Tilastot näyttävät pelottavan skenaarion Suomen kansan taloudelle. Tilastokeskuksen laatiman alueittaisen väestöennusteen mukaan
esim. Pohjois-Karjalan väestö vähenee vuosien 2000–2030 välisenä aikana 27 000 henkilöllä. Tuo vähennys on merkittävä, jos
muistaa, että vuonna 2001 oli Pohjois-Karjalassa työllisiäkin vain 61 999. Pohjois-Karjalan liiton ja tutkija Pasi Saukkosen
mukaan teollisuustyöpaikat lisääntyisivät tulevina kahtena vuosikymmenenä Pohjois-Karjalassa kuitenkin 17 %:lla. Tehtaita
uhkaa työvoimapula (Palkkatyöläinen 2005). Taloussanomat totesi 5.1.2006, että työvoimapulasta on tullut johtajien ykköshuoli.
Itärajan takana asuu Karjalan tasavallassa lähes miljoona ihmistä, Petroskoissa lähes 300 000 asukasta ja Pietarissa enemmän
väkeä kuin koko Suomessa. Toistaiseksi maahanmuuton pääpaino on ollut paluumuutossa ja perhesuhteissa, ei juurikaan
työnteossa.
Vuonna 2002 Suomen edustustot myönsivät 12 763 työlupaa, joista 11 696 tilapäiseen työntekoon. Työlupakäytäntöä kehitetään
voimakkaasti. Keski-Karjalan työvoimatoimiston alueella on useiden vuosien ajan toiminut lähialueilta työvoimaa Suomeen
välittävä poimijapörssi. Tuo pörssi on tuonut marjanpoimijoita, mutta muun yrityselämän monipuoliset tarpeet ovat jääneet
tyydyttämättä.
400 000 ulkomaalaista työvoimapulaan
Tutkimusprofessori Jaakko Kiander Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta tarkasteli PTT-katsauksessa 4/2002
(13.12.2002) väestön ikääntymisen aiheuttamaa työvoimapulan uhkaa. Ilman työllisyysasteen nousua ja maahan muuton
lisääntymistä talouden kasvu hidastuu hyvin merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Uhkatekijäksi syntyy, että julkisten menojen
BKT-osuus alkaa selvästi kasvaa. Kianderin mukaan nykyisen elintason säilyttämiseksi tulisi nostaa työllisyysastetta 75 %:iin
ja rekrytoida maahan noin 400 000 ulkomaalaista työntekijää. Vaadittu siirtolaisuus olisi kolminkertainen nykytilanteeseen
nähden.
Kolmannes yrityksistä tarvitsee uutta ulkomaista työvoimaa
Pirkko Pitkänen ja Päivi Atjonen (2002) kartoittivat Itä-Suomen työvoimatilannetta. Itä-Suomen yksityisistä työnantajista
kolmannes arvioi tarvitsevansa lähimmän viiden vuoden aikana työntekijöitä Suomen rajojen ulkopuolelta! Ulkomaisen työvoiman
kysyntä oli erityisen suuri teollisuudessa ja palvelualoilla.
Suomalaisten työantajien kokemusten mukaan metalliteollisuudessa, liikenteen palveluksessa ja tietoliikennepalveluissa sekä
tukku- ja vähittäiskaupassa ei enää riitä suomalaisen työvoiman tarjonta.
Myös korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä, tutkimus-, koulutus-, suunnittelu- ja tuotekehittelytehtävissä ja IT –alan
asiantuntijatehtävissä, koetaan työvoimapulaa.
Tutkimuksen mukaan itäsuomalaisissa yrityksissä on lisääntyvä tarve ja kohtalaisen suopea maaperä ulkomaalaistaustaisten
työntekijöiden palkkaamiselle. Itä-Suomen yritys- ja elinkeinoelämän tulevaisuudenkuvaa muovaavat talouden ja tuotannon
kansainvälistyminen sekä väestörakenteen muutokset ja työvoimapula. Noin puolella Itä-Suomen yrityksistä oli kokemusta
ulkomaalaistaustaisesta henkilöstöstä. Enemmistöllä ne olivat voittopuolisesti myönteisiä.
Monikulttuurisuus haastaa esimiestaidot
Allekirjoittaneen omiin opiskeluihin liittyneessä projektityössä selvitettiin venäläisten kokemaa työilmapiiriä
suomalaisissa yrityksissä. Tuloksena korostui monikulttuurisen suomalaisen yrityksen työnjohdollisen tasapuolisuuden ja taidon
tarve. Kaikki haastatellut venäläiset työntekijät olivat kokeneet suomalaisten työtovereidensa epäluuloisuutta ja sortoa
vähintään joskus.
Ylimääräiset ja yhteen kieliryhmään koskettavat kassitarkastukset loukkasivat. Pahimmissa tapauksissa työtoverit kehottivat
venäläisiä naiskollegoja siirtymään erotiikkabaareihin. Yhteiset ruokapaikat olivat sallittuja vain suomalaisille. Venäläiset
eivät saaneet puhua edes keskenään omaa kieltänsä, koska suomalaiset olivat hämillään.
Raportin iloinen lopputulos oli, että työyhteisöt muuttuivat kokemuksen myötä. Kun esimies toimi johdonmukaisen
oikeudenmukaisesti, työyhteisöjen ilmapiiri tervehtyi.
Juha Molari |