|
Venäjä kutsui suurlähettiläänsä, ilmoitti diplomaattiensa evakuoinnista ja valitti
Yhdistyneisiin Kansakuntiin Georgian pidättäessä viisi venäläistä virkailijaa
vakoilusyytösten tähden. Georgian sisäministerin Vano Merabishvilin (27.9.) mukaan
neljä Venäjän armeijan tiedustelu-upseeria (Alexander Savva, Dmitry Kazantsev,
Alexander Baranov ja Alexey Zavgorodny) oli pidätetty Georgian pääkaupungissa ja
Batumissa. Viides upseeri pidätettiin sittemmin. Merabishivilin mukaan myös
tusinan verran Georgian kansalaisia pidätettiin osana samaa ”hyvin vaarallista”
vakoiluketjua.
Abkhasian tunnustamaton tasavalta katkaisi lokakuisen konfliktin seurauksena
kaikki neuvotteluvalmistelut Georgian kanssa, kunnes kaikki georgialaiset sotilaat
vetäytyisivät Abkhasian Kodori Gorgen alueelta. Myös Etelä-Ossetia lopetti
neuvottelut Georgian kanssa. Tbilisi oli syyttänyt yhä ankarammin koko kesän 2006
Venäjää Abkhasian ja Etelä-Ossetian separatistien tukemisesta. Georgian
presidentti Mikhail Saakashvili oli julistanut kuukausia aiemmin kesällä 27.7.
voitonhuutonsa täydellisestä valvonnasta Kodori Gorgen alueella: “Tänään Georgia
on saavuttanut vakavan edistysaskeleen, kun se ensi kertaa 13 vuoteen palauttaa
täydellisen valvonnan Kodori Gorgen alueelle Abkhasiaan”. Venäjän lehdistössä
kuvattiin Georgian toimea “sodan julistuksen valmistamisena Venäjää vastaan”
(Pravda 28.7). Georgian parlamentti oli 21.7. vaatinut kahden venäläisen
rauhanturvaajan poistamista Etelä-Ossetian ja Abkhasian alueilta. Saakahsvilin
odotettiin tapaavan Venäjän presidentti Vladimir Putinin IVY-maiden kokouksessa,
mutta Saakashvilin toimisto ilmoitti peruuttavansa matkan määrittelemättömistä
syistä. Georgia oli myös aiemmin kesällä ilmoittanut pidättäytyvänsä
allekirjoittamasta Venäjän jäsenyyttä tukevaa protokollaan WTO:ssa. Heinäkuussa
Venäjä arvioi Georgialta puuttuvan elinkelpoisen valtiojärjestelmän.
17.8.2006 Georgian parlamentti julisti, että Venäjän rauhanturvaajien läsnäolo
Georgian alueella on laitonta. Venäjän rauhanturvaajien olisi vetäydyttävä
tasavallan alueelta. Venäjällä on 2500 rauhanturvaajaa Abkhasian ja Etelä-Ossetian
alueella. Näiden lisäksi on arviolta 3000–4000 palvelumiestä muualla Georgiassa.
Georgian puolustusministeri Irakli Okruashvili vakuutteli: ”Jos minun osastolleni
asetetaan tietyt tehtävät, ne täytetään”. Georgia vaati, että Venäjän
rauhanturvaajien sijaan tulisi asettaa kansainvälisiä rauhanturvaajia. Presidentti
Saakashvili vieraili kesällä Yhdysvalloissa saaden taktisia neuvoja suhteidensa
hoitoon Venäjän kanssa. Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov ilmoitti, että
Venäjä neuvottelisi Abkhasian kanssa Georgian parlamentin päätöksestä poistaa
Venäjän rauhanturvaajat konfliktialueelta. “Venäjä kysyy mielipidettä konfliktin
toiselta osapuolelta”.
Georgian sisäministerin Merabishvilin mukaan pidätettyjen ryhmittymää olisi
johtanut venäläinen agentti, joka toteutti heinäkuussa 2005 miinan räjäytyksen
tappaen kolme poliisia Gorin kaupungissa. Merabishvilin mukaan epäilyt olivat
omistautuneet vakoiluun jo useiden vuosien ajan. Nämä vakoilijat “osoittivat
erityistä mielenkiintoa Georgian puolustuskykyä, sen integroitumisohjelmaa Naton
suhteen, energiaturvallisuutta, poliittisia puolueita ja organisaatioita” sekä
valtion sotavoimista saatavaa informaatiota ja infrastruktuuria kohtaan. Vladimir
Solovyev Kommersant-lehteen (2.10.) kirjoittamassaan artikkelissa kuvailee
Georgian sisäministeriön virallisilla web-sivuilla (www.police.ge) julkaistua
videota, jossa Georgian kansalaiset antavat todistuksen yhteistyöstään
karkotettujen venäläisten upseerien kanssa, erityisesti luutnantti Alexander
Savvan kanssa. Goderdzi Dzuliashvili olisi “toiminut Venäjän tiedustelupalvelun
hyväksi”. Artashes Baloyan todisti työskennelleensä Venäjän tiedustelupalvelun
upseerina. “Sain tehtäväksi koota tietoja Georgian puolustusministeriöstä tankkien
liikkeistä Gorissa, Potin alueesta ja Sanakskajan prikaatista”. Georgialainen
pidätetty Viktor Orekhov antoi raportin ihmistä, jotka työskentelivät hänen
kanssaan. “Vuosina 1997–1998 minä toimin sotatehtävissä Venäjän joukoissa ja
käytin nimeä Filbert. Tehtäväni oli auttaa Venäjän tiedustelua. - - Vuonna 1999
olin yhteydessä Venäjän sotatiedusteluun ulkomaille everstiluutnantti Alexander
Terekhoviin. Minulla oli yhteys eversti Dmitri Kazantseviin aivan viimeiseen
hetkeen saakka”. ”Olen etsinyt tietoja Georgian poliittisesta ja taloudellisesta
tilanteesta, laajoista liiketoiminta projekteista ja valtion toimista maan
sotavoimissa”.
Venäläisten rauhanturvaajien pidätys vihastutti Venäjän puolustusministeri
Ivanovin nimittämään Georgiaa bandiittivaltioksi. Presidentti Putin syytti
Georgian hallintoa kovin sanoin terrorismista ja panttivankitoiminnasta. Putinin
mukaan Georgian sisä- ja ulkopolitiikka on samanlaista kuin KGB:n toiminta
Stalinin aikoina. Georgian hallintoa olisi sponsoroitu ulkomaailta. Venäjä kutsui
suurlähettiläänsä Georgiasta 28.9. ja määräsi joidenkin viranomaistensa
evakuoimisen. Lokakuussa 2006 Venäjä aloitti myös taloussaarron ja asetti joukot
korkeaan hälytykseen. Venäjä keskeytti kuljetus- ja sähköpostiyhteydet Georgiaan.
Venäjän sanktiot maksoivat Georgialle jo muutamassa päivässä satoja miljoonia
dollareita “ja imevät lisäksi 2 miljoonaa dollaria päivässä maasta” (Anna
Smolchenko – Nabi Abdullaev, The Moscow Times 4.10). Standard& Poor´s arvioi
Venäjän ja Georgian ongelmien lyövän alas Georgian alueen talouskasvun, jota oli
ennustettu 6,2%:n suuruiseksi vuodelle 2006. Georgian suurimpana talouskumppanina
Venäjältä saapui 16,6% Georgian tuontitavaroista. Georgian viennistä 11,2% meni
Venäjälle. Venäjältä vietiin vuonna 2005 terästä Georgiaan 253 milj. dollarin
arvosta, mikä oli 63% teräksen koko viennistä Georgiaan. Georgialaisten Venäjällä
töissä ansaitsemista tuloista muodostui 4,7% Georgian BKT:sta. Moskovan
viranomaiset sulkivat suositun moskovalaisen Kristalli-kasinon, jonka johto oli
kuulunut georgialaiselle ryhmälle. Moskovan poliisi pysäytti puolen miljoonan
georgialaisen viinipullon saapumisen Moskovaan. Venäjän ulkomaalaistoimiston
Moskovan osasto ilmoitti 2.10 karkottavansa 13 laitonta georgialaista
maahanmuuttajaa, jotka työskentelivät Moskovan rakennustyömailla.
Maahanmuuttajavirastosta Denis Soldatikov julkisti Venäjän karkottaneen vuoden
2006 alusta jo 902 Georgian kansalaista. “Kenen virhe se on, jos vain 10 000
heidän miljoonasta vierastyöläisestä on virallisesti rekisteröity?”
Georgialaisyhteisön johtaja Vladimir Khomerikin lausui eriävän tulkinnan: ”13
karkotettua on vain jäävuoren huippu. Viimeisten kahden vuoden aikana on yli 20
henkeä kääntynyt puoleemme valittaen, koska poliisin tai maahanmuuttajaviraston
toimet ovat olleet laittomia”. Metallibarrikadit nousivat Georgian suurlähetystön
ympärille Moskovassa Maly Rzhevskin kujalla ja erityisjoukot valvoivat aluetta
ympäri vuorokauden. Vain suurlähetystön työntekijöiden sallittiin kulkevan
barrikadien läpi. The Moscow News-lehti (4.10.2006) kuvaili tilannetta otsikolla
”Moskovan hautajaiset Georgian ´provokaatiota´ vastaan”.
Pravda (22.9.2006) määritteli vain muutama päivä ennen julkiseksi räjähtänyttä
konfliktia, että “Venäjä hyökkää Naton suunnitelmia vastaan, joissa
tiivistettäisiin suhteita Georgiaan”. Venäjän ulkoministeri moitti ankarasti vain
viikkoa (22.9.) ennen konfliktia Naton päätöstä syventää suhteita Georgiaan. Tämä
päätös muuttaisi Kaukasuksen tasapainoa ja loukkaisi Venäjän intressejä. Venäjän
puolustusministeri ilmoitti, että Venäjä sijoittaisi kaksi prikaatia Georgian
rajan tuntumaan. Naton ministerien kokouksessa oli 21.9. ilmoitettu päämääräksi
suhteiden tiivistäminen liittolaisten ja entisten Neuvostovaltojen välillä. Naton
pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer oli julistanut, että Georgian talousreformia
tuettaisiin sekä avustettaisiin Abkhasian ja Etelä-Ossetian konfliktien
ratkaisemista. Venäjän ulkoministeri nimitti 22.9. Naton siirtoa ”paluuksi kylmän
ajan kauteen”. ”Uudet turvallisuus riskit ja haasteet vaativat muita
toimintamalleja kansainvälisiltä järjestöiltä kuin sotilaallispoliittisten
liittosuhteiden ekspansion luoden kylmän sodan aikakautta”.
Putin sanoi 1.10.2006 YK:n Turvallisuusneuvostossa puheessaan, että “Venäjä on
täyttänyt kaikki velvollisuutensa -, mutta tästä faktasta huolimatta meidän
sotapalvelumiehiin on isketty Georgiassa ja heidät on heitetty vankilaan, mikä
näyttää Lavrenty Pavlovic Berian politiikan jatkumolta”. “En ajattele tässä
tapauksessa, että anti-venäläinen ulkomaanpolitiikka palvelee Georgian kansan
etua”. “Tämä kansa ajattelee, että he voivat tuntea helppoutta ja turvaa
ulkomaisten sponsoreidensa suojeluksessa, mutta onko todella niin?”
(http://president.kremlin.ru). Venäjän presidentin lehdistösihteerin Alexey
Gromovin mukaan Yhdysvaltojen presidentti George Bushin puhelinneuvottelussa
presidentti Vladimir Putinin kanssa oli 2.10. oli Putin varoittanut ”mitään
kolmatta osapuolta” rohkaisemasta Georgiaa tuhoavaan politiikkaan. - Ne olisivat
vaaraksi rauhalle sekä alueen vakaudelle”.
Juri Zarakhovich osunee napakymppiin Time-lehdessä 3.10.2006 (“Why the
Russi-Georgia Spat Could Become a U.S. Headache”) kirjoittaessaan, että Moskovalle
konflikti liittyy geopolitiikkaan: ”Georgia on olennainen Baku-Tbilisi-Ceyhan
öljyputkelle ja Venäjän monopolille kuljettaa Kaspian meren öljy maailman
markkinoille. – Lyhyesti, kriisi on eräs ilmaisu Venäjän kyvyttömyydestä hyväksyä
Georgian itsenäisyyttä”. Otaksuttavasti myös alueen hiljainen sponsori -
Yhdysvallat - on kiinnostunut Naton avulla alueesta valvoakseen Venäjän
energiavaltaa maailmanpolitiikassa.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |