Astuin sisään suomalaisen yrityksen pietarilaiseen toimistoon. Ensimmäisenä pisti silmiin huoneessa majaileva nuori mies, jonka
pitkähköt hiukset olivat poikkeuksellisen sekaisin. Tämä mies ei ollut muistanut siivota toimistoaankaan koko vuoden aikana.
Ilmeisesti hän asui siellä satunnaisesti. Tämän jälkeen yrityksessä ihmeteltiin, miksi dynaamiset venäläiset liikeyritykset
eivät ottaneet vakavasti suomalaista yritystä, jolla oli kuitenkin oivallinen yritysidea. Olisiko venäläisen henkilökunnan
palkkauksessa oltu liian paljon pelkkiä ajopuita?
Suomalaisen henkilökunnan lukumäärä on moninkertaistunut Venäjällä muutaman vuoden aikana. Liiketoiminnan kasvaessa kehityksen
esteeksi on tullut suomalaisten niukka venäjänkielen taito. Menestystekijäksi muodostuu venäläisen henkilökunnan valinta.
Kuinka löytää henkilökuntaa?
Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskuksen järjesti Pietarissa 13.5.2005 seminaarin, jonka pohjalta on koottu teos
Yritystoiminnan riskit Venäjällä. Niina Tammen mukaan yritysten ensimmäinen kompastuskivi Venäjän markkinoilla on
henkilökunnan löytämisen vaikeus: kuinka löytää luotettava, ammattitaitoinen henkilökunta, jota ei rasita Neuvostoliiton
henkinen perintö ja 90-luvun koulutuksen vinoutumat tai harmaa omatoiminen ansainta (Haltura-perinne)?
Finpro (25.7.2005 Seija Spiridovitsh) tiedotti äskettäin, että jo tällä hetkellä Pietarin vähittäiskaupalla on vaikeuksia
löytää osaavaa henkilökuntaa. “Vähittäiskauppamarkkinoiden voimakas kasvu ja uusien liikkeiden avaaminen ovat johtaneet
ammattitaitoisen myyntihenkilökunnan vajeeseen Pietarissa. Rekrytoijat ovat jo huolissaan, kuka myy lähitulevaisuudessa
autoja, kotitaloustekniikkaa, rakennusmateriaaleja, lääkkeitä ja kosmetiikkaa.
Erityisen vaikeaa työvoiman saanti on niillä sektoreilla, joilla henkilökunnalta vaaditaan erikoisosaamista, ennen kaikkea
apteekeissa, kotitalouskoneita myyvissä liikkeissä, rakennustarvikeliikkeissä, auto- ja matkapuhelinmyymälöissä” (Finpro
25.7.2005).
Toisaalla on sanottu, että venäläinen koulujärjestelmä luo sellaista kulttuuria, joka ei tue liike-elämän tarpeita (näin mm.
TQM-tutkimuksissa). Henkilökunnan tulisi tuottaa laatua, joka tyydyttää asiakasta. Koko tuotantoprosessin virheettömyys on
hyvää laatua.
Tuhlaus ja hukka olisi poistettava. Henkilökunnan hankinta ei ole vähäpätöinen toimi, jos liiketoiminnassa tahdotaan oikeasti
tuottaa lisäarvoa. Yrityksen ei pidä tyytyä siihen, ketä sattuu löytämään, vaan työvoima on valittava hyvästä tarjonnasta.
Venäläiseen työvoimaan täytyy panostaa
Pietarin valtiollisen työllisyysviraston päällikkö Dmitry Semjonovitsh Cherneyko piti koskettavan puheenvuoronsa
Koli Boarder Forum –seminaarisarjassa 22 — 23.4.2004. Hän varotti suomalaisia herkkäuskoisuudesta, jossa uskotaan venäläistä
työvoimaa saapuvan automaattisesti aina Suomenkin työvoimapulaa lievittämään.
Cherneykon mukaan Venäjällä kohdataan myös työvoimapula: “Venäjän talous kasvaa erittäin kovaa vauhtia ja teollisuus tarvitsee
lisää ammattitaitoista työvoimaa. Ennusteiden mukaan meillä tulee olemaan absoluuttinen työvoimapula jo vuoden 2007
vaiheilla”.
Cheneykon mukaan Venäjä haluaisi muodostaa Pohjoismaiden kanssa yhteisen työmarkkinan.
Työnantajan täytyy olla entistä aktiivisempi ja käyttää parempia menetelmiä niin Virossa, Venäjällä, Ruotsissa kuin Suomessa
saadakseen hyvää työvoimaa.
Vasta äskettäin Compass Management Partnersin toimitusjohtaja Erkki Talvela totesi Kauppalehden-haastattelussa (28.2.2006, s.
12), että Venäjällä rekrytoinnin taustatöissä ei pitäisi löysäillä. Palkkausperusteet ovat olleet joskus käsittämättömiä.
Työnantajien ja työntekijöiden on aika kohdata toisensa!
Cheneyko ei osannut arvata 2004 keväällä, että pohjoismaiset työmarkkinat ovat jo pian näköpiirissä.
Venäjän kauppatie on tunnetuin suomalainen media venäläisten keskuudessa. Lehdellä on jo yli kymmenen vuoden kokemus rajojen
ylittävästä sanomalehtitoiminnasta. Lehden jakelu toteutuu nyt myös mm. Virossa. Sanomalehti on tunnettu myös internetin
välityksellä. Saman yhtiön nettilehteä Datsha.com lukee 2000 lukijaa päivittäin. Tällaisella yrityksellä on harvinaiset
edellytykset yhdistää myös Pohjoismaiden, Viron ja Venäjän työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta. Työnantajat ja työntekijät
voivat kohdata entistä tehokkaammin toisensa rekrytointitarpeissa – satunnaisten kaimasuhteiden sijaan on tullut laadukas
rekrytointi.
Ruotsalaiset löytävät venäläistä tai virolaista työvoimaa maahansa. Suomalaiset yritykset löytävät venäläistä työvoimaa Venäjän
tarpeisiinsa. Moninaiset erilaiset yhdistelmät tulevat mahdollisiksi toiminnassa, jota käynnistetään, koska palvelua on
kysytty.
Nyt on kyse tärkeimmästä tuotantotekijästä: työvoimaresursseista.
Juha Molari |