|
Venäjän federaation kaupallinen edustusto arvioi (4.8.2006) kuvausta, jonka
tohtori Henrikki Heikka esitti haastattelussaan ja briefing-kirjoituksessaan
Ulkopoliittisessa instituutissa (22.6.2006). Pyysimme Valery Aleksandrovits
Shlyamin kommentta korruption kasvusta Venäjällä.
Kysyimme: “Hän otaksui korruption kasvun olevan peräisin presidentti Putinin
poliittisesta kulttuurista. Vastaavia “tutkimuksia” ja tuloksia on uutisoitu
viime aikoina runsaasti Suomessa. -
- Millainen on Venäjän kaupallisen edustuston mielipide Suomessakin
esiintyviin toistuviin väitteisiin korruption lisääntymisestä Venäjällä?
Mistä nämä väitteet ovat ilmausta?”
Edelleen kerroimme tutkijan kuvailleen, että “Suomen tulee sitoutua Natoon,
jotta Venäjän korruptiivinen kulttuuri ja painostus eivät voisi kohdistua
Suomeen”.
Perusteellisesta vastauksesta ilmenee Suomen ja Venäjän välisen kaupan kasvu
sekä kansainvälisten luottoluokitustoimistojen myönteiset arviot Venäjän
liiketoimintaympäristöstä. Shlyam ei ymmärrä tarpeita Naton avulla ”aidan
rakentamiseksi” Suomen ja Venäjän välille; hän yhtyy mielihyvin Sitran
suojeluksessa toteutettuun Venäjä-strategiaan (huhtikuu 2005; ks. Venäjän
kauppatie 10/2005). Venäjänkielinen vastaus julkaistaan lyhentämättömänä,
epävirallisena suomennoksena.
V.A. Shlyamin
Kunnioitettu Juha! Vastauksena teidän
kysymykseenne tahtoisin ilmoittaa seuraavaa. Ei ole mikään
salaisuus, että maassamme on korruptiota. 90-luvun alussa
yksityistäminen toteutettiin kiireesti, seurasi omaisuuksien
uudelleenjako, asukkaat jaettiin nopeasti tulojen mukaan luokkiin ja
lainsäädäntö oli epätäydellinen.
Tämä loi maaperän lahjustenottajien nousulle. Heitä ilmaantui
virkailijoiden keskuuteen, lisensseistä ja muista toimista
vastuullisten keskuuteen, yritysten rekisteröintiin, ja myös niiden
pariin, jotka oli kutsuttu valvomaan työtä (esimerkiksi tulliin,
metsien valvontaan, verotuksen piiriin ja terveystarkastukseen
jne.). Siihen aikaan ilmaantui myös ostettavissa olevat virkailijat
keskus-, alue- ja paikallishallintoon rahoituksen piiriin, jotka
huolehtivat valtiollisesta ja paikallisista budjeteista.
Ei pidä ajatella, että kaikki valtiolliset ja kunnalliset
virkailijat olisivat osoittautuneet saastuneiksi korruptiosta.
Puheen tulee, viime kädessä, hyvin pieni ihmisjoukko; ehkä yksi
henkilö tuhannesta. Mutta sanotaan: ”terva turmelee tynnyrin
hunajaa”.
Pääasiassa tästä oli seurauksena, että 90-luvulla ulkomaiset
investoinnit tulivat maahamme hyvin vastahakoisesti. Tuloksena oli
myös, että Venäjän imago vaurioitui kansainvälisen yhteisön
silmissä. Korruption ongelmaa ei piilotella maassamme.
Korruptio kutsuu kamppailuun. Ponnistelut voimistuivat huomattavasti
vuoden 1999 jälkeen, kun Vladimir Vladimirovits Putin tuli valtaan.
Jokaisen tunnontarkan analyytikon pitää panna merkille, että
seuranneiden 7 vuoden aikana on Venäjä kokenut talouden ja
vallankäytön tervehtymisprosessin.
Olisi vaikea osoittaa, että Venäjän vakaa talouskasvu olisi ollut
mahdollista ilman voittoa vallankäytön kriisistä.
Bruttokansantuotteen kasvu on ollut keskimäärin enemmän kuin 6 %
vuosittain. Jukos-tapaus on pitkäksi aikaan antanut lännelle
esimerkin vallankäytön ponnisteluista haluttomia yrittäjiä vastaan.
Tapaus on oikeuden esimerkki ponnisteluista korruptiota vastaan.
Julkaistujen faktojen mukaan Jukosin yritysjohto on yrittänyt sitoa
kontrolliinsa niin alueellista valtaa kuin valtiollista duumaa.
Paras indikaattori kansallisen talouden tervehtymisestä ja
ponnisteluista korruptiota vastaan tulee ilmi ulkomaisten
sijoitusten virrassa maahan. Täytyy panna merkille, että Venäjä
ohittaa tällä kuvaajalla useat maat. Vuonna 2003 maamme
kansantalouteen tuli 29,7 miljardia dollaria ulkomaisia
investointeja, mikä oli 1,5 kertaa enemmän kuin vuonna 2002. Vuonna
2004 tuli 40,5 miljardia, mutta vuonna 2005 jo 53,7 miljardia
dollaria. Kuluvana vuonna ovat suomalaiset sijoitukset lisääntyneet
Venäjälle.
Vuonna 2005 on Venäjän federaation tilastokeskuksen mukaan maahamme
saapunut Suomesta 354,8 miljoonaa dollaria sijoituksia, mikä oli 18
% enemmän kuin vuonna 2004. Kuten tunnettua, arvovaltaiset
kansainväliset toimistot ovat viime aikoina korottaneet Venäjän
sijoitusten luottoluokittelua. Suomalaisvenäläisen kauppakamarin ja
muiden asiantuntijoiden mukaan Venäjän talouden ilmapiiri on
kiistatta parantunut.
Tarvitsee havaita, että arvioidemme mukaan vuonna 2006
ulkomaankaupan liikevaihto saavuttaa Suomen kanssa ennätykselliset
18 miljardia euroa. Yli 2000 suomalaisella yrityksellä on venäläinen
sopimuskumppani. Venäläiset tilaukset ja vientitoimitukset takaavat
noin 40 000 työpaikkaa Suomessa. Maamme on Suomen pääkauppakumppani.
Venäjän markkinoilla suomalaiset yritykset törmäävät jatkuvasti
kilpailuun muiden maiden yritysten kanssa. Käytännöllisesti katsoen
joka päivä kaupan asiantuntijat ja minä henkilökohtaisesti tapaan
suomalaisten yritysten edustajia. Me edistämme tarkkaavaisesti
useita suomalaisia projekteja Venäjällä. Pitää ottaa huomioon, että
havaintojemme mukaan korruption mahdollisuudet vaikuttaa kaupan
kehitykseen ja yhteisten projektien etenemiseen ovat lakanneet.
Siksi en voi yhtyä niiden henkilöiden näkemykseen, joita te
siteerasitte kirjeessänne. Näiden mukaan Suomen muka tarvitsee
”rakentaa aita” Naton avulla Suomen ja Venäjän välille. Syvästi
uskotaan, että meidän aikanamme ja näköpiirissämme Suomen ja Venäjän
mielenkiintona on avata kaikki mahdolliset kanavat molemmin puolin
edulliselle taloudelliselle kumppanuudelle, ja ennen kaikkea, pienen
ja keskisuuren yritystoiminnan tasolla, innovaatiosuuntautuneesti.
Kiistattomasti nämä suuret toimet kohottavat meidän maamme talouden
kilpailukykyisyyttä. Me olemme täydellisesti samaa mieltä tässä
kohdin suomalaisten tutkijoiden ja yrittäjien kanssa, kun nämä
Sitran rahaston suojeluksessa julkaisivat talousstrategian
Venäjä-suhteista huhtikuussa 2005.
Meidän maamme johto on tehnyt uuden askeleen ponnisteluissa
korruptiota vastaan. 25.7.2006 on presidentti V.V. Putin
allekirjoittanut federaation lain “Sopimuksen ratifiointi korruption
rikosvastuullisuudesta”. Tällä tavalla maamme astui jälleen yhden
askeleen sillä tiellä, että saavuttaisimme korkeat kansainväliset
standardit mainitussa asiassa.
Kiitoksia teille kiinnostuksesta, jota osoititte niin tärkeää
aihetta kohtaan kysymyksellänne.
Kunnioittaen,
Venäjän federaation kaupallinen edustaja Suomessa
V.A. Shlyamin
Juha Molari
molari@kauppatie.com |