|
Venäjän kulta- ja valuuttavarat ovat kasvaneet ennätyksellisen korkealle. Venäjän keskuspankki kertoi tiedotteessaan 4.6.2006
uudesta ennätyksestä: 28.4.2006 kulta- ja valuuttareservit olivat kasvaneet 8,6 miljardia dollaria edellisviikon ennätyksestä.
Uusi ennätys oli 225,7 miljardia dollaria. Tämä oli suurin yhden viikon aikana tapahtunut varannon kasvu tammikuun lopun 2005
jälkeen.
Uuden kasvun seurauksena Venäjän kulta- ja valuuttavaranto ylitti jo Etelä-Korean 217,3 miljardin dollarin valuuttareservit.
Venäjän sijoitus valtioiden välisessä vertailussa on jo neljäs. Analyytikot uskovat, että Venäjän saavuttaa pian Taiwanin
kolmannen sijan, vaikka Taiwanin reservit kasvavat hitaasti.
Vieraan valuutan kertyminen ei ole seurausta pelkästään öljydollareiden kertymisestä Venäjälle, vaan Venäjän keskuspankki on
voimakkaasti hankkinut dollareita. Keskuspankki on pyrkinyt dollareiden oston avulla estämään ruplan vahvistumisen dollariin
nähden. Kiinan valuutta- ja kultareservit ovat 876 miljardia dollaria ja Japanin 852 miljardia dollaria.
Tehottomuus on ongelma
Toukokuussa 2006 Nezavisimaya Gazeta -lehden haastattelussa Kansantalouden ja rahatalouden tutkimus- ja projektikeskuksen
pääekonomi Natalia Volozkova arvioi Venäjän keskuspankin toimien ilmentävän kahta vakavaa ongelmaa. Keskuspankki tahtoo
hillitä inflaatiota ja samanaikaisesti pitää kansantalouden kilpailukykyisenä.
Ongelmana on, ettei venäläisten yritysten tehokkuus ole verrattavissa länsimaiden tai Aasian yritysten tehokkuuteen. ”Olemme
vajonneet satoja prosentteja tällä mittarilla katsottuna. Keskuspankki ostaa Yhdysvaltain dollareita pitääkseen venäläisten
yritysten tuotteiden myyntihinnat sopivina, mutta ei kykene tukemaan tehokkuuden lisäämistä”.
Helpompi ympäristö kuin Kiina ja Intia
Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Pekka Sutela arvioi Venäjän kansantalouden kehitystä yritysten ja hallinnon strategisille
päättäjille suunnatussa seminaarissa 5.5.2006 Finlandia-talolla. Sutelan mukaan Venäjän talouskasvu ei selity pelkästään öljyn
maailmanmarkkinahinnan kohoamisella. “Sisäiset tekijät, rakenteelliset muutokset alkavat tuottaa nyt satoa”. Venäjän kasvun
taustalla on järkevä makrotalouspolitiikka. Investoinnit kasvat varsin kelvollista 10–12 prosentin vauhtia vuodessa. Tällöin
riskit ovat pienemmät, jos investoinnit kasvaisivat 20–30 prosenttia vuosittain. “Kotimaisen kulutuksen kasvu, keskiluokan
synty ja pikkuporvarillistuminen syöttää itse itseään. Tämä kulttuuri ei käänny enää takaisin”.
Sutela piti aivan selvänä, ettei Venäjän keskuspankki kykene estämään ruplan vahvistumista. Tässä tilanteessa Venäjän tulisi
käyttää paisunutta vakauttamisrahastoa “kotimaisten kehittämiskohteiden sijasta ´epäluterilaisesti´ Yhdysvaltojen budjetin
vajeen täyttämiseen, ulkomaan valuutassa olevien arvopapereiden ostamiseen. Nyt rahaston varat makaavat tilillä nollakorolla.”
Ruplan vahvistuminen merkitsee venäläisten ostovoima kasvaa Venäjän ulkopuolelta tuotaviin tuotteisiin. “Venäjästä tuskin
tulee halpatuotantomaa”. Sutela päätti esitelmänsä toistuvasti unohdettuun viisauteen: - “Venäjä on sijoittajan näkökulmasta
dramaattisesti helpompi ympäristö kuin Kiina ja Intia”.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |