Liiketoimintaan ja yrittämiseen kuuluu aina riski.
Toimimattomuus on myös riski. Taloustutkijoiden arvioissa Amerikan, Euroopan ja
Venäjän talousnäkymistä heijastuvat myös tutkijoiden omat taustat.
Standard & Poor´s arvioi talousnäkymät
Maailman tunnetuin reittaustoimisto Standard & Poor´s (S&P´s) havaitsee
lokakuussa 2006 ilmestyneessä ennusteessaan eurooppalaisista kansantalouksista,
että epävarmuudet ovat nyt saapuneet Euroopan talouteen (European Economic
Forecast: Uncertainties Appear In The Overall Positive Short-Term Outlook; Global
Fixed Income Research).
”Sijoittajien hyvät talousnäkymät Euroopassa ovat turmeltuneet viime viikkojen
aikana”, aloittaa S&P´s järisyttävästi uuden katsauksensa.
Eurostatin uusimmat tiedot osoittavat vuoden 2006 toiselta neljännekseltä toki
talouskasvun toistaiseksi myrskynneen euroalueella: Saksassa reaalinen BKT
kasvuvauhti on 4,0%, Ranskassa 4,7% ja Italiassa 2,2% vuodessa. BKT:n kasvu on
euroalueella keskimäärin 2,5%, mikä on paras suoritus vuoden 2001 jälkeen.
Talouskasvun tulevan hidastumisen luonne näyttäisi jäävän taloustutkijoiden
ennusteiden mukaan sellaiseksi, että eurooppalaisten finanssimarkkinoiden uskotaan
toimivan hyvin seuraan vuodenkin.
S&P´s esittää avainkysymykseksi, missä määrin talouskasvu on Euroopassa jo lähellä
huippuaan. Pitäisikö olettaa laskusuhdanteen alkavan vuonna 2007? Yleinen
yhteisymmärrys vallitsee talousennusteissa, että nykyinen taloudellinen ekspansio
hidastuu merkittävästi vuonna 2007.
Hidastumisen ennustetaan syntyvän kahdesta tekijästä: yksi on kuluttajat ja toinen
julkistalouden kiristyminen Saksassa ja Italiassa. Alentuvan kulutuskysynnän
lisäksi hallitusten päätöksillä julkinen kulutuskin on alentunut euroalueen
kahdessa päätaloudessa Saksassa ja Italiassa.

Venäjän talouskasvu
S&P´s havaitsee, että yrittäjien kokemat tulevaisuuden näkymät ovat synkemmät kuin
taloustutkijoiden. Tuore ZEW-indeksi osoittaa saksalaisissa yrityksissä odotusten
jyrkästi synkentyneen.
Myös toinen lokakuussa 2006 julkaistu talouskatsaus (S&P´s, Credit Profile Of The
S&P 500 Index Global Fixed Income Research) ilmaisee riskien lisääntymistä. S&P
500 selvitti Yhdysvaltojen 500 johtavan yrityksen näkymiä.
Näiden yritysten perusteella rakennettu indeksi antaa tärkeän näkökulman yleiseen
talouskehitykseen. S&P´s kiinnitti huomiota siihen, että 22% yrityksistä sai
negatiiviset näkymät, kun heinäkuussa 2005 vastaava luku oli 17%.
Myönteiset näkymät saivat yhä 12,5 % yrityksistä (vrt. 13%, 2005). Positiivisten
näkymien rinnalle ovat siis vahvistuneet tuntemukset riskeistä ja vaikeuksista.
Telekommunikaatiosektoria pidettiin alteimpana riskeille.
Michael Porter taas epävarmana
Kun euroalueella ja Yhdysvalloissa ovat tuntemukset riskeistä ja taantuman
lähestymisestä vahvistuneet, on kiinnostus taantuman pehmentäjiin – kasvaviin
kansantalouksiin – liiketaloudellisesti perusteltua. Venäjän talouskasvu ei ole
enää uutinen. Nyt talousuutinen on löydettävä Venäjän riskeistä ja ongelmista.
2000-luvun alussa oli uutinen, jos asiantuntija ymmärsi ennustaa Venäjän
talouskasvua. Oppilaitosten oppimateriaali ja kirjastojen Venäjä-kirjallisuus
olivat kuitenkin syntyneet pian vuoden 1998 jälkeisissä kokemuksissa. 2000-luvun
alkupuolen synkät länsimaiset tunnelmat heijastuivat siihen, että Venäjän
asiantuntijoina toimineet suomalaiset opettajat tarjosivat opinnäytteiden
tekijöille viitekehykseksi pikemmin kansantalouden yleisiä puitteita selvittävää
PESTE-tutkimusta kuin varsinaisia liiketoimintoja, kilpailu- ja markkinointioloja
selvittäviä lähtökohtia.
