|
Huonojen uutisten jälkeen tarvitaan paljon hyviä. Niitä on Venäjällä, kun
tarkastelee suomalaista rakennusteollisuutta.
Suomessa kasvun rajat
EK heinäkuisen tiedustelun mukaan suomalaisten rakennusyritysten
tuotannon kasvua kotimaassa rajoittaa yhä enemmän ammattityövoiman ja
kapasiteetin pula. 54 prosenttia rakennusyrityksistä arvioi
ammattityövoimapulan estävän tuotannon laajentamista. Paula Jumppanen
painotti 28.1.2005 juhlapuheessaan Rakentaminen ja globaalisaatio
rakentamisen väistämätöntä globalisoitumista.
Venäjä on rakentamisen kasvualue. Venäjän osuus oli vuonna 2003 suomalaisten
rakennusyritysten 1300 milj. ˆ:n laskutuksesta 23%. Venäjän osuus oli 8%:a
rakennustuotteiden viennin 4,5 mrd. ˆ:n kokonaissummasta.
Terttu Vainion ja Liisa Jaakkosen tutkimuksen ”Rakennusalan yritysten
kansainvälinen toiminta vuonna 2005" (15.6.2006 VTT) mukaan vuonna 2005
suomalaisten rakennusalan toimivien yritysten ulkomaisten tytäryhtiöiden
liikevaihto oli jo 10,4 mrd. ˆ. Itä-Euroopan ja Venäjän osuus ulkomaisesta
toiminnasta oli kasvanut merkittävästi. Alue ohitti tärkeydessään
Pohjois-Amerikan. Betoni- ja kiviteollisuus, metalliteollisuus, kauppa ja
urakointi olivat Venäjällä ja muualla Itä-Euroopassa kasvavia rakennusalan
toimialoja.
SG-Isover kasvaa Venäjällä
Maailman suurimman lämmöneristevalmistajan SaintGobain-Isover
Oy:n tuotepäällikkö Reijo Siekkinen (4.8.2006) kertoo menestyksestä.
“Saint-Gobain Isoverin tulevaisuuden näkymät Venäjällä ovat hyvin valoisat.
Meillä on ollut Yegorievskissä Moskovan lähellä tehdas toiminnassa vuoden
2003 lokakuusta lähtien. Tällä hetkellä on menossa 2. linjan laajennus, mikä
tuo jälleen lisäkapasiteettia keväällä 2007 yli 26000 tonnia. Käytännössä
Venäjällä on silloin jo reilusti enemmän tuotantokapasiteettia kuin Isoverin
Suomen kahdella tehtaalla yhteensä.” Siekkinen luonnehtii sekä myyntiä että
kysyntää erittäin hyväksi. ”Budjettitavoitteet Venäjällä tulevat tänä vuonna
toteutumaan, elleivät jopa ylittymään”.
Yritys on aloittanut vuoden 2006 aikana Yegorievskin tehtaalla
raskastuotteiden valmistuksen, mutta kapasiteetti on vielä rajoitettu
keveiden eristeiden suuren kysynnän tähden. Myös kilpailijat investoivat
Venäjällä aktiivisesti uutta tuotantokapasiteettia. Siekkinen luonnehtii
kilpailua kovaksi. ”Markkinoiden yleinen kasvu riittää kuitenkin kattamaan
joka vuosi lisääntyvän tuotantokapasiteetin.”
Siekkinen uskoo myönteiseen talouskehitykseen Venäjällä. Myynti onkin jo nyt
kehittynyt Venäjällä niin suureksi, että heinäkuun 2006 alusta Venäjä ja
eräät entiset IVY –maat (Valko-Venäjä, Ukraina ja Kazakstan) aloittivat
Isoverin sisällä itsenäisenä liiketoiminta-alueena.
Lemminkäisen kasvu tulee ulkomailta
Lemminkäisen vuosikertomuksessa 2005 toimitusjohtaja Juhani
Sormaala kertoo yrityksen kasvun tulleen pääosin ulkomailta. Saman kertoo
myös osavuosikatsaus 10.5.2006. Erillisten projektien toteuttamiset
Venäjällä suomalaisille ja kansainvälisille tilaajille onnistuivat hyvin.
Lemminkäinen on toteuttanut Länsi-Siperian lentokenttien päällystysurakoita
Nojabrskissa. Lentokentän päällystystöiden valmistuttua asfalttia on
levitetty Nojabrskin ja Kogalymin välisellä tieosuudella. Moskovaan
sijoitettu asfalttiasema on ollut käytössä. Lemminkäisellä on myös Venäjällä
kattourakointia harjoittava tytäryhtiö ZAO Lemruf. Tekmanni on puolestaan
tehnyt Elcoteqille uuden tehtaan prosessiputkityöt sekä toimittanut ja
asentanut talotekniikan Pietarissa.
Lemminkäisen Lemconilla on kiinteät toimipisteet Pietarissa ja Moskovassa.
Loppuvuodesta 2005 valmistui monitoimiareena Tatarstanin pääkaupungissa
Kazanissa. Etelä-Uralilla alkoivat Magnitogorskin areenan rakennustyöt,
joiden arvo on 32 milj. ˆ. Jääkiekko-, palloilu- ja konserttikäyttöön
suunnitellussa areenassa on 7 500 istuinpaikkaa. Eremitaasin
taide-esinevaraston toisen vaiheen rakennustyöt jatkuvat, vapaarahoitteista
asuntotuotantoa on Pietarissa, Yegorievskissa rakennetaan
eristysvillatehdasta. Pietarissa koettiin pettymys Ikean peräytyessä
kauppakeskuksen rakennuttamisesta. Lemminkäinen pitää Ikean
MEGA-kauppakeskuksen 92 milj. arvoisen urakkasopimuksen purkamista
oikeudettomana; asian käsittely jatkuu välimiesoikeudessa.
YIT kasvaa Venäjän ja Baltian ansiosta
Konsernijohtaja Hannu Leinonen esitti YIT-konsernin
osavuosikatsauksessa 28.7.2006 Suomen ulkopuolisen toiminnan kasvaneen
ensimmäisellä vuosipuoliskolla 17 vuoteen 2005 verrattuna. Ensimmäisen
vuosipuoliskon aikana liikevaihto oli 1586,6 milj.ˆ. Venäjän osuus oli 7%,
lähes 110 milj. ˆ. YIT:n kasvun keihäänkärkinä ovat asuntorakentaminen
Venäjällä ja Baltiassa. Keskiluokan vaurastuminen vahvistaa asuntojen
kysyntää Moskovassa ja Pietarissa. Moskova, Pietari ja Kazan kuuluvat YIT:n
rakentamisalueisiin. YIT rakentaa Kazan kaupunkiin tontille yli 1000 asuntoa
vuodesta 2007 alkaen.
Laajentumispotentiaalia nähdään myös Jekaterinburgin, Samaran, Rostovin ja
Nizhni-Novgorodin kaupungeissa. Venäjällä ja Baltian maissa kasvuvauhti on
kaksinkertainen Pohjoismaihin verrattuna. YIT arvioi aloittavansa vuonna
2006 yli 2500 vapaarahoitteisen asunnon rakentamisen Venäjällä. YIT:n
henkilöstöstä 5% (1102) työskentelee Venäjällä.
Pietari, riittävän suuri ja lähellä
Interreg IIIA-ohjelman toteutukseen kuuluva StroiPoint-projekti
tilasi tutkimuksen kaakkoissuomalaisten rakennusalan pk-yritysten Venäjän
toiminnoista. 535 kaakkoissuomalaiselle yli 5 hengen rakennusalan
yritykselle postitettiin kysely; vastaus tuli 114 johtajalta. Johtajista yli
puolet sanoi Venäjän kiinnostavuuden markkina-alueena kasvavan seuraavan
vuoden aikana. Pietari koettiin riittävän suureksi ja riittävän lähellä
olevaksi markkina-alueeksi. Venäjän toiminnot olivat jo vuonna 2002 aivan
yhtä kannattavia kuin yrityksen muu toiminta.
Suurimmiksi ongelmiksi uskottiin tullaus- ja sertifiointiongelmat,
korruption sekä venäläisen yhteistyökumppanin luotettavuuteen liittyvät
asiat. Venäjää tuntemattomat yritysjohtajat pelkäsivät korruptiota ja
rikollisuutta selvästi enemmän kuin jo kokeneet johtajat. Pietarissa on
kiusallinen suunnittelijapula, jota monimutkainen lupaprosessi ja
neuvostomaiset standardiratkaisuihin tukeutuvat asenteet vaikeuttavat
edelleen.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |