|
 Harhailen
Isolla Roobertinkadulla Helsingissä, kun en uskalla astua sisään
epämääräiseen käytävään. Kysyn neuvoa naiselta, joka saapui tupakkatauolle
käytävällä sijainneesta myymälästä. “Greenpeaceen pääsee tuolla hissillä”,
vastasi tietävästi nainen, tuuppasi sätkänsä maahan ja nousi takaisin
portaita työpaikalleen. Nostin silmäni ja näin naisen menevän
striptease-baariin. Totisesti Greenpeacen toimisto ei sijainnut juhlavassa
rapussa. Poistumiseni tapahtuikin takin kaulus pystyssä ja nopeasti, jottei
kukaan luulisi minun saapuneen väärästä ovesta.
Rähjäinen katurappu ei paljastanut sitä toiminallisuutta ja
kansainvälisyyttä, joka Greenpeacen toimiston ovesta avautui. Ensimmäiseltä
vastaantulijalta kysyin metsäasiantuntija Sini Harkkia, mutta kysymys piti
vaihtaa englanniksi, koska minua oli vastaanottamassa englantia
äidinkielenään puhuva Euroopan metsätalouteen erikoistunut asiantuntija.
Greenpeace ei esittele turhaan itseään kansainvälisenä järjestönä.
Sini Harkki oli teini-iässä kiinnostunut hyvän biologian opettajan ansiosta
ekosysteemistä. Sittemmin Luonto-Liitossa toimivien ystävien kanssa hän
pääsi Kuhmon hakkuiden seurantaan. Kauhuissaan hän havaitsi hakkuita
suoritettavan 30 uhanalaisesta lajista huolimatta. Harkki kertoo
mielenkiintoisia tarinoita hallinnon ja metsäteollisuuden keskinäisistä
liitoksista, joiden tähden hänen pääsyä eräille hakkuualueille on joskus
häiritty.
Sini Harkki tunnetaan metsäalan ihmisten parissa
Sini Harkki oli varannut keskustelua varten Ulkoasiainministeriön
sisäisen muistion (17.1.2005/EU/2004/1339), jossa Erkki Tuomioja, Jan-Erik
Enestam ja Jukka Nystén arvioivat Euroopan yhteisön komission ehdotusta
FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta puutavaran tuonnissa. Muistiossa
kiinnittää huomiota sanataiteilu, jonka tavoitteena on säilyttää
“mahdollisimman vähän kauppaa rajoittava” – toisin sanoen vallitseva –
käytäntö. “Suomen näkemyksen mukaan lisensoinnin ei tulisi olla ainoa
vaihtoehto harkittaessa toimia, joilla laittomasti hakatun puutavaran tuonti
estetään EU-maihin” (kohta 4.2). ”Suomalaisyritysten olemassa olevat
alkuperän jäljittämistä koskevat ISO- ja/tai EMAS –sertifioidut järjestelmät
ovat tehokkain ratkaisu laittomien hakkuiden ja laittomasti hakatun
puutavaran kansainvälisen kaupan ehkäisemiseksi” (kohta 4.3), opastaa
Greenpeace-metsäasiantuntija tunnistamaan Suomen hallituksen
muutoshaluttoman linjauksen.
Sini Harkki oli työskennellyt aiemmin Luonto-Liitossa ja Suomen
luonnonsuojeluliitossa. Nyt hän on ollut tämän vuoden osa-aikaisena
asiantuntijana Greenpeacen projektissa, joka on osa kansainvälistä
laittomien metsähakkuiden seurantakampanjaa. Greenpeace teki kesä-elokuussa
2006 venäläissuomalaisen tutkimuksen 14 hakkuualueella Venäjän Karjalan
alueella. Puiden kulkua seurattiin tehtaalle saakka. Harkin mukaan tämä oli
poliittinen kampanja, jonka tavoitteena on vaikuttaa, että EU tehostaisi
lainsäädäntöä. Harkki yllättyi tutkimuksen seurauksista: “Luulin, etteivät
metsäyritykset olisi olleet niin defensiivisiä. Metsäteollisuudessa on
sanottu omien seurantajärjestelmien riittävän. Mutta nyt syy vieritetään
viranomaisvalvonnalle!”.
”Oikeus ostaa on voimassa: jos joku myy, pitää saada ostaa”, kuvailee Harkki
surullista ideologiaa. Greenpeacen tutkitut laittomat puut menivät Stora
Enson Impivaaran tehtaille, osa jäi välivarastoihin rajalle ja valtaosa
Suomeen. Kielteisen tuloksen kääntöpuolena metsäasiantuntija toteaa myös
vastuullisen hyvän puolen: “Stora Enso on sanonut, että haluaa tutustua
Greenpeacen tutkimuksiin. He ovat valmiit tapaamaan Pietarissa Greenpeacen
Venäjä-asiantuntijat. Stora Enso on aina tarttunut asioihin, kun olemme
tuoneet ongelmia esille”.
Harkin mukaan laittomuus on Venäjän puuhakkuissa erilaista kuin Brasilian
tai Indonesian alueella, jossa puut saattavat olla täysin varastettuja.
Venäjällä on kaikilla puunhakkaajilla yleensä lupa, mutta luvat on saatettu
saada viranomaisilta väärin perustein. “Ympäristövaikutusten valvontaa ei
ole aina vaadittu, vaikka pitäisi. Sanitaarihakkuita on tehty täysin
kaupallisina hakkuina”, luonnehtii Harkki Venäjällä toiminnan ongelmia.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |