|
Saavun komeimmalle alueelle Pietaria, pietarilaiset sanoisivat jopa komein
alue koko Venäjää.
Stora Enson Venäjän puunhankintojen yritysvastuupäällikkö Helena Jantunen
ottaa vastaan Eremitaasin naapurikorttelissa Moikan rantatiellä Stora Enson
toimistossa. Ennakko-olettamuksista poiketen metsäalan maailman jättiläinen
ei ole kone, vaan rakentuu ihmisistä. Helena Jantunen kertoo koskettavan
avoimesti oman elämänsä suruista ja iloista. Yritysvastuupäällikön mukaan
liiketoiminta on ”aina ihmisten tekemiä päätöksiä, inhimillinen tekijä on
merkittävä, kyse on inhimillisestä tahtotilasta”.
”Lapsena minut tavoitti puusta”
Etelä-Karjalan tyttönä Helena Jantunen opiskeli kouluvuosina lyhyen venäjän
ja jatkoi kieliopintoja Savonlinnan kieli-instituutissa. Hän toimi kauan
johdon assistenttina ja tunsi “koko Suomen teollisuuden johdon”.
Tämän jälkeen hän on opiskellut vielä markkinointia ja saanut suoritettua
MBA-opinnot. Stora Ensoon hän tuli ison asiakasprojektin myötä, jossa
tarkasteltiin puuntoimitusketjua.
“Alussa olin mukana tulkkina, mutta menin asiaan yhä syvemmälle. Lopulta
esimies ajatteli, että voisin itse viedä tätä eteenpäin”.
”Lapsena minut tavoitti parhaiten aina puusta. Tyttärestänikin tuli aivan
samanlainen. Nyt nautin sienestämisestä. Odotan korvasienien keräämistä.
Lapsesta asti totuin elämään järven rannalla ja metsissä.” ”Haaveilen
Savonlinnan ja Punkaharjun lähellä Puruveden rannalla olevasta
talviasuttavasta asunnostamme ja luonnosta”.
“Ympäristöjärjestöt hyödyllisiä”
Stora Ensossa on rakennettu yritysvastuuajattelua siten, että dialogi
ympäristöjärjestöjen ja –aktiivien kanssa sekä toiminnan läpinäkyvyys
muodostavat perustan, jota talousvastuu, sosiaalinen vastuu ja
ympäristövastuu edellyttävät. ”Meidän työlle on hyötyä ympäristöjärjestöjen
kanssa toiminnasta. Johdon tavoitteena on pitää aktiivisesti yhteyttä”,
kiteyttää Jantunen. Pohtiessaan Greenpeacen tuoreinta puunhankintaraporttia
hän pitää epäselvänä, miksi viranomaiset eivät ole vaatineet Karjalan
alueella ympäristövaikutusten selvitystä. Stora Enson tahtoa kehittää
läpinäkyvyyttä osoittaa, että vuonna 2005 yhtiö raportoi ensi kertaa
pisteet, jotka oli saatu puunhankinnan auditoinneista Venäjällä.
Jantunen pitää pohjoismaisten yritysten ympäristövastuuta niin samanlaisina
keskenään, että kansainvälisissä yhteyksissä riittää hyvin yhden esitys,
“koska muut vain toistavat samoja asioita”. Jantunen oli juuri marraskuun
aluksi lähdössä Moskovaan, jotta saa tiedon vaihtoehtoisen kansallisen
BEFC-sertifiointijärjestelmän etenemisestä Venäjällä. Tällä hetkellä
FSC-sertifikaatti on maailmalla yleisimmin hyväksytty, muttei se ole
ongelmaton. “BEFC järjestelmä niveltyisi hyvin Suomessa käytettyyn
järjestelmään”, selventää Jantunen.
Stora Enso tuottaa hyvinvointia Venäjälle
Yritysvastuupäällikön alaisuudessa on ympäristöpäällikkö ja toinen henkilö,
muttei kentällä toimivia joukkoja. Yritysvastuun täytyy olennaisesti
nivoutua osana kaikkia prosesseja. Alueelliset organisaatiot ja paikalliset
toimijat kasvavat kovasti, koska nämä tuntevat kumppaninsa paremmin. Stora
Enso työllistää Venäjällä suoranaisesti yli 1500 venäläistä ja välillisesti
lukuisan määrän yhteistyöyritysten työntekijöitä. Yhteistyöyritysten
lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Yhteistyöyrityksiä on jo yli 300 Venäjällä.
Alueellisten palveluja tarjoavien yritysten synty osoittaa elinkeinoelämän
hyvää kehittymistä. Stora Ensolla on Venäjällä yksitoista paikallistoimistoa
ja seitsemän tytäryhtiötä, jotka venäläisinä juridisina henkilöinä hoitavat
puunkorjuun.
Jantunen myöntää, että korruptio on ongelma Venäjällä, mutta hän ei pidä
tämän hetken tilannetta mitenkään kärjistyneenä. “Paljon riippuu siitä,
minkä mukaan itse yritys toimii. Oma käytäntö ratkaisee”.
Presidentti Putin: vientitullit ja puunvienti
25.10.2006 Venäjän presidentti Vladimir Putin vastasi kolmen tunnin suorassa
televisiolähetyksissä kysymyksiin kansakunnan tilasta. Yli 2 miljoonasta
lähetetystä kysymyksestä pääsi esille kysymys puunviennistä. Putin antoi
ymmärtää, että vientitullit korotetaan niin korkeiksi, ettei puuta kannata
viedä Venäjältä.
Stora Ensolla on kaksi sahaa Venäjällä, muttei puunjalostusta. ”Miksi puun
vienti olisi eri asemassa kuin kaasun tai öljyn vienti. Öljy ja kaasu ovat
jopa ehtyviä luonnonvaroja”, kyseli Jantunen katsottuaan presidentin
haastattelun. Venäjällä ei kyetä sellaiseen puunkorjuuseen kuin metsien
kasvu sallisi.
Metsäalan ihmiset voivat pahoin nähdessään huonosti hoidetut metsät ja
hukatut resurssit.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |