|
Sari Karvisen toimittama Metsäntuottajan opas LuoteisVenäjän puuntuojalle (Kopijyvä OY 2005) on tuotettu Metsäntutkimuslaitoksen
Joensuun tutkimuskeskuksen koordinoimassa Idän metsätieto-hankkeessa. Toimintaa ovat rahoittaneet Interreg III A Karjala
–ohjelma ja Itä-Suomen lääninhallitus.
Suuren osan puusta tuovat suuryritykset. Oppaan tarve on synty, koska tuontipuu on tärkeä raaka-ainevara myös PK-sektorille
erityisesti Itä-Suomessa. Oppaassa esitellään seikkaperäisesti puuntuontiketjun useat vaiheet Venäjän puolella riippuen
toiminnan muodosta. Pisimmässä toimenpideketjussa puu ostetaan pystyyn ja korjataan itse. Lyhyimmässä se ostetaan rajalla tai
Suomeen toimitettuna.
Viranomaislähteet
Oppaassa on lukuisia tärkeitä tietoja vuokranantajasta, hallinta- ja hakkuuoikeuksista, välineiden väliaikaisesta tuonnista,
tullibrokerista ja deklaranteista, puun tullauksesta, viranomaisosoitteita ja yhteistietoja jne. Erityisen tärkeä on
Lesproekt, joka valtiollisena metsäsuunnitteluorganisaationa ylläpitää Venäjällä metsävaratietoja.
Lesproektilla on Luoteis-Venäjän alueella kolme yritystä. Euroopan metsäinstituutilla on myös hallussaan metsävaratietoa
Novgorodin ja Leningradin alueilta sekä Komin tasavallasta. FEG Oy tarjoaa yksityiskohtaista metsävaratietoa Leningradin ja
Vologdan alueelta. Metsäntutkimuslaitoksella on Luoteis-Venäjän metsävaratietoa tutkimuskäyttöä varten.
Virallisista suojelualueista luotettavinta tietoa saa Venäjältä paikallisesta Luonnonvaraministeriön aluehallinnosta,
Leshozeista ja metsäsuunnitteluyrityksistä. Idän metsätiedon internetpalvelusta (www.idanmetsatieto.info) on ladattavissa
Metsälinkki-yhteystietohakemisto näitä yhteystietoja varten. Vologdan alueella sekä Karjalan ja Komin tasavalloissa, tietoa
saa tutkimuslaitosten asiantuntijoilta tai aluehallinnosta sekä niiden julkaisemista kirjoista.
Suomessa tietoa on tarjolla kaupallisella periaatteella. FEG Oy on laatinut digitaaliset kartat ja tietokannat Leningradin,
Karjalan, Murmanskin, Vologdan, Novgorodin, Arkangelin, Kostroman, Tverin ja Pihkovan alueilta.
Puun alkuperää seurataan
Suurilla puuta tuovilla yrityksillä on käytössä järjestelmät Venäjältä tuotavan puun alkuperän selvittämiseksi. UPM:n
tuontipuun alkuperän seuranta on kolmivaiheinen:
1. Alkuperäilmoitus toimitusten alkaessa
2. Maastoauditoinnit alkuperäilmoitusten perusteella
3. Auditointitulosten tallentaminen tietojärjestelmään
Alkuperäilmoitus on osa puukaupan dokumentaatiota. Maastoauditointi tarkoittaa puun toimittajan toimipaikkoihin ja
metsätyömaihin toteutettavaa käyntiä, jonka yhteydessä tarkastetaan alkuperäilmoitusten luotettavuutta ja tehdään havaintoja
toimittajan toimintatavoista suhteessa alkuperämaan lainsäädäntöön sekä valmiudesta vastuulliseen ympäristöasioiden hoitoon.
Tietojärjestelmään talletettuja auditointitietoja voidaan käyttää myöhemmin puunhankinnassa.
WWF ja Failing
the Forests (2005)
WWF:n äskettäin ilmestyneessä raportissa Failing the Forests (22.11.2005) väitetään, että neljännekseen Suomen tuontipuusta
Venäjältä ja Baltiasta voisi liittyä laittomuuksia. WWF painostaa EU:a kieltämään lailla laittoman puun tuonti markkinoilleen.
WWF:n mukaan tärkeimpiä laittoman hakkuun muotoja Luoteis-Venäjällä ovat ylihakkuut. Viranomaisten myöntämään hakkuulupaan
merkitty hakkuumäärä ylittyisi eikä hakkaaja tästä ilmoittaisi. Sanitaarihakkuissa metsästä olisi korjattu arvokkain puusto,
vaikka hakkuun tulisi kohdentua heikkokuntoiseen puustoon. WWF ei hyväksy myöskään metsäyhtiöiden seurantajärjestelmää takuuna
laillisesta puusta.
Metsätuottajan oppaan kuvaukset tietolähteiden saatavuudesta ei anna täysin tukea WWF:n huolille hakkuiden villistä
tilanteesta.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |