|
Laatu- ja ympäristöjohtaja Terhi Koipijärvi kertoo, että
eräs Euroopan suurimmista metsäalan yrityksistä, Metsäliitto, vie
metsäjohtajat metsään Venäjällä. Ympäristökoulutuksella on tärkeä tehtävä
Metsäliiton toimissa Venäjällä.
Koulutusta ovat saaneet tytäryhtiöiden ylin ja keskijohto, puutoimitusten ja
alkuperäasioiden parissa työskentelevä henkilöstä, merkittävimpien
puuntoimittajayritysten edustajat ja Svir Timberin sahan henkilöstö. Vuonna
2006 on koulutusta järjestetty vastuullisen puuhankinnan turvaamiseksi
Pietarissa, Vologdassa, Novgorodissa, Petroskoissa, Podporozhyessä ja
Espoossa.
Mäntästä kotoisin oleva metsänhoitaja kertoo, että hänen jalkaansa ovat
kumisaappaat aina sopineet. “Isän ja isoisän verenperintönä metsä tuli
tärkeäksi. Suunnistusharrastus on sekin vienyt minut metsään. Ja nyt liikun
hevosten kanssa metsissä”. Nuori metsänhoitaja toimi vastuullisissa
tehtävissä jo 90-luvun alussa Venäjällä – kiitos venäjänkielen taitojen.
Mitenkö siis 90-luvun alussa venäläiset metsäjohtajat suhtautuivat
tällaiseen innokkaaseen nuoreen naisjohtajaan, joka vei sikäläiset
metsäpomot metsiin? Koipijärvi kertoo, ettei koskaan kohdannut
sukupuoliongelmia Venäjällä, “en edes 90-luvun alussa”.
Koipijärvi oli aloittamassa laatu- ja ympäristöjärjestelmien kehittämistä.
Metsäliitto on ottanut lähtökohdakseen, ettei se toimi “maassa maan
tavalla”, vaan toimii kaikilla puun hankinta-alueilla omien
ympäristöperiaatteiden mukaisesti paikallislakeja kunnioittaen. Suomessa on
jo hakkuukoneissa kartat, jossa luontokohteet ilmenevät erityisohjeineen.
Puun koko kulkua voidaan seurata nykyaikaisen teknologian ansiosta.
Venäjällä on resursoitu merkittävästi paikkaamaan viranomaisvalvonnan
puutteita: tuloksena ovat syntyneet hämmästyttävän seikkaperäiset
karttaohjelmat varotussignaaleineen. Tietokoneen välityksellä kultakin
alueelta paljastuu valtavasti eri tietoja puun hankintaan liittyvien
mahdollisten rajoitusten kuten suojelualueiden tunnistamiseksi.
Suomesta saadaan kaksi kolmasosaa Metsäliiton hankkimasta puuta, mutta
Venäjä on jo toisella sijalla. Venäjältä hankittavan puun määrä on nelisen
miljoonaa kuutiota. Puu hankitaan Luoteis-Venäjän alueelta. Osa puusta jää
Venäjälle, esimerkiksi Botnian sahalle. Venäjällä on metsiensertifiointi
käynnissä mutta tuontipuusta vain hyvin pieni osa tulee sertifioiduista
metsistä. Metsäliiton asiakkaat odottavat laatua. Jo tämä seikka lisää
laatu- ja ympäristövalvonnan merkittävyyttä. ”Totta kai tehtävämme on vielä
viedä viestiä, että tahdomme laillista puuta”, kertoo Koipijärvi.
Suomalaisten metsäteollisuusyritysten osoittelu tämän hetken Venäjän
metsäteollisuudessa ei tavoita oikeaa kohdetta. Metsäliitto on kehittänyt
useita ristiin tarkistavia elementtejä puun alkuperän valvomiseksi.
Ostosopimuksiin on kirjattu selväsanaiset ja jyrkät ympäristövaatimukset.
Metsien auditoinnin suorittajien status on tullut niin korkeaksi, että
heillä on oikeus keskeyttää puun toimitukset välittömästi. Metsäliiton omaa
laadunvalvontaa on arvioida puuntoimittajat ja tarvittaessa pudottaa
toimittaja kokonaan pois listoilta.
Laatu- ja ympäristöjohtajan elämänhistoriasta jäi vaikutelma, että tämä
ihminen ja hänen kaltaisensa ovat tehneet mittavasti työtä Venäjällä, he
hallitsevat nykysuomalaisten opiskelijoiden laiminlyömän venäjän kielen ja
kulttuurinkin, ja ovat kehittäneet kaiken lisäksi omatoimisesti monipuolisia
liiketoimintoja, jotta hyvinvointi lisääntyisi valtakunnan rajojen
molemmilla puolilla.
Venäjä on tullut taas tärkeäksi kauppakumppaniksi Suomelle, koska joillakin
ihmisillä ja yrityksillä on ollut rohkeutta ja tahtoa toimia Venäjällä.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |