|
Onko Venäjällä demokratia?
Suurlähettiläs Heikki Talvitien mukaan demokratiaa on rakennettava Venäjälle vain venäläisten omilla ehdoilla ja
venäläiselle perinteelle. Jeltsin halusi lännestä demokratian rakennukseen neuvoja, mutta liian innokkaasti. Länsimaiselle
demokratialle tuli huono maine syntyneen köyhyysloukun tähden.
Finlandia-talossa 5.5.2006 pidetyn seminaarin nimeksi oli valittu Ajankohtainen Venäjä, koska nimen tahdottiin neutraaliksi.
Otsikon ei pitäisi herättää ennakkoluuloja, perusteli suurlähettiläs Talvitien seminaarin henkeä. Suurlähettiläs tahtoi myös
muutoin hälventää ennakkoluuloja ja luoda uutta ajattelua.
Administraatio venäläisessä politiikassa
Kari Suomalaisen pilapiirros 1990-luvulla kuvasi osuvasti suomalaisten silloista Venäjä-ajattelua. Kaksi liikemiestä oli
pyrkimässä Suomeen, mutta he törmäsivät rajalla kylttiin, jossa luki: “Ähäkutti. Me olemme jo Euroopassa”. Talvitien mukaan
90-luvulla ajateltiin yksipuolisesti, että EU hoitaa suhteet Venäjälle. 90-luvulla unohtui itä ilmansuuntana, mutta
suurlähettilään mukaan perustavaa vahinkoa ei päässyt tapahtumaan. Venäjällä ei ollut myöskään kehittynyt ulkosuhteiden hoito.
“Mutta nyt on valmiuksia molemmilla osapuolilla”, muistutti suurlähettiläs Talvitie Venäjän ajankohtaisuudesta.
Venäläistä poliittista kulttuuria leimaa administraation pysyvyys. Amerikkalaisessa mallissa koko hallinto vaihdetaan, kun
poliittinen johto vaihtuu. Venäjällä hallinto muodostaa kuitenkin vastavoiman poliittisen johdon vaihdokselle. Vie kauan
aikaa, jos tahdotaan muutosta, jotta vanha valtaa menee pois hallinnostakin.
Putinin kauden ongelma on Talvitien mukaan Jeltsinin administraation väki: “Putin ei pyrkinyt poistamaan vanhaa hallintoa,
vaan on tuonut lisää pietarilaisia elementtiä hallintoon”.
Vuoden 2008 jälkeen on pietarilainen elementti Kremlissä hyvin voimakas. “Menisivätkö pietarilaiset takaisin Pietariin”,
naurahtaen suurlähettiläs kysyi Putinin valtakauden jälkeisen administraation jatkuvuutta.
EU:n ja Venäjän yhteistyön edellytykset
Pohjoinen ulottuvuus on ollut Suomen ja Venäjän suhteissa vain “julistuksellinen asia”. Talvitie pitää tärkeänä, että
Pohjoinen ulottuvuus saataisiin myös osaksi EU-politiikkaa. EU:n ja Venäjän yhteistyön edellytykset ovat rakentuneet kahden
peruskiven varaan: (1) EU tarvitsee energiaa ja luonnonvaroja ja (2) Venäjä tarvitsee teknologiaa ja investointeja. Tietyillä
sektoreilla ei Venäjä kuitenkaan tarvitse (enää) länsimaista teknologiaa.
Perusyhtälö on kuitenkin voimassa. Talvitien mukaan EU:n Naapuruus-politiikka on tehnyt Venäjästä alentavasti kohteen. Venäjää
tulisi lähestyä tasa-arvoisesti.
Talvitie otti kantaa ajankohtaiseen energiakeskusteluun. Energiabisnes ei ole koskaan pelkkää bisnestä, mutta Talvitie
tähdensi Venäjän energiatoimitusten toteutuneen Suomeen Toisen maailmansodan jälkeen ongelmitta. “Venäjän intressi on
säilyttää maan maine hyvänä energiatoimittajana”.
Juha Molari
molari@kauppatie.com
|