|
Virolaisen työvoiman saapumisesta suomalaisille työmarkkinoille on ollut puhetta vuosikausia. Poliitikot pelkäsivät työvoiman
vyöryä ja määrittivät surullisen kuuluisat siirtymäajat. Harmaan työn ongelmien yhteydessä on myös puhuttu usein virolaisesta
työvoimasta.
Viron työmarkkinat ovat nopeasti kehittyneet maan talouskasvun ansiosta. Virossa työskentelevä matkafirman omistaja lausui
oman mielikuvansa työmarkkinoihin vasta helmikuussa 2006: “Osaavat virolaiset kokevat kiinnostusta lähteä ennen kaikkea muihin
ilmansuuntiin kuin pohjoiseen. Suomalaisten täytyy toimia voimakkaasti saadakseen osaavat virolaiset Suomeen”.
Ruotsi on harjoittanut aktiivista työvoiman hankintaa vuosikaudet. Suomen kilpailuetu on eestin kielen samankaltaisuus suomen
kanssa. Äskettäin Nordea-pankki ennusti Ruotsiin työvoimapulaa jo muutaman vuoden sisällä. Nordean raportin mukaan työn
tuottavuus on noussut ennätysmäisesti Ruotsissa. Työvoimaa on tällä hetkellä yhä saatavissa. Tehdyt työtunnit kasvavat
kuitenkin nopeammin kuin keskimääräinen työaika. Ennustuksen mukaan työvoiman puute voi tulla Ruotsiin niinkin pian kuin
vuonna 2006 tai 2007.
Finpron (16.12.2005 Seija Spiridovitsh) mukaan Viron työvoima on hyvin koulutettua. Vuoden 2004 tietojen mukaan 32 %:lla Viron
työvoimasta on korkeakoulututkinto ja noin 57 %:lla keskitason koulutus. Venäjän kieli on opiskelijoiden yleisimmin hallitsema
kieli viron ohessa. Englantia opiskeli 90,6 %:ia opiskelijoista, saksaa 32,8 %:ia ja venäjää 56,9:ia.
Viron työvoimassa on hyvät potentiaalit – osaaminen ja kielitaito - suomalaisten yritysten tarpeisiin, mutta valitettavasti
Viron suurissa kaupungeissa toimivilla yrityksillä on jo tällä hetkellä vaikeuksia löytää ammattitaitoista henkilökuntaa. Hyvä
logistinen sijainti ja kustannustason mataluus ovat vetäneet yrityksiä, mutta nykytilanteessa yritysten täytyy keksiä aivan
uusia keinoa voidakseen palkata osaavaa ja koulutettua työvoimaa.
Ruotsissa korkeateknologisilla aloilla esiintyy vakavampi työvoimapula kuin Suomessa. Ruotsi on turvautunut ohjelmallisesti
koulutustuontiin. Euroopan neuvoston suositus jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta (2004: N:o 741/2004, [EUVL
L 326, 29.10.2004]) kiinnittää huomiota Ruotsin tilanteeseen. Euroopan neuvoston suosituksen mukaan Ruotsi ylittää kaikki
työllisyystavoitteet, myös naisten ja iäkkäiden. Neuvoston mukaan Ruotsin olisi jatkettava toimiaan työvoiman riittävän
tarjonnan takaamiseksi.
Neuvosto painottaa, että Ruotsin väestö ikääntyy, minkä vuoksi työvoiman tarjontaa on pidettävä yllä hyödyntämällä
maahanmuuttajien, nuorten ja pitkillä sairauslomilla olevien tarjoamaa potentiaalia ja parantamalla työnteon kannustimia.
Neuvosto antaa Ruotsille suosituslistan toimenpiteitä varten. (1) On helpotettava pk-yritysten kehittämistä erityisesti
keventämällä niiden hallinnollisia rasitteita. (2) On puututtava pitkällä sairauslomalla olevien määrän kasvuun suosimalla
työntekoon suuntautuvia ratkaisuja ja parantamalla työoloja. (3) On poistettava loputkin työttömyyteen ja työmarkkinoiden
ulkopuolella olemiseen liittyvät loukut. (4) On seurattava tiiviisti tuloksia toimista, joilla pyritään integroimaan
maahanmuuttajia työvoimaan. (4) On puututtava ilmeneviin pullonkauloihin sekä taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan
aloilla, joilla vaaditaan vähäistä tai keskitason ammattitaitoa.
Neuvoston suosituksessa 2004 vahvistettiin prioriteetit jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten toteuttamalle
työllisyyspolitiikalle. Nämä toimenpiteet ja neuvottelut osoittavat liiketoimintaympäristöä kohtaavasta uhkatekijästä, joka
vaatii myös uudenlaisia ratkaisuja. Valtioiden rajojen välisten työmarkkinoiden järjestäminen Suomen, Ruotsin, Viron ja
Venäjän välillä ei toistaiseksi kuulu viranomaisten eikä yritysten osaamisen piiriin. Venäjän kauppatie –lehdellä on osaamista
ja suhteita kaikkiin näihin ilmansuuntiin.
Juha Molari |