olla korkeintaan 14 vuorokautta vanha.

Ennen terveystodistusten viimeistä hinnannousua direktiivin arvioitiin aiheuttavan teollisuudelle 1,5 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Suomalaisten mukaan todellisuudessa valtakuntien rajat eivät ole kasvien taudeille tai eläimille mikään raja. Direktiivin taustalla on toki pelko mäntyankeroisesta, joka on aiheuttanut laajoja metsätuhoja Kiinassa ja Japanissa.

Juha Molari
molari@kauppatie.com