|
”Outoa on, että tavaraa kuljetetaan tuhansia kilometriä halki koko Venäjän Suomeen ja palautetaan sitten takaisin
Venäjälle”,
kuvaili Venäjän kaupallinen edustaja Valeri Shljamin Aasian maiden radioelektroniikkatuotteiden ja monien muiden valtioiden
tavaroiden merkillistä kauppareittiä Ajankohtainen Venäjä –seminaarissa 5.5.2006. Seminaarin järjestivät konsulttiyhtiöt Cases
ja Finemor, Kauppalehti, Suomalais-venäläinen kauppakamaria ja FIM-pankkiiriliike.
Suomi on kymmenennellä sijalla Venäjän kauppakumppaneiden joukossa. Suurimmat kauppakumppanit ovat Saksa, Alankomaat ja
Italia. Shljamin mukaan globalisaation tähden on syytä huolestuneisuuteen: nykyisen ruusuisen tilan säilyttäminen vaati
toimia, strategiaa, tulevaisuutta varten. Kauppa on kasvanut määrällisesti, mutta ei tehokkuudessa.
“Venäjällä ei ole illuusioita kaupanvaihdosta. Pääosa Venäjän viennistä on öljyä ja kaasua. Emme saa siitä aplodeja”,
luonnehti Shljamin kaupan pulmallisuutta. 90-luvun loppupuolella esiintyi vain lyhyen tähtäimen ajattelua ja julistuksia,
mutta kehittäminen loppui julistuksiin.
Venäjän kaupallinen edustaja kertoi iloisista kehitysnäkymistä. Keväällä 2006 Venäjän Talouspäivien foorumi käsitteli
huipputeknologiaa. Innovatiivinen näyttely kokosi yli 1000 liike-elämän edustajaa. Yllätys oli, että Suomen presidenttikin
saapui näyttelyyn, kuvaili Shljamin innovatiivisen teknologian (mm. nanoteknologian, informaatiosysteemien, bioteknologina)
osaamista ja strategia-ajattelun mahdollisuuksia.
“Toistaiseksi on aliarvioitu innovatiivisia sektoreita”. Venäjän federaation ulkoisten taloussuhteiden strategia valmistuu
vuoden 2006 aikana. Lokakuussa 2006 järjestetään Petroskoissa II talousfoorumi. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana on
useita tärkeitä korkean tason kokouksia.
Yli neljän miljardin euron erot tullitilastoissa
Venäläiset viranomaiset eivät kiinnittäneet pitkään aikaan huomiota kaksoislaskutukseen, koska saivat itse hyötyä rikollisten
ja puolirikollisten ihmisten menettelystä. Kaksoislaskutus tarkoittaa järjestelyä, jossa Suomesta Venäjälle viedyn tavaran
arvo ilmoitetaan Venäjän tullille todellista huomattavasti pienempänä väärennettyjen asiakirjojen avulla. Törkeän veropetoksen
tekijänä ja edunsaajana on suomalainen vientiyritys.
Myös Suomessa oli hyötyjen saajia, jotka tahtoivat kiertää tullimaksuja. “Tahdon puhua tästä suoraan. Erot ovat kasvaneet
muutamassa vuodessa sadoista miljoonista euroista miljarditasolle. Ero on nyt jo yli 4 miljardia euroa”, havainnollista
Shljamin Venäjän ja Suomen välisten vienti- ja tuontitilastojen erojen avulla rikollista hyötyä.
Shljaminin mukaan tullimaksujen kiertäminen on pääasiassa Venäjän sisäinen ongelma. Tämän ongelman Venäjä tulee saamaan
kuriin. Venäjä on tehostanut toimiaan korruptiota vastaan. Venäjä on jo aiemminkin pyrkinyt kehittämään tullauksen
läpinäkyvyyttä, mutta nyt toimet ovat tehostuneet. Tammikuussa 2006 Venäjä kaksinkertaisti transitiotariffit, mistä
seurauksena konttitoimitukset lakkasivat.
Tämä oli vahingollista molemmille valtioille. Shljamin kysyy, mihin tarkoitukseen TransSiperia –rataa oli käytetty. Valeri
Shljamin painotti sähköisen tullauksen Vihreän väylän tarpeellisuutta. “Venäjän ja Suomen pääministerit keskustelivat
huhtikuussa Oulussa puoli tuntia asiasta.
Täytyy vain päättää, että on tahtoa poistaa kaksoislaskutus. Kysymys on kuitenkin vaikea”.
Oliko Valeri Shljamin turhan kohtelias?
3.6.2006 julkisessa väitöstilaisuudessaan Johan Bäckman puolustaa väitöskirjaansa Itämafia (s. 239–241), jossa hän on
selostanut tapauskertomusten avulla mm. Suomen oikeusviranomaisten haluttomuutta puuttua suomalaisten omaan epärehellisyyteen
kaksoislaskutuksessa. Kaksoislaskutukseen puuttuminen merkitsisi Suomen ulkomaankaupalle haittaa.
Bäckman kertoo, että Suomen tullihallitus sai tiedon kahdestasadasta kaksoislaskutusta harjoittavasta yrityksestä, mutta päätti
olla puuttumatta ja kieltäytyi Venäjän esittämästä virka-apupyynnöstä. Suomen oikeuskanslerivirasto antoi jopa lausunnon, että
“väärennettyjen asiakirjojen valmistaminen Suomessa ja niiden esittäminen Venäjän viranomaisille ei ole Suomen rikoslain
mukaan rikoksena käsiteltävä asia” (Helsingin Sanomat 11.11.1997).
Bäckman kertoo vuosina 1999–2001 poliisin ja syyttäjän tutkimasta kaksoislaskutustapauksesta. Suomen valtakunnan
syyttäjävirasto antoi asiassa kuitenkin 15.1.2001 apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatisen allekirjoittaman
syyttämättäjättämispäätöksen.
Sen mukaan “rangaistavana rikoksena ei ole pidettävä väärän todistuksen antamista Venäjän viranomaiselle”.
Suomalaisen viranomaisten moraalikäsityksen mukaan laajamittainen asiakirjojen väärentäminen ja talousrikollisuus saa jatkua,
jos suomalaiset itse harjoittavat sitä Venäjän valtion tai venäläisten yritysten tappioksi.
Tatjana Iakovleva |