Venäläisen kuluttajan omat preferenssit eivät kiinnostaneet länsimaisia
analyytikkoja. Venäjää pidettiin perustavasti erilaisena. Kilpailustrategiamallin
tunnettu kehittäjä, Harvardin professori Michael Porter liittyi tuohon aikaan
Luoteis-Venäjää ja koko Venäjän yritystoiminnan kuvauksia hallinneisiin epäileviin
äänenpainoihin (vrt. myös Jouko Rautava & Pekka Sutela, Venäläinen markkinatalous,
2000, 296–307; John Sloman, Essentials of Economics, 2001, 29–30). Kansantalouden
kehityksen esteinä korostettiin kysyntäolojen ongelmia Venäjällä, ihmisiä
eriarvoistavaa duaalitaloutta, inflaatiota, PK-sektorin alikehittyneisyyttä,
yksipuolista tuotannonrakennetta ja rahoitus- ja pankkijärjestelmää Venäjällä.
Porter ja Scott Stern toistivat maailman kilpailukykyraportissa vuosilta 2001–2002
(”National innovative capacity”. Teoksessa: The global competitiveness report
2001-2002. Oxford 2002) ja Porter itse Baltian aluetta käsittelevässä
talousfoorumissa 25.9.2001 Pietarissa (”The Baltic Rim Regional Agenda”; Baltic
Development Forum Annual Meeting, St. Petersburg) mainittuja kasvun esteitä.

ZEM (the Center for European Economic Research) kokoaa
tätä indeksiä,
joka tarkkailee liike-elämän luottamuksen tunnetta Saksassa
Lähde: S&P’s European Economic Forecast:
Uncertainties Appear In The Overall Positive Short-Term Outlook, sivu 5
SVKK:n tuoreet uutiset (SVKK sia/ EL/ 5.10.2006 kello 12:04) paljastavat, että
Venäjän kilpailukykyselvitystä taas kerran johtanut Porter näkee Venäjän
kehityksen edelleen pessimistisesti. Kehittyneiden maiden talous perustuu pieniin
ja keskisuuriin yrityksiin, joten Venäjä tarvitsisi useita kilpailukykyisiä
yrityksiä ja kilpailua maan sisällä.
Porter ei näe Venäjän kasvavassa energiasektorissa merkkejä työn tuottavuuden
kasvusta. SVKK:n uutisen mukaan myös Venäjän taloudellisen kehityksen ministeri
German Gref liittyy Porterin analyysiin. Puolet Venäjän BKT:sta muodostuu
perinteiseltä kilpailukyvyttömältä talouden sektorilta. Valtion olisi löydettävä
roolinsa kehittymättömän sektorin uudistamisessa.
Yritysten terveen kilpailukyvyn ja maan sisäisen kilpailun merkitystä ei ole
kiistäminen, mutta myös Porterin voi pelätä jääneensä oman mallinsa vangiksi.
2000-luvun alussa Porter ei nähnyt alkavaa talouskasvua. Venäjän BKT-kasvu on
ollut itse asiassa hyvin johdonmukaista. Kilpailu on eräillä toimialoilla ja
segmenteissä jo ankarampaa Venäjän suurissa kaupungeissa kuin kilpailukykyisessä
Pohjolassamme.
Saman aikaan valmistunut The Economist –lehden haastattelututkimus
eurooppalaisille keskisuurten yritysten johtajille ei anna synkkää tunnetta
liiketalouden kehityksestä Venäjällä: yritysjohtajat kokevat kysyntäolojen
säilyvän suotuisina seuraavien vuosien ajan toisin kuin länsimaiset johtajat
kokevat alueensa kehityksestä.
Venäläiset johtajat tahtovat yritystensä kilpailukyvyn parantumista tuote- ja
palveluvalikoimaa kehittämällä ja IT-tehokkuutta parantamalla. Itse asiassa
keskisuurten yritysten venäläiset johtajat ovat porterilaisempia kuin
kilpailustrategiamallin kehittänyt Porter analyysissään Venäjän kilpailukyvystä.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |