|
 Suomen
pääministeri Martti Vanhanen painotti EU:n perinteisen rauhan,
tasapainon ja vakauden tehtävien lisäksi lisäarvon tuottamista kansalaisille
Suomen Ulkopoliittisen instituutin ja TEPSA:n (The Trans European Policy
Studies Association) järjestämässä konferenssissa 13.6.2006 Helsingissä.
Vanhasen esitelmä käsitteli Suomen EU-puheenjohtajuuden haasteita ja
tavoitteita.
Poliittisen ilmapiirin kehittäminen
Vanhanen painotti toistuvasti, etteivät yksityiskohdat ole ratkaisevia,
vaan poliittinen ilmapiiri ja lisäarvon tuottaminen ihmisille. Vain sillä
tavalla tulee todeksi, ettei EU ole kuollut. Myönteinen ilmapiiri kasvaa
EU:a kohtaan, jos onnistutaan tarttumaan olennaisiin seikkoihin tehokkaasti,
jos EU tuottaa lisää arvoa ihmisten elämään. Perustuslaki oli itse asiassa
hyvä kompromissi.
Nyt täytyy käyttää paljon voimia yritysten ja ihmisten tarpeisiin, jotta
yleinen ilmapiiri kasvaisi myönteiseksi. Uudenlainen poliittinen ilmapiiri
valmistaa myös muutoksiin.
Pääministeri Vanhanen näki EU:n erääksi pääongelmista kilpailukyvyn
puutteen. Samanaikaisesti kilpailukyvyn ongelmien kanssa väestö vanhenee ja
globaalikilpailu kiristyy.
EU:n omaa kehitystä Vanhanen tahtoisi katsella myös kauemmaksi
tulevaisuuteen, jotta EU:sta muodostuisi vahva, yhtenäinen,
kilpailukykyinen, jolla on ”yksi ääni” ja jolla on ”poliittista tahtoa”
keskittyä olennaiseen. Kansallisten ulkomaanpoliittisten intressien
korostamisen sijasta Vanhanen painotti esitelmässään EU:n yhteistä
ulkomaanpolitiikkaa.
“Ulkomaanpolitiikassa ei vielä pidetä riittävästi puheita yhdellä äänellä.
Meidän täytyy oppia yhteiseen ulkomaanpolitiikkaan”.
Vanhanen ilmaisi Suomen kannan EU:n laajentumiseen. ”Ne, joilla on yhteiset
arvot ja jotka täyttävät kriteerit, voivat tulla jäseniksi. Emme piirrä
rajoja tulevaisuuden EU:lle. Pitää olla kiinnostunut myös siitä, mitä
tapahtuu rajan takana. Niin poliitikot kai aina tekevät”.
EU:n suhteet Venäjään kumppanuuden varaan
Pääministerin puheesta oli pääteltävissä, että Suomen intressinä on EU:n
puheenjohtajavaltiona rakentaa suhteita Venäjään tasavertaisen dialogin ja
kumppanuuden lähtökohdista. Venäjä ei saa kokea itseään objektiksi. Vanhanen
tähdensi myös käyttämättömiä mahdollisuuksia. EU:n ja Venäjän äskettäinen
huippukokous Sotshissa osoitti Vanhasen mukaan myönteistä, uudenlaista
valmiutta dialogiseen kanssakäymiseen.
Vanhasen mukaan EU:n Venäjän politiikkaa tulee kehittää tasavertaisuuden
perustalle kahden kumppanin välillä. Alkuaikoina EU:n politiikka saatettiin
kokea Venäjällä vähemmän tasavertaisuutta kunnioittavaksi. Pohjoinen
ulottuvuus ei ole ollut tehoton, vaan konkreettisena tuloksena on Itämeren
puhtauteen keskeisesti vaikuttava vedenpuhdistamo Pietarissa.
Vanhanen peräänkuulutti realiteettia, että Eurooppa tarvitsee energiaa ja
Venäjä rahaa. Tämän suhteen täytyy rakentua luottamukseen.
Pääministeri muistutti, että Suomella on pitkä kokemus. Suomella ei ole
ollut ongelmia energiahuollossa Venäjän kanssa. Puheenjohtajuuskaudella
järjestetään useita konferensseja ja dialogi jatkuu. “He ovat samoja ihmisiä
kuin mekin”, lopetti Vanhanen esitelmänsä.
EU:n laajentuminen ja Venäjä-politiikka
UPI:n vanhempi tutkija Arkadi Moshes kertoi, miten elokuussa 2001 Putin
juhli Ukrainan itsenäisyyttä Kievissä, vaikka sai kotimaassaan kritiikkiä.
Moshesin mukaan tilanne kuitenkin nopeasti muuttui vuoden 2003
loppupuolella. Näkeekö EU kyllin vaivaa ymmärtääkseen Venäjää? Kuinka
koordinoida Venäjä-politiikkaa naapurimaissa?
Onko EU:lla kykyä vastuullisuuteen?
Jos Venäjä ei tahdo enää tukea Ukrainan aluetta halvemmalla energialla kuin
mitä esimerkiksi britit maksavat, onko EU:lla mekanismeja tukea aluetta?
Moshes piti ongelmana EU:n puuttuvia mekanismeja.
Alueiden demokratisoitumisen tukeminen vaikuttaisi jopa myönteisesti myös
Venäjän demokratian kehitykseen.
Moshes ei kuitenkaan nähnyt dramaattisia ongelmia EU:n ja Venäjän välillä
lähitulevaisuudessa, vaikka ongelmia ilmaantuisikin.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |