Eurooppalaiset epävarmoina

Liiketoimintaan ja yrittämiseen kuuluu aina riski. Toimimattomuus on myös riski. Taloustutkijoiden arvioissa Amerikan, Euroopan ja Venäjän talousnäkymistä heijastuvat myös tutkijoiden omat taustat.

Standard & Poor´s arvioi talousnäkymät
Maailman tunnetuin reittaustoimisto Standard & Poor´s (S&P´s) havaitsee lokakuussa 2006 ilmestyneessä ennusteessaan eurooppalaisista kansantalouksista, että epävarmuudet ovat nyt saapuneet Euroopan talouteen (European Economic Forecast: Uncertainties Appear In The Overall Positive Short-Term Outlook; Global Fixed Income Research).

”Sijoittajien hyvät talousnäkymät Euroopassa ovat turmeltuneet viime viikkojen aikana”, aloittaa S&P´s järisyttävästi uuden katsauksensa.
Eurostatin uusimmat tiedot osoittavat vuoden 2006 toiselta neljännekseltä toki talouskasvun toistaiseksi myrskynneen euroalueella: Saksassa reaalinen BKT kasvuvauhti on 4,0%, Ranskassa 4,7% ja Italiassa 2,2% vuodessa. BKT:n kasvu on euroalueella keskimäärin 2,5%, mikä on paras suoritus vuoden 2001 jälkeen. Talouskasvun tulevan hidastumisen luonne näyttäisi jäävän taloustutkijoiden ennusteiden mukaan sellaiseksi, että eurooppalaisten finanssimarkkinoiden uskotaan toimivan hyvin seuraan vuodenkin.

S&P´s esittää avainkysymykseksi, missä määrin talouskasvu on Euroopassa jo lähellä huippuaan. Pitäisikö olettaa laskusuhdanteen alkavan vuonna 2007? Yleinen yhteisymmärrys vallitsee talousennusteissa, että nykyinen taloudellinen ekspansio hidastuu merkittävästi vuonna 2007.

Hidastumisen ennustetaan syntyvän kahdesta tekijästä: yksi on kuluttajat ja toinen julkistalouden kiristyminen Saksassa ja Italiassa. Alentuvan kulutuskysynnän lisäksi hallitusten päätöksillä julkinen kulutuskin on alentunut euroalueen kahdessa päätaloudessa Saksassa ja Italiassa.

 


Venäjän talouskasvu



S&P´s havaitsee, että yrittäjien kokemat tulevaisuuden näkymät ovat synkemmät kuin taloustutkijoiden. Tuore ZEW-indeksi osoittaa saksalaisissa yrityksissä odotusten jyrkästi synkentyneen.

Myös toinen lokakuussa 2006 julkaistu talouskatsaus (S&P´s, Credit Profile Of The S&P 500 Index Global Fixed Income Research) ilmaisee riskien lisääntymistä. S&P 500 selvitti Yhdysvaltojen 500 johtavan yrityksen näkymiä.
Näiden yritysten perusteella rakennettu indeksi antaa tärkeän näkökulman yleiseen talouskehitykseen. S&P´s kiinnitti huomiota siihen, että 22% yrityksistä sai negatiiviset näkymät, kun heinäkuussa 2005 vastaava luku oli 17%.
Myönteiset näkymät saivat yhä 12,5 % yrityksistä (vrt. 13%, 2005). Positiivisten näkymien rinnalle ovat siis vahvistuneet tuntemukset riskeistä ja vaikeuksista. Telekommunikaatiosektoria pidettiin alteimpana riskeille.

Michael Porter taas epävarmana
Kun euroalueella ja Yhdysvalloissa ovat tuntemukset riskeistä ja taantuman lähestymisestä vahvistuneet, on kiinnostus taantuman pehmentäjiin – kasvaviin kansantalouksiin – liiketaloudellisesti perusteltua. Venäjän talouskasvu ei ole enää uutinen. Nyt talousuutinen on löydettävä Venäjän riskeistä ja ongelmista.

2000-luvun alussa oli uutinen, jos asiantuntija ymmärsi ennustaa Venäjän talouskasvua. Oppilaitosten oppimateriaali ja kirjastojen Venäjä-kirjallisuus olivat kuitenkin syntyneet pian vuoden 1998 jälkeisissä kokemuksissa. 2000-luvun alkupuolen synkät länsimaiset tunnelmat heijastuivat siihen, että Venäjän asiantuntijoina toimineet suomalaiset opettajat tarjosivat opinnäytteiden tekijöille viitekehykseksi pikemmin kansantalouden yleisiä puitteita selvittävää PESTE-tutkimusta kuin varsinaisia liiketoimintoja, kilpailu- ja markkinointioloja selvittäviä lähtökohtia.

Venäläisen kuluttajan omat preferenssit eivät kiinnostaneet länsimaisia analyytikkoja. Venäjää pidettiin perustavasti erilaisena. Kilpailustrategiamallin tunnettu kehittäjä, Harvardin professori Michael Porter liittyi tuohon aikaan Luoteis-Venäjää ja koko Venäjän yritystoiminnan kuvauksia hallinneisiin epäileviin äänenpainoihin (vrt. myös Jouko Rautava & Pekka Sutela, Venäläinen markkinatalous, 2000, 296–307; John Sloman, Essentials of Economics, 2001, 29–30). Kansantalouden kehityksen esteinä korostettiin kysyntäolojen ongelmia Venäjällä, ihmisiä eriarvoistavaa duaalitaloutta, inflaatiota, PK-sektorin alikehittyneisyyttä, yksipuolista tuotannonrakennetta ja rahoitus- ja pankkijärjestelmää Venäjällä.

Porter ja Scott Stern toistivat maailman kilpailukykyraportissa vuosilta 2001–2002 (”National innovative capacity”. Teoksessa: The global competitiveness report 2001-2002. Oxford 2002) ja Porter itse Baltian aluetta käsittelevässä talousfoorumissa 25.9.2001 Pietarissa (”The Baltic Rim Regional Agenda”; Baltic Development Forum Annual Meeting, St. Petersburg) mainittuja kasvun esteitä.

 


ZEM (the Center for European Economic Research) kokoaa tätä indeksiä,
joka tarkkailee liike-elämän luottamuksen tunnetta Saksassa
Lähde: S&P’s European Economic Forecast:
Uncertainties Appear In The Overall Positive Short-Term Outlook, sivu 5


SVKK:n tuoreet uutiset (SVKK sia/ EL/ 5.10.2006 kello 12:04) paljastavat, että Venäjän kilpailukykyselvitystä taas kerran johtanut Porter näkee Venäjän kehityksen edelleen pessimistisesti. Kehittyneiden maiden talous perustuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joten Venäjä tarvitsisi useita kilpailukykyisiä yrityksiä ja kilpailua maan sisällä.

Porter ei näe Venäjän kasvavassa energiasektorissa merkkejä työn tuottavuuden kasvusta. SVKK:n uutisen mukaan myös Venäjän taloudellisen kehityksen ministeri German Gref liittyy Porterin analyysiin. Puolet Venäjän BKT:sta muodostuu perinteiseltä kilpailukyvyttömältä talouden sektorilta. Valtion olisi löydettävä roolinsa kehittymättömän sektorin uudistamisessa.

Yritysten terveen kilpailukyvyn ja maan sisäisen kilpailun merkitystä ei ole kiistäminen, mutta myös Porterin voi pelätä jääneensä oman mallinsa vangiksi. 2000-luvun alussa Porter ei nähnyt alkavaa talouskasvua. Venäjän BKT-kasvu on ollut itse asiassa hyvin johdonmukaista. Kilpailu on eräillä toimialoilla ja segmenteissä jo ankarampaa Venäjän suurissa kaupungeissa kuin kilpailukykyisessä Pohjolassamme.

Saman aikaan valmistunut The Economist –lehden haastattelututkimus eurooppalaisille keskisuurten yritysten johtajille ei anna synkkää tunnetta liiketalouden kehityksestä Venäjällä: yritysjohtajat kokevat kysyntäolojen säilyvän suotuisina seuraavien vuosien ajan toisin kuin länsimaiset johtajat kokevat alueensa kehityksestä.

Venäläiset johtajat tahtovat yritystensä kilpailukyvyn parantumista tuote- ja palveluvalikoimaa kehittämällä ja IT-tehokkuutta parantamalla. Itse asiassa keskisuurten yritysten venäläiset johtajat ovat porterilaisempia kuin kilpailustrategiamallin kehittänyt Porter analyysissään Venäjän kilpailukyvystä.

Juha Molari
molari@kauppatie.com