Öljy ja Nato: Venäjän ja Georgian kiistan motiivit

Venäjä kutsui suurlähettiläänsä, ilmoitti diplomaattiensa evakuoinnista ja valitti Yhdistyneisiin Kansakuntiin Georgian pidättäessä viisi venäläistä virkailijaa vakoilusyytösten tähden. Georgian sisäministerin Vano Merabishvilin (27.9.) mukaan neljä Venäjän armeijan tiedustelu-upseeria (Alexander Savva, Dmitry Kazantsev, Alexander Baranov ja Alexey Zavgorodny) oli pidätetty Georgian pääkaupungissa ja Batumissa. Viides upseeri pidätettiin sittemmin. Merabishivilin mukaan myös tusinan verran Georgian kansalaisia pidätettiin osana samaa ”hyvin vaarallista” vakoiluketjua.

Abkhasian tunnustamaton tasavalta katkaisi lokakuisen konfliktin seurauksena kaikki neuvotteluvalmistelut Georgian kanssa, kunnes kaikki georgialaiset sotilaat vetäytyisivät Abkhasian Kodori Gorgen alueelta. Myös Etelä-Ossetia lopetti neuvottelut Georgian kanssa. Tbilisi oli syyttänyt yhä ankarammin koko kesän 2006 Venäjää Abkhasian ja Etelä-Ossetian separatistien tukemisesta. Georgian presidentti Mikhail Saakashvili oli julistanut kuukausia aiemmin kesällä 27.7. voitonhuutonsa täydellisestä valvonnasta Kodori Gorgen alueella: “Tänään Georgia on saavuttanut vakavan edistysaskeleen, kun se ensi kertaa 13 vuoteen palauttaa täydellisen valvonnan Kodori Gorgen alueelle Abkhasiaan”. Venäjän lehdistössä kuvattiin Georgian toimea “sodan julistuksen valmistamisena Venäjää vastaan” (Pravda 28.7). Georgian parlamentti oli 21.7. vaatinut kahden venäläisen rauhanturvaajan poistamista Etelä-Ossetian ja Abkhasian alueilta. Saakahsvilin odotettiin tapaavan Venäjän presidentti Vladimir Putinin IVY-maiden kokouksessa, mutta Saakashvilin toimisto ilmoitti peruuttavansa matkan määrittelemättömistä syistä. Georgia oli myös aiemmin kesällä ilmoittanut pidättäytyvänsä allekirjoittamasta Venäjän jäsenyyttä tukevaa protokollaan WTO:ssa. Heinäkuussa Venäjä arvioi Georgialta puuttuvan elinkelpoisen valtiojärjestelmän.

17.8.2006 Georgian parlamentti julisti, että Venäjän rauhanturvaajien läsnäolo Georgian alueella on laitonta. Venäjän rauhanturvaajien olisi vetäydyttävä tasavallan alueelta. Venäjällä on 2500 rauhanturvaajaa Abkhasian ja Etelä-Ossetian alueella. Näiden lisäksi on arviolta 3000–4000 palvelumiestä muualla Georgiassa. Georgian puolustusministeri Irakli Okruashvili vakuutteli: ”Jos minun osastolleni asetetaan tietyt tehtävät, ne täytetään”. Georgia vaati, että Venäjän rauhanturvaajien sijaan tulisi asettaa kansainvälisiä rauhanturvaajia. Presidentti Saakashvili vieraili kesällä Yhdysvalloissa saaden taktisia neuvoja suhteidensa hoitoon Venäjän kanssa. Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov ilmoitti, että Venäjä neuvottelisi Abkhasian kanssa Georgian parlamentin päätöksestä poistaa Venäjän rauhanturvaajat konfliktialueelta. “Venäjä kysyy mielipidettä konfliktin toiselta osapuolelta”.

Georgian sisäministerin Merabishvilin mukaan pidätettyjen ryhmittymää olisi johtanut venäläinen agentti, joka toteutti heinäkuussa 2005 miinan räjäytyksen tappaen kolme poliisia Gorin kaupungissa. Merabishvilin mukaan epäilyt olivat omistautuneet vakoiluun jo useiden vuosien ajan. Nämä vakoilijat “osoittivat erityistä mielenkiintoa Georgian puolustuskykyä, sen integroitumisohjelmaa Naton suhteen, energiaturvallisuutta, poliittisia puolueita ja organisaatioita” sekä valtion sotavoimista saatavaa informaatiota ja infrastruktuuria kohtaan. Vladimir Solovyev Kommersant-lehteen (2.10.) kirjoittamassaan artikkelissa kuvailee Georgian sisäministeriön virallisilla web-sivuilla (www.police.ge) julkaistua videota, jossa Georgian kansalaiset antavat todistuksen yhteistyöstään karkotettujen venäläisten upseerien kanssa, erityisesti luutnantti Alexander Savvan kanssa. Goderdzi Dzuliashvili olisi “toiminut Venäjän tiedustelupalvelun hyväksi”. Artashes Baloyan todisti työskennelleensä Venäjän tiedustelupalvelun upseerina. “Sain tehtäväksi koota tietoja Georgian puolustusministeriöstä tankkien liikkeistä Gorissa, Potin alueesta ja Sanakskajan prikaatista”. Georgialainen pidätetty Viktor Orekhov antoi raportin ihmistä, jotka työskentelivät hänen kanssaan. “Vuosina 1997–1998 minä toimin sotatehtävissä Venäjän joukoissa ja käytin nimeä Filbert. Tehtäväni oli auttaa Venäjän tiedustelua. - - Vuonna 1999 olin yhteydessä Venäjän sotatiedusteluun ulkomaille everstiluutnantti Alexander Terekhoviin. Minulla oli yhteys eversti Dmitri Kazantseviin aivan viimeiseen hetkeen saakka”. ”Olen etsinyt tietoja Georgian poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta, laajoista liiketoiminta projekteista ja valtion toimista maan sotavoimissa”.

Venäläisten rauhanturvaajien pidätys vihastutti Venäjän puolustusministeri Ivanovin nimittämään Georgiaa bandiittivaltioksi. Presidentti Putin syytti Georgian hallintoa kovin sanoin terrorismista ja panttivankitoiminnasta. Putinin mukaan Georgian sisä- ja ulkopolitiikka on samanlaista kuin KGB:n toiminta Stalinin aikoina. Georgian hallintoa olisi sponsoroitu ulkomaailta. Venäjä kutsui suurlähettiläänsä Georgiasta 28.9. ja määräsi joidenkin viranomaistensa evakuoimisen. Lokakuussa 2006 Venäjä aloitti myös taloussaarron ja asetti joukot korkeaan hälytykseen. Venäjä keskeytti kuljetus- ja sähköpostiyhteydet Georgiaan. Venäjän sanktiot maksoivat Georgialle jo muutamassa päivässä satoja miljoonia dollareita “ja imevät lisäksi 2 miljoonaa dollaria päivässä maasta” (Anna Smolchenko – Nabi Abdullaev, The Moscow Times 4.10). Standard& Poor´s arvioi Venäjän ja Georgian ongelmien lyövän alas Georgian alueen talouskasvun, jota oli ennustettu 6,2%:n suuruiseksi vuodelle 2006. Georgian suurimpana talouskumppanina Venäjältä saapui 16,6% Georgian tuontitavaroista. Georgian viennistä 11,2% meni Venäjälle. Venäjältä vietiin vuonna 2005 terästä Georgiaan 253 milj. dollarin arvosta, mikä oli 63% teräksen koko viennistä Georgiaan. Georgialaisten Venäjällä töissä ansaitsemista tuloista muodostui 4,7% Georgian BKT:sta. Moskovan viranomaiset sulkivat suositun moskovalaisen Kristalli-kasinon, jonka johto oli kuulunut georgialaiselle ryhmälle. Moskovan poliisi pysäytti puolen miljoonan georgialaisen viinipullon saapumisen Moskovaan. Venäjän ulkomaalaistoimiston Moskovan osasto ilmoitti 2.10 karkottavansa 13 laitonta georgialaista maahanmuuttajaa, jotka työskentelivät Moskovan rakennustyömailla. Maahanmuuttajavirastosta Denis Soldatikov julkisti Venäjän karkottaneen vuoden 2006 alusta jo 902 Georgian kansalaista. “Kenen virhe se on, jos vain 10 000 heidän miljoonasta vierastyöläisestä on virallisesti rekisteröity?” Georgialaisyhteisön johtaja Vladimir Khomerikin lausui eriävän tulkinnan: ”13 karkotettua on vain jäävuoren huippu. Viimeisten kahden vuoden aikana on yli 20 henkeä kääntynyt puoleemme valittaen, koska poliisin tai maahanmuuttajaviraston toimet ovat olleet laittomia”. Metallibarrikadit nousivat Georgian suurlähetystön ympärille Moskovassa Maly Rzhevskin kujalla ja erityisjoukot valvoivat aluetta ympäri vuorokauden. Vain suurlähetystön työntekijöiden sallittiin kulkevan barrikadien läpi. The Moscow News-lehti (4.10.2006) kuvaili tilannetta otsikolla ”Moskovan hautajaiset Georgian ´provokaatiota´ vastaan”.

Pravda (22.9.2006) määritteli vain muutama päivä ennen julkiseksi räjähtänyttä konfliktia, että “Venäjä hyökkää Naton suunnitelmia vastaan, joissa tiivistettäisiin suhteita Georgiaan”. Venäjän ulkoministeri moitti ankarasti vain viikkoa (22.9.) ennen konfliktia Naton päätöstä syventää suhteita Georgiaan. Tämä päätös muuttaisi Kaukasuksen tasapainoa ja loukkaisi Venäjän intressejä. Venäjän puolustusministeri ilmoitti, että Venäjä sijoittaisi kaksi prikaatia Georgian rajan tuntumaan. Naton ministerien kokouksessa oli 21.9. ilmoitettu päämääräksi suhteiden tiivistäminen liittolaisten ja entisten Neuvostovaltojen välillä. Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer oli julistanut, että Georgian talousreformia tuettaisiin sekä avustettaisiin Abkhasian ja Etelä-Ossetian konfliktien ratkaisemista. Venäjän ulkoministeri nimitti 22.9. Naton siirtoa ”paluuksi kylmän ajan kauteen”. ”Uudet turvallisuus riskit ja haasteet vaativat muita toimintamalleja kansainvälisiltä järjestöiltä kuin sotilaallispoliittisten liittosuhteiden ekspansion luoden kylmän sodan aikakautta”.

Putin sanoi 1.10.2006 YK:n Turvallisuusneuvostossa puheessaan, että “Venäjä on täyttänyt kaikki velvollisuutensa -, mutta tästä faktasta huolimatta meidän sotapalvelumiehiin on isketty Georgiassa ja heidät on heitetty vankilaan, mikä näyttää Lavrenty Pavlovic Berian politiikan jatkumolta”. “En ajattele tässä tapauksessa, että anti-venäläinen ulkomaanpolitiikka palvelee Georgian kansan etua”. “Tämä kansa ajattelee, että he voivat tuntea helppoutta ja turvaa ulkomaisten sponsoreidensa suojeluksessa, mutta onko todella niin?” (http://president.kremlin.ru). Venäjän presidentin lehdistösihteerin Alexey Gromovin mukaan Yhdysvaltojen presidentti George Bushin puhelinneuvottelussa presidentti Vladimir Putinin kanssa oli 2.10. oli Putin varoittanut ”mitään kolmatta osapuolta” rohkaisemasta Georgiaa tuhoavaan politiikkaan. - Ne olisivat vaaraksi rauhalle sekä alueen vakaudelle”.

Juri Zarakhovich osunee napakymppiin Time-lehdessä 3.10.2006 (“Why the Russi-Georgia Spat Could Become a U.S. Headache”) kirjoittaessaan, että Moskovalle konflikti liittyy geopolitiikkaan: ”Georgia on olennainen Baku-Tbilisi-Ceyhan öljyputkelle ja Venäjän monopolille kuljettaa Kaspian meren öljy maailman markkinoille. – Lyhyesti, kriisi on eräs ilmaisu Venäjän kyvyttömyydestä hyväksyä Georgian itsenäisyyttä”. Otaksuttavasti myös alueen hiljainen sponsori - Yhdysvallat - on kiinnostunut Naton avulla alueesta valvoakseen Venäjän energiavaltaa maailmanpolitiikassa.
 

Juha Molari
molari@kauppatie.com