|
Rovaniemen alueella matkailu kehittyi 90-luvulla loppupuolella ja 2000-luvun
alkuvuosina kilpailukykyisesti. Rovaniemen matkailutyöllisyys oli 997
henkilötyövuotta vuonna 2004. Matkailijat ovat myös vähittäiskaupan,
huoltamoiden sekä virkistys- ja kulttuuripalveluja tarjoavien yritysten
asiakkaita. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan vähittäiskaupan
liikevaihdosta 4,5 % tulee matkailusta. Matkailun osuus on huoltamoiden
polttoaineen myynnistä 14 % ja virkistys- ja kulttuuripalveluista 39 %.
Matkailuyritykset ostavat palveluita tilitoimistoilta, mainostoimistoilta,
asianajajilta, työvoimaa vuokraavilta toimistoilta ja pesuloilta.
Rovaniemellä lasketaan alueen saamaksi matkailun kokonaishyödyksi 202
miljoonaa euroa vuodessa.
Rovaniemen matkailustrategiassa 2006 todetaan viime vuosien huolestuttavat
merkit: ”tuloksia tuonut strategia ei enää kaikilta osin toimi” (s. 3).
Rovaniemen markkinointiosuuskunta ja Rovaniemen kaupunki päättivätkin
asettaa työryhmän. Työryhmään kuuluivat Arctic Safarista Janne Anttila,
SantaSportin kehittämispäällikkö Teo Jeskanen, Joulupukin Kammarin
toimitusjohtaja Jarmo Kariniemi, Rovaniemen markkinointiviestintäpäällikkö
Hanna-Mari Kyläkoski, SANTAPARK Oy:n toimitusjohtaja Soile Matero, Lapin
Safareiden toimitusjohtaja Jyrki Niva, Rovaniemen kaupungin
kehittämispäällikkö Eva Repo ja Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen
johtaja Tuula Rintala-Gardin. Prosessista vastasi asiantuntijana Rovaniemen
Kehitys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juhani Kangas.
Etsi mainontaasi suoraa jakelua!
Rovaniemen asiantuntijoiden mukaan matkailuyritykset ovat jääneet ”liian
riippuvaisiksi matkanjärjestäjistä, koska alueen yrityskoko on pieni ja
yhteistoimintaa ei ole riittävästi. Tämä riippuvuus on alueen
matkailuyrityksille kriittinen tekijä.
- Yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa nykyisten jakeluteiden lisäksi myös
vaihtoehtoisia suoria jakeluratkaisuja. Tuotetarjonnan rakentaminen
sähköiseen verkkokauppaan edellyttää kuitenkin palvelujen tuotteistamista ja
nykyistä laajempia palvelukokonaisuuksia.” (6.9.2006, s. 42)
Matkailuyrittäjät voivat tavoittaa venäläisen matkailijan, joka ei edes
koskaan käy matkailutoimistossa, ei koskaan ole yhteydessä tiettyyn
matkailujärjestäjään eikä ole koskaan käynyt toivotussa
matkailukohteessakaan. Tuo turisti käy joka tapauksessa konsulaatissa, josta
poistuessaan hän ottaa mukaansa Venäjän kauppatie -lehden. Yli 60 % näistä
turisteista ottaa raja-asemalla luettavaksi Venäjän kauppatie –lehden. Tämä
turisti pysähtyy tankkaamaan autoansa ja saa bensa-asemilla luettavaksi
Suomesta kertovan sanomalehden (Venäjän kauppatie). Tämä turisti on oman
yrityksensä palveluksessa pistäytynyt myös toimialansa messuilla eri
puolilla Venäjää ja saanut luettavaksi Venäjän kauppatie –lehden. Vaikka
tämä turisti tulisi Virosta tai Puolasta, hän saattaa kohdata matkalle
lähtiessään Venäjän kauppatie –lehden.
Kehitä markkinointiviestintää yrityksille!
Rovaniemen asiantuntijat toteavat Lapin matkailun kannattavuuden
vakavimmaksi haasteeksi kesäajan heikon käyttöasteen. Tämä ongelma pääsee
syntymään, koska Suomeen tai Lappiin ei lumettomina aikoina toteudu yritys-
tai kongressimatkailua (incentive –kauppaa). Ongelma johtuu ”todennäköisesti
heikosta tarjonnasta ja puutteellisesta markkinointiviestinnästä. Tämä
mahdollisuus on nostettava keskeiseksi kehittämisen kohteeksi.”
Asiantuntijat vaativat, että erityisesti ”tietoisuutta tulee lisätä eri
verkostoja hyödyntämällä” (s. 76).
Markkinointiviestintä tehostuisi, jos matkailuyritykset panostaisivat
matkailumessujen lisäksi eri alojen yritysyhteistyöhön ja kansainvälisiin
eri alojen venäläisiin messuihin, joissa yritykset ja yrittäjät kohtaavat
toisensa ja saavat luettavaksi Venäjän kauppatie –lehden. Jos Lapin yritys-
ja kongressitarjonta monipuolistuisi kesää varten, viestintä on
järjestettävissä myös yritysten tavoittamiseksi.
Lapin teknologiastrategiassa (marraskuu 2005, s. 11) todetaan yhtäläisesti
kehitystarpeet: ”Matkailu on kasvanut työpaikkojen määrällä mitattuna Lapin
maakunnan merkittävimmäksi yksittäiseksi toimialaksi ja siinä nähdään olevan
vielä runsaasti kasvupotentiaalia, erityisesti kansainvälisessä
markkinoinnissa. Ympärivuotisuuden lisääminen ja koordinoinnin parantaminen
tuovat kilpailukykyä.” TEKES:n mukaan Lapin matkailun kipupisteitä ovat
näkyvyyden saavuttaminen, mielikuvat ja oikeiden asiakkaiden löytäminen
(segmentit).
Ruotsalaiset tekevät sen, jos et tee itse! Syksyllä 2006 tuli julkisuuteen
suomalaisille matkailuyrittäjien vakava huoli: Ruotsin Lapissa on päätetty
panostaa venäläisten turistien saamiseen. Rovaniemen strategiassakin
todetaan mainittu haaste: ”kansainvälinen kilpailu kovenee jatkuvasti, kun
yhä useammat maat lisäävät markkinointiaan ja tuotekehitystään” (s. 59).
Venäläiset vaativat uudistunutta panostusta
Rovaniemellä ovat joulutuotteen päämarkkina-alueet olleet Britannia ja
Venäjä. Kohderyhmänä ovat olleet lapsiperheet. Joulusesongin tärkeimmät
ulkomaalaiset matkailijaryhmät ovat olleet britit ja venäläiset.
Venäläisten matkailijoiden määrää ei ole onnistuttu kasvattaa viime vuosina
Lapin matkailussa. Venäjä vaatii uudistunutta panostusta.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